Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä. Piiritetystä Leningradista toisen maailman sodan aikana evakkoon Uralille. Sodan päättyessä siirtolaisena Virossa, Pihkovan aluella. –
Opiskelin Arkangelin Pedagogisessa korkeakoulussa, josta valmistuessani vuonna 1959 sain korkeakoulunopettajan pätevyyden ja arvon aineinani ihmisen anatomia ja fysiologia ja liikunnan kasvatus. Työurani alkoi merimiesten kaupungissa Severodvinskissa. Jatkui Valkovenäjän pääkaupungin Minskin...
Blogikirjoitus on virolaisessa Postimees -lehdessä julkaisun kommentin suomennos / Этот блог является переводом на финский язык комментария блоггера в эстонской газете "Постимеэс".
Viimeisen viikon aikana Kaleva on uutisoinut Oulun kahdesta kaavamuutoksesta. Toinen koskee Raksilan markettien aluetta ja parkkipaikkaa ja toinen Raatin parkkipaikka-aluetta saaren eteläosassa. Kumpikin kohde odottaa konkreettisempaa suunnitelmaa.
Miksi Suomessa halutaan, että kunnan asioista pääsevät päättämään ulkomaalaiset niin helposti? Jo kahden vuoden yhtämittaisen Suomessa asumisen jälkeen ulkomaalainen voi sekä äänestää, että asettua ehdolle kuntavaaleissa. Asiasta on säädetty perustuslaissa, joten sen muuttaminen vaatisi kiireellisenä 5/6 enemmistön ja vaalien yli lepäämään jätettynä 2/3 enemmistön.
Elämme muutoksen aikaa. Puhumme kehittymisestä, kasvusta ja elinvoimaisuudesta. Näillä sanoilla kuvataan unelmia metropolista ja maakuntakeskuksista. Valmisteilla olevilla maakuntakaavoilla pyritään varautumaan tulevaisuuteen ja käynnissä olevan väestönmuuton seurauksiin kasvukeskuksissa. Siinä ei sinällään ole mitään pahaa. Jostakin täytyy lähteä liikkeelle, tosiasiat tiedostaa ja olemassa olevien tietojen perusteella tehdä mahdollisimman hyviä valintoja.
Kuntavaalit 2017 on nyt taputeltu tarkastulaskentaa myöten. Omalta osaltani iso kiitos äänestäjlle. Uusi kunta ja uusi puolue on aina haaste, loikkareilla ei ole yleensä hyviä tuloksia heti alkuun mutta itse olen suhteellinen tyytväinen äänisaldooni vaikka odotin ainakin tuplamäärää. SDP kokoi karvaan tappion Helsingissä jota puidaan varmaan vielä monissa kokouksissa ja nurkkapöydissä. Politiikka on ailahtelevsaista ja koskaa ei tiedä mtä kansa pohtii ehdokastaan valitessa. Tässä oman äänituloksen pohdintaa.
Kuntavaalikoitos on käyty ja perussuomalaiset kokivat vaalitappion. Omaan henkilökohtaiseen vaalimenestykseen olen tyytyväinen ja kiitos kuuluukin äänestäjilleni 242 ääntä ja valtuustopaikka. Äänestysprosentti jäi koko maassa suppeaksi mikä osaltaan selittää Ps:kannalta heikkoa vaalitulosta sekä sisäiset ristiriidat mitä viimevuosina on ollut. Trendinä näissä kuntavaaleissa Ps:n osalta oli, että nuivat ja erittäin nuivat ehdokkaat menestyivät suhteessa muihin perussuomalaisten ehdokkaisiin erittäin hyvin. Mistä voikin vetää yhden johtopäätöksen muitten jatkoksi.
Jyväskylässä jytkyteltiin kuntavaaleissa oikein kunnolla. Käytännössä koko itsenäisen Suomen historian kaupunkia suurimman puolueen paikalta hallinneet sosialidemokraatit saivat väistyä Vihreän aallon tieltä. Vihreiden nousu oli 8,8 %-yks. ja SDP:n vaalitappio 4,8 %-yks. Toiseksi suurimman vaalitappion kuittasivat Perussuomalaiset, joiden kannatuksesta suli pois 3,5 %-yksikköä.
Kokoomus ja SDP, 40 vuotta Turkua hallinnut aseveliakseli, siirrettiin kuntavaaleissa historiaan. Vihreät nousi Turun toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Merkittävää on myös se, että Vasemmisto ylsi samaan paikkalukuun SDP:n kanssa.
Valtakunnallisestikin vihreillä meni hyvin. Myös Tampereella ja Helsingissä Vihreät on toiseksi suurin puolue, ja Jyväskylässä peräti suurin. Tämä saattaa painaa paljon kesän puheenjohtajavaaleissa, kun valitaan Ville Niinistön seuraaja.
Tänään on palmusunnuntai, kuntavaalipäivä, Mikael Agrikolan ja suomen kielen päivä.
Kielessä on voimaa. Mikael Agricolan myötä suomen kirjakieli sai vahvan pohjan. Agricola oli uranuurtaja, uudistaja ja eteenpäin katsovat ihminen.
Suomi on kieli, jolla saa ilmaistua vahvojakin tunteita ja asioita lyhyesti ja ytimekkäästi. Suomen kieli on eksoottinen ja erilainen. Erilaisuus tekee suomen kielestä kiehtovan.
Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä. Piiritetystä Leningradista toisen maailman sodan aikana evakkoon Uralille. Sodan päättyessä siirtolaisena Virossa, Pihkovan aluella. –
Opiskelin Arkangelin Pedagogisessa korkeakoulussa, josta valmistuessani vuonna 1959 sain korkeakoulunopettajan pätevyyden ja arvon aineinani ihmisen anatomia ja fysiologia ja liikunnan kasvatus. Työurani alkoi merimiesten kaupungissa Severodvinskissa. Jatkui Valkovenäjän pääkaupungin Minskin...