*

Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Kaikki blogit puheenaiheesta Koululiikunta

Urheaa liikuntaa

Jotain tällaista olen odottanutkin.

Koulun ja vakavasti otettavan urheiluharrastuksen yhteen sovittaminen ei aina ole helppoa. Esim. poikani on yläkouluikäinen koripalloilija, B-poika. Harjoitusmäärät ovat jo melkoisia, neljä iltaa viikossa vedetään urkuna harjoituksia palloilusaleissa niin kuin pitääkin. A-pojat, lukioikäiset, treenaavat jo viisi kertaa viikossa, lisäksi on aamuharjoituksia. Päälle tulee vielä omatoimisia, yksilöllisiä harjoitteita.

Epävarma hukkuu helposti

Kaikista karmeimmat liikuntatuntimuistoni ovat koulun uinneista. Keskellä kaiken kehityksen kaaosta ja epävarmuutta raahataan lapset seisomaan suihkuun kädet vatsan edessä  ja hyppyvuorojonoon epämukavissa uima-asuissa. Siinä seisovat. Hartiat lysyssä he piilottelevat itseään. Vettä menee nenään, poskionteloissa kirvelee ja pelottaa. Ohjaaja nappaa rautaisella lenkillä niskan takaa kun arvioi, että tuo muuten vajoaa pinnan alle. Naurua ja osoittelua,  joku kuiskii. Kaikki luulevat, että kaikki katsovat juuri minua. Katoaa se ilo, jonka mökkirannassa pulikoidessaan kokee.

Liikunnalla kestävyysvajeen torjuntaan

Liikkumiseen haluttomia aikuisia on usein vaikea saada motivoiduksi liikkeelle, joten on panostettava siihen, että mahdollisimman monelle nuorelle kehittyisi liikkuva elämäntapa.

1) Lapset: Vanhat tutut jännittävät ja liikunnalliset pihaleikit kotien, päiväkotien ja koulujen ohjelmaan, jotta liikunnasta muodostuu leikin kautta mahdollisimman monelle hauska tapa viettää aikaa yhdessä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä