Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Kaikki blogit puheenaiheesta Helsinki

Terve järki voitti kerrankin autopaikkanormin

Tänään sai pitkästä aikaa hämmästyä siitä, että Helsingin kaupungin päätöksenteossa saatiin fiksu päätös aikaan.

Helsingin kuntapolitiikan viikko 38/2018

Kaupunginhallituksessa jatketaan viimeksi pöydälle jääneen aloitepinon kanssa ja päätetään osallistuvasta budjetoinnista vuosiksi 2018–2019. Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee aloitteita ja ponsia. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017–2026.

 

Maanantai 17.9. 

Kaupunginhallitus

 

Prosentti ylijäämästä vapaa-ajan palveluihin

Kulttuuri ei kukoista kurjistamalla ja määrärahoja jäädyttämällä. Helsingin kaupunki teki viime vuonna voittoa 461 miljoonaa euroa ja koko kaupunkikonserni 648 miljoonaa euroa. Kaupungin tehtävä ei ole lähtökohtaisesti bisnes ja voittojen tavoittelu vaan kaupunkilaisten palvelujen tuottaminen ja toimivan kaupungin tekeminen. Vapaa-aika on työläisille tärkeää. Teemme työtä niska limassa, jotta voisimme nauttia ystävien ja perheen kanssa vapaa-ajasta, harrastaa, opiskella jotain uutta, kehittää itseämme ja sivistyä. Vapaa-ajan sektorilta ollaan taas kerran leikkaamassa rahoitusta.

Liikkuminen on perusoikeus: sujuvan liikenteen puolesta.

 

 

Viime viikkoina on noussut uutisiin useammassa jutussa Helsingin liikenteen surullinen tila. Esimerkiksi kiskoremontin halvaannuttama Mannerheimintie (HS 7.9.2018), Jätkäsaaren tukkoisuus (HS 4.9.2018) ja Mechelininkadun hermoja repivä ruuhkasumppu (HS 31.8.2018) sekä oikeutetusti vaade Hämeentien remontin lykkäämisestä (HS 12.9.2018).

Olin eilen puhumassa sujuvan liikenteen puolesta Helsingissä. 

Kaikki liikkuminen kasvaa, ja kaikki liikkumismuodot kasvavat. Liikkuminen on perusoikeus. Kaikkia liikkumismuotoja tulisi kehittää rinnakkain. 

Liikkuminen on perusoikeus: sujuvan liikenteen puolesta.

 

 

Viime viikkoina on noussut uutisiin useammassa jutussa Helsingin liikenteen surullinen tila. Esimerkiksi kiskoremontin halvaannuttama Mannerheimintie (HS 7.9.2018), Jätkäsaaren tukkoisuus (HS 4.9.2018) ja Mechelininkadun hermoja repivä ruuhkasumppu (HS 31.8.2018) sekä oikeutetusti vaade Hämeentien remontin lykkäämisestä (HS 12.9.2018).

Olin eilen puhumassa sujuvan liikenteen puolesta Helsingissä. 

Kaikki liikkuminen kasvaa, ja kaikki liikkumismuodot kasvavat. Liikkuminen on perusoikeus. Kaikkia liikkumismuotoja tulisi kehittää rinnakkain. 

Katutöihin vauhtia Staran yksityistämisellä

Itse olen päässyt nauttimaan Mannerheimintien, Tukholmankadun ja Nordenskjöldinkadun tietöistä tämä kesän, mutta olin missannut pari viikkoa sitten tämän tietöitä sivuavan artikkelin: Mechelininkadun ruuhkasumppu repii Helsingissä liikkuvien hermoja: Jonot Espoosta Mannerheimintielle – Miten tämä voi kestää näin kauan? (HS 31.8.2018). 

Helsingin kuntapolitiikan viikko 37/2018

Kaupunginhallituksessa on kasapäin aloitteita ja lausunto HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Kaupunginhallituksen aamukoulussa ovat aiheina johtamisuudistuksen toimivuus ja valtakunnallisesti merkittävät väylähankkeet. Kaupunginvaltuustossa kyselytunti ja Märskyn asemakaava. Sote-lautakunnassa käsitellään Helsingin kaupungin välinehuoltotoiminnan siirtymistä HUSsille. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pohtii Herttoniemen hyppyrimäen kohtaloa.

 

Maanantai 10.9. 

Ketkä sinne kasvukeskuksiin muuttavat?

Viime aikoina on usein toistettu, että muutto kasvukeskuksiin on kovaa, koska keskukset kasvavat luonnonlain mukaan. Tässä lyhyt tilastollinen tarkastelu Helsingistä, miten asia oikeasti on.

 

Monet kerrat Suomen kaupunkien kasvua on rinnastettu globaaliin kaupungistumiseen mutta ilmiöillä on selkeät eronsa. Köyhissä ja kehittyvissä maissa muutetaan suurten kaupunkien slummeihin, eikä kaupunkiväestön osuus ole lähelläkään Suomen länsimaista yli 80 % tasoa.

 

Helsingin parannettava nuorten vaikuttamismahdollisuuksia

Helsingin nuorisoneuvoston tarkoituksena on edustaa nuoria Helsingin päätöksenteossa. Nuorisoneuvostoon kuuluu kaksikymmentä 13-17 –vuotiasta helsinkiläisnuorta.

Verrattuna moniin muihin Suomen kuntiin Helsingin nuorisoneuvoston asema on kuitenkin heikko. Suomen pääkaupungin tulisi näyttää muille kunnille esimerkkiä nuorten vaikuttamismahdollisuuksissa, mutta näin valitettavasti ei Helsinki tällä hetkellä tee.

Ei se ole mistään pois.

Yllämainittuja saatesanoja saamme kuulla kun puhutaan maahanmuuttoon liittyvistä kuluista. Miljoonat taikka miljardit eivät ole pois mistään. Ne ovat sitä maagista rahaa mitkä vain tulevat jostakin itsekseen. Ne mahtuvat aina budjettiin ja niille löytyy tilaa kuin itsestään. Juha Sipilää myöten olemme saaneet kuulla, etteivät maahanmuuton kulut vaadi lisälainaa taikka leikkauksia. Kun huolestunut kansalainen kysyy: "mistä maahanmuuttoon menevät kulut otetaan ja mistä ne säästetään?", hänelle valehdellaan suoraan päin naamaa etteivät kyseiset kulut ole mistään pois.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä