Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Onko suomalaisilla käsitys Venäjän valtavista mittasuhteista?

tämä kysymys heräsi kun luin Etelä-Saimaa lehdessä sunnuntai 29.5.2011 sivulta ”Matkailu” Simo Holopaisen kirjoituksen ” Mahdottoman iso Moskova”.

Hän jatkaa ..”Venäjän pääkaupunki antaa aavistuksen naapurimme valtavista mittasuhteista…Venäjä on valtava, aivan mahdottoman iso maa monessa suhteessa.. Sen huomaa varsinkin kymmenen miljoonan asukkaan Moskovassa. Euroopan suurimmassa kaupungissa.Junamatka Tolstoilla Helsingistä antaa vähän esimakua. Ennen Moskovaa on 900 kilometriä koivikkoa, männikköä ja risukkoa. Välissä on vain Pietari. Euroopan neljänneksi suurin kaupunki. Venäjän rautateiden karavaani saapuu aamu-usvaiselle Leningradin asemalle täsmälleen aikataulussa. Viereiseltä Jaroslavin asemalta voisi jatkaa kiskoja pitkin Pekingiin asti.. 

Etelässä Venäjän rajanaapureina on pieniä ja eksoottisia Kaukasuksen ja Keski-Asian maita, joilla on aivan erinomaiset ruokakulttuurit.

Vaikka Georgian kanssa on jatkuvasti kärhämää, eivät moskovalaiset osaa neuvoa turistia syömään muualla kuin kunnon gruusialaisessa ravintolassa. Vaikka miliisit ratsaavat vierastyöläisiä, on Uudella Arbatilla erittäin sympaattinen uzbekistanilainen Kish Mish –ravintola aivan kaukasialaisen Shesh Besh –ketjuravitolan vieressä… 

Vaikka pienissä naapurimaissa kuuluu tavan takaa soraääniä siitä, ettei Venäjä olisi suurvalta, niin poliittisen ja sotilallisen mahtavuuden rautainen perinne on Moskovassa edelleen läsnä.

 Suurin kansallinen ylpeydenaihe on edelleen toinen maailmansota ja voitto fasismista. Museon edessä oleva Voiton aukio on melkein kilometrin pitkä, reunustettu suihkulähteillä ja koristettu satametrisellä obeliskillä. 

Pietari on aina ollut ikkuna länteen, kun taas Moskova on ollut vanhollisen Venäjän keskus.Pietarin keskusta on täynnä kansainvälisiä ketjyja ja merkkejä. 

Jos Lamborghinin ja Louis Vuittonin liikkeet jätetään pois laskuista, näyttää Moskova siltä kuin lännestä tulevat vaikutteet olisivat uupuneet matkalle. 

Moskovassa on myös Euroopan suurin hoteli Izmailovo, sen kompleksiin kuuluu viisi hotelia ja sen 30-kerroksissa torneissa on yhteensä noin 8 000 vuodepaikkaa. 

Kosmonauttimuseo. Vaikka valtakunnan reinaalueet rappioituivat silmissä, piti suurvallalle rakentaa kuitenkin avaruusohjelma. Hyvät olivat kuitenkin tulokset sillä saralla : Juri Gagarin oli ensimmäinen mies avaruudessa ja Valentina Tereskova ensimmäinen nainen samassa paikassa.. 

Punainen tori. Täällä aukiolla on sotilaan saapas noussut terävästi vallankumousparaatissa ja Popeda kuvattu Harasoo-albumin kantta varten..

Kreml. Moskovan keskipiste ja Venäjän vallan salaperäinen symboli on suuri muureilla ympäröity museoalue.Noin seitsemän euron hintaisella lipulla pääsee alueelle, vähän kallimmalla näkee suuret aarrekokoelmat. Alue on nähty aika nopeasti, mutta symbolinen merkitys nostaa käymisen arvoa : täällä on päätetty vähän toisenlaisista Suomea koskevista asioista kuin kurkun käyryydestä. 

Metroasema.Moskovan metrolla on enemmän käyttäjiä päivässä kuin Lontoon ja New Yorkin metrolla yhteensä. Silti vaunussa ei tarvitse seisoa suolasillinä. Useammat Moskovan metroasemat ovat aivan ällistyttävän upeita verrattuna minkä tahansa kaupungin metroasemiin. On kattokruunuja, kaakeleita, patsaita ja marmoria…jatka matkaa siitä minne tahansa, mutta älä kulje suu auki..”,

näistä ynnä muista nähtävyyksistä kertoo artikkelissaan, jossa myös kuvia, Simo Holopainen. 

 

- Tämän tyyppiset kirjoitukset koskettavat muistiani entisestä kotimaastani tai paremmin sanottu synnyinmaastani, joten toin tämän aiheen blogiini ja haluaisin muistuttaa, että kirjotus koskee matkailua ja kertoo etukäteen hieman Venäjän mittasuhteista ja sen pääkaupungista Moskovasta.

 Itse pääsin käymään ensimmäistä kertaa Moskovassa kun liikuimme luistelijaporukalla Arkhangelista Kasahstanin pääkaupungiin Alma-Ataan ja sen vuoristojäärädalle kilpailemaan..junalla kiskoja pitkin halki Venäjää ja matka taisi kestää viisi päivää. Oli muistoon jäänyt matka..

Metrossa kävelimme suu auki, muttei Kremlin muurien sisäpuolelle tavallinen kansalainen silloin päässyt ja ulkomaalaisturisteista puhumattakaan.. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän kuoppari kuva
Ari Kuoppa-aho

Suomalaisten kasvavan Pietarinmatkailun myötä alkaa varmasti myös Moskova kiinnostamaan. Itse olen käynyt turistina Pietarissa ja varmasti tulen sen tekemään joskus toistamiseen, niin paljon jäi vielä näkemättä.
Hienoa että laivaliikenteen viisumivapauden ja luotijunan myötä Suomalaiset alkavat heräämään siihen, että meillä on kaunis metropoli ihan naapurissa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

On todellakin "kaunis metropoli" ihan naapuurissa! Kerrot, että olet käynyt turistina Pietarissa ja jäi paljon näkemättä. Itse olen asunut suuremman osan elämästäni Neuvostoliitossa ja voin sanoa, että "jäi paljon näkemättä", vaikka Pietari/Leningrad-kaupungina kyllä tuli tutuksi, koska olin siellä oppaana niin neuvostoliittolaisille kuin myös suomalaisille turisteille. Kaipaan Pietariin ja silloin-tällöin piipahtelenkin siellä. Kiitos kommenttistasi.

Petri Aaltonen
Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Petri Aaltonen, kiitos kun linkitit kirjoituksesi tänne.Se kertoo just näistä mittasuhteista. En ollut ennen huomannutkaan sitä puheenvuorossa. Hyvä kirjoitus ja mielenkiintoinen keskustelukin perässä. Siperia ei ole todellakaan vain "siperiaa", jossa kulkevat karhut ja sudet, se on täynnä elämää ja isojen kaupunkien alueita Vladivostokiin asti.

Poistettu Poistettu

Vastauksena otsikkoosi:

Ei, en ymmärrä. Ne mittasuhteet ovat liian suuria enkä pysty hahmottamaan niitä. Tiedän että kyse on isoista alueista, valtavista... liian suurista, en tiedä pystyykö kukaan ymmärtämään niitä. Varmasti pystyy, mutta en ymmärrä miten.

Surukseni täytyy myös sanoa, että opiskelustani ja tiedonkeruustani huolimatta en myöskään pysty ymmärtämään täysin venäjää itsessään: maata, valtiota ja kansaa. Sen olen oppinut että ns. "slaavilainen" kulttuuriperimä värittää suomea mielestäni enemmän kuin länsimainen vastaava. Tätä ei historiallisen painolastin vuoksi yleensä ymmärretä.

Venäjästä kansana ja maana ei paljoa oikeastaan puhuta. Tuntuu että hyvin harva ymmärtää venäjää ja sen kansaa. Ehkä joskus minäkin opin, tietoa janoan ainakin kovin!

Vertailukohteena lähi-idän tai pohjoisafrikan maita on melko helppo ymmärtää, vaikka tapakulttuuri onkin vierasta. Afrikkakaan ei ole mahdoton, mutta osa aasiasta ja Venäjä eivät ole vielä oikein uponneet päähäni, Etelä-Amerikan kulttuurista osa taas on aivan täysin pimennossa, mutta se johtuu paljon siitä etten ole vielä ehtinyt opiskella.

Onko sinulla aiheesta kirjoituksia/ajattelitko joskus kirjoittaa aiheesta?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Joonas Virta, kiitos kun kirjoitat avoimesti asiasta. Siirsin blogin jo tänne arkistoon, koska tuntui, ettei täällä kertaa aihe paljon ketään kiinnostanut.Olen kirjoitellut aiheesta tänne puheenvuoroon ja saanut akaan keskustelujakin, muttei täällä kertaa. Ilahdutit minua kun tulit kommentoimaan. Se, että nuorempi sukupolvi kiinnostuisi asiasta ja haluaisi ymmärtää naapuurimaata Venäjää, olisi erittäin tärkeä naapurimaitten tulevaisuutta ajatelleen.Eihän Venäjä minnekään siirry se on siinä ja tulee olemaan.
Vanhemmalla sukupolvella on raskas taakka harteillaan maittemme menneiden sotien takia.Uusi sukupolvi voisi katsoa asiaan uudesta perspektiivistä. Oletko lukenut vaikkapa kirjailija Esa Seppäsen kirjan "Venäjä-vanha tuttu, vaan niin vieras."?
Linkitän tänne kirjoituksiani puheenvuorosta jos tykkäät lukea. Tarinoita kirjoittamiseen kyllä riittäisi, jotka ehkä voisivat kertoa sen maan tavoista ja kulttuurista/kulttuureista..monikossakin, koska Venäjä koostuu erikansoista..

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Hei, Joonas! Tässä linkki keskusteluun venäläisestä sielusta.

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/43340-chto-...

Tässä mielipiteitä naapurimaan suhteista..

http://viovio.blogit.uusisuomi.fi/2010/07/13/mieli...

Poistettu Poistettu

Kiitos vastauksista.

Kyseinen kirja ei tosiaan ole tuttu, mutta sen nimikin jo vihjaa kokemaani asiaan, vaikka venäjä on naapurimaa ja merkittävä suomelle kaikin tavoin, ei siitä oikein saa todellista tietoa. Katselen jos löytyisi paikallisesta kirjastosta. Katson myös linkit, kiitos myös niistä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Joonas, olet oikeassa, ettei kirjasta saa todellista tietoa, eikä myös näistä keskusteluista..ja eikä kerta matkasta sinne.
Jos haluaisit tutustua todella teolla Venäjään/venäläisyyteen, niin olisi hyvä "sukeltaa siihen ilmapiiriin" muutamaksi vuodeksi opiskelemaan tai töihin Venäjälle. Uskon, että se "rikastuttaisi" sinun elämää pois ottamatta suomalaisuutta. Edellyttää tietenkin venäjän kielen osaamista..ja uskoisin, että se onnistuu sinulta!
Toivon kaikkea hyvää ! Venäjäksi sanotaan: Всего доброго! Vsego dobrogo!

Poistettu Poistettu

Olisi todellakin mukavaa oppia asiasta oikein kunnolla, mutta pelkään ettei se ole mahdollista, paljon työtä ja kovat ajat ovat ainakin minulla käsillä. Kieltä ajattelin kyllä opiskella, toteutus vielä vähän uupuu.

On vain jotenkin outoa että Venäjän tai idän mahdollinen vaikutus nykyiseen kulttuuriimme on niin kamalaa myrkkyä joillekin. Eihän kulttuuri ole muutenkaan samanlaista kaikkialla suomessa tai jokaiselle yksilölle, eikä se ole staattinen asia tai uhkaa kenenkään suomalaisuutta sen enempää kuin muukaan informaatiotulva?

Sodilla on varmaan isoin merkitys, ja olivathan ne kamalia asioita kaikille osallisille. Harvoin sitä kuulee Suomalaisten kertovan siitä miten myöhempinä vuosina sotien sankariksi nostettu Talvela itkeskeli kuolemaansa saakka kaikkia niitä poikia jotka kuolivat hänen komennossaan. Ei kyse ole siitä että hän olisi toiminut väärin, vaan siitä että hän olisi toivonut etteivät nuoret miehet olisi kuolleet suuressa sodassa joka ei ihmistä säälinyt.

Ystävyyttä minä haluan, kaikkien ihmisten välille, mutta eipä taida onnistua. Ainakin yksi asia minulle antaa rohkeutta:

Muistan aina miten talvi-ja jatkosodan veteraanit kokoontuivat johonkin hautausmaalle ja siellä niin suomen, ukrainan kuin venäjänkin vanhat miehet, sotaveteraanit, yhdessä muistelivat sotaa ja sen kauheuksia. Ei siellä ollut enää vihaa, vaan anteeksiantoa ja toivomuksia siitä että ei enää koskaan sotaa. Jos he jotka ovat olleet kaiken sen keskipisteessä osaavat antaa anteeksi, on mahdollista että me jälkipolvet osaamme ystävystyä. Ehkä ja toivottavasti.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Suuri maa on suuri maa esimerkiksi Venäjä, USA, Kiina, Kanada, Intia, Brasilia... Venäjää tunnutaan jostain syystä mystifioitavan. Ei siihen ole mitään syytä. Se on valtavan suuri maa, mutta vain tietyn määrän neliökilometrejä käsittävä.

Venäjän historia on hyvin mielenkiintoinen. Sehän alkaa pienestä Moskovasta, joka keräsi veroja Kultaisen Ordan mongoleille. Sittemmin Venäjä laajensi ja laajensi aluettaan verisissä taisteluissa.

Suurvalta Venäjällä on nykyään tietyt rajat, mutta kuinka kauan? Venäläisille asevelvollisille opetetaan, että kaikki se maa, jonka kamaraa on venäläisen sotilaan veri kerran kastellut kuuluu Venäjään. Onneksi he eivät päässeet nykysuomen rajojen sisäpuolelle kuin aivan vähäisesti.

Olen käynyt sekä nuorna miesnä että hieman vanhempana sekä Pietarissa että Moskovassa. Kummassakin kaupungissa tuli esiin selvästi sekä iloisuus ja ystävällisyys, mutta myös venäläinen ylimielisyys "tshuhnia" kohtaan. Suurkaupunkien suurvallan asukkaat saattoivat olla uskomattoman epämiellyttäviä.

Kävin Moskovassa ihmettelemässä tuota Suuren isänmaallisen sodan museota. Olihan siinä katsomista eipä silti. Tosin se kaikesta ilmenevä kiihkoisuus ja oikeassa oleminen sekä muiden ala-arvoisuus häiritsivät. Venäjä ei ole tehnyt tiliä itsensä kanssa viime sodista. He ovat edelleen puhtoisia sankareita puhtoisen asian puolesta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Suuret maat USA, Kiina, Kanada, Intia, Brasilia...eivät ole Suomen naapurimaita. Venäjä taas on ja pysyy, joten siitä syystä pitäisi tutustua siihen paremmin. Ja Venäjä alkoi muuten Novgorodista..Mitkä maat eivät laajenna omia rajojaan verisissä taisteluissa? Täällä hetkelläkin niitä tapahtuu..Mistä tiedät mitä opetetaan Venäjän asevelvollisille?
Itse olen "tshuhna" ja en puolusta nyt sen maan sotilallisia tekoja,enkä muistele "thsuhnittelua", puhun vaan siitä, että mökkinaapurin, niin kuin naapurimaan kanssa olisi hyvää elää sopusoinnussa. Jos nyt lähdetään "tshuhnitteluun", niin samat sanat Suomessa sointuvat "ryssittelyyn", joita olen myös kuullut. Epämielyttäviä ihmisiä sattuu olemaan maassa kuin maassa.
Entisenä neuvostoliittolaisena nyt Suomen kansalaisena, jotenkin haluaisin rakentaa siltaa yhteisymmärrykseen, yhteisöllisyyteen tavallisten suomalaisten ja venäläisten ihmisten kesken, mutta olen vain "pieni pisara valtameressä".

Poistettu Poistettu

Ei tosiaan mitään syytä mystifoimiseen. Tarkoituksenani onkin tosiaan oppia tuntemaan mikä ja mitä on Venäjä kaiken sen mystifoinnin läpi mikä tekee tämän tiedon oppimisen kovin hankalaksi.

"Tosin se kaikesta ilmenevä kiihkoisuus ja oikeassa oleminen sekä muiden ala-arvoisuus häiritsivät."

No sen verran nyt olen jo Venäjästä ja muusta maailmasta oppinut että kyseessä taitaa olla aika valitettava yleisinhimillinen juttu joka esiintyy ihan kaikkialla. Varsinkin sodissa on kautta aikojen kaikkien kansojen kohdalla dehumanisoitu vastustajaa, ja siitä ovat saaneet alkunsa monet tulevatkin sodat.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

J.V., " Varsinkin sodissa on kautta aikojen kaikkien kansojen kohdalla dehumanisoitu vastustajaa, ja siitä ovat saaneet alkunsa monet tulevatkin sodat.",
- niin se tuntuu olevan.

Jaakko Anttila

"Sen olen oppinut että ns. "slaavilainen" kulttuuriperimä värittää suomea mielestäni enemmän kuin länsimainen vastaava. Tätä ei historiallisen painolastin vuoksi yleensä ymmärretä."

Suomalainen on onnellinen, kun surullinen laulu soi. Se on ainoa kulttuuritekijä, joka yhdistää Suomen suureen itäiseen naapuriin.
Suomen ensimmäisen EU-puheenjohtajakauden alussa Suomessa julkaistiin kirja "Suomi, outo pohjoinen maa, jota jaettiin englanniksi käännettynä kaikille maahan tulleille EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten virkamiehille. Kirjassa professori Päivi Setälä kiteytti Suomen historian seuraavasti: "Suomi on historialtaan pohjoinen, agraarinen ja luterilainen maa".

Idän ja lännen kirkot julistivat toisensa kirkonkiroukseen vuonna 1054 ja keskinäinen kirkonkirous purettiin vasta 1950-luvulla. Äskettäin Suomessa julkaistiin historiaa väärentävä roskakirja "Itä meissä". Ruotsalaiset ja länsisuomalaiset tekivät vuosisatojen ajan hävitys- ja ryöstöretkiä itään. Novgorodilaiset ja karjalaiset vastasivat samalla mitalla ja tekivät säännöllisesti toistuneita hävitys- ja ryöstöretkiä Hämeeseen ja Turunmaalle. Keskinäinen vihanpito huipentui 25-vuotiseen sotaan 1500-luvun loppupuolella. Heikki Kirkisen tutkimus "Karjala taistelukenttänä" kuvaa Inkerinmaalla, Laatokan Karjalassa ja Itä-Karjalassa 1600-luvulla käytyä veristä uskonsotaa. "Karjala idän ja lännen välissä II: Karjala taistelukenttänä". Joensuu: Kirjayhtymä, 1976.

Vuonna 1991 Suomessa julkaistiin "Suomi Euroopassa. Talous- ja kulttuurisuhteiden historiaa". Toimittanut Mauno Jokipii. Ateena, Jyväskylä. Poimintoja Suomen yhteyksistä länteen ja Eurooppaan: kristinuskon saapuminen, kauppasuhteet Eurooppaan, kauppaliitto Hansa, saksalainen ammattikuntalaitos Suomessa; henkinen kulttuuri: luostarit ja koulut, kirjallinen kulttuuri ja kirkkotaide, nykyaikaisen valtion synty, säätyjen kehitys, sivistyselämän uudet vaikutteet; humanismi ja uskonpuhdistus, talouselämän kansainvälistyminen, sivistyselämän uudet virtaukset 1600-luvulla, valistuksen vanavedessä, Suomen tieteen suhteet Saksaan, Suomen kauppasuhteet Saksaan keskiajalta 1800-luvulle, teknologian siirto: kone- ja laitetuonti Saksasta 1800-luvulta lähtien. Asemakaava omaksuttiin Suomeen Hollannista ja vuonna 1862 Suomen valtionrautateiden ensimmäinen veturi tilattiin Englannista.

Uskonpuhdistus tuli Saksasta. 1600-luvun luterilainen puhdasoppisuus tuli Ruotsista. Ensimmäinen herätysliike tuli Suomeen Saksasta 1700-luvun puolivälissä - Siperian kautta - Ruotsin armeijan suomalaisten upseerisotavankien saksalaisilta upseerisotavangeilta omaksuman pietismin muodossa. Kansallisuusaate ja kansallisromantiikka tulivat Suomeen Saksasta. Sosialismi tuli Suomeen Saksasta.

Suurvallaksi noussut Venäjä oli monikansallinen ja monikulttuurinen keisarikunta ja Pietari oli monikansallinen ja monikulttuurinen kaupunki,jossa suomalainen, saksalainen ja hollantilainen vaikutus oli erityisen vahva ja voimakas. Pietari Suuri kutsui saksalaisia arkkitehteja rakentamaan Pietarin monumentaalista keskustaa ja hollantilaisia laivanrakentajia rakentamaan uuden suurvallan laivastoa. Keisari Nikolai I maksoi omista varoistaan luterilaisen Marian kirkon rakentamisen Pietarin suurelle suomalaisyhteisölle ja Pietarin saksalainen vähemmistö välitti Suomeen saksalaisia kulttuurivaikutteita.

Perusteellisia lisätietoja: professori Juhani Paasivirran "Suomi ja Eurooppa" -sarja: 1) Suomi ja Eurooppa: autonomiakausi ja kansainväliset kriisit (1808–1914). Kirjayhtymä 1978. 2) Suomi ja Eurooppa 1914–1939. Kirjayhtymä 1984. 3) Suomi ja Eurooppa 1939–1956: sotien ja murrosten ajanjakso. Kirjayhtymä 1992.

Poistettu Poistettu

Todellakin Suomen suuriruhtinaskunnan sisälle, kuten länsivenäjäänkin Pietari Suuren aikana, länsimaalaistettiin ja tarpeellisestikin modernisoitiin rankasti. Koulukirjoissa aina muistetaan kertoa miten miesten käskettiin ajaa partansakin pois, se kun oli vanhoillista venäjää.

Se että Venäjän imperiumin osana ollut Suomen ruhtinaskunta sai länsimaisia vaikutteita Venäjän tsaarin tahdosta ei minusta nyt ihan tarkkaan ole mikään todiste Suomen kuulumisesta länteen...tai edes itään. Se pikemminkin vahvistaa mielestäni näkemystäni siitä että Suomi on sekä länttä että itää, mutta kieltäytyy hyväksymästä sitä vaan yrittää vuoronperään olla osa puhtaasti jompaa kumpaa.

"Suomalainen on onnellinen, kun surullinen laulu soi. Se on ainoa kulttuuritekijä, joka yhdistää Suomen suureen itäiseen naapuriin."

No, suuri osa ruokakulttuurista, kielestä ja tavoista on voimakkaasti värittynyt idästä. Myös alkoholin humalahakuinen käyttö, alamaismainen asenne hallitsijoihin sekä kärsimyksen kestämisen ihanne ovat mielestäni hyvinkin itäisiä juttuja. Sitten on myös perhekeskeisyys, joka on muuten aika omaleimainen täällä. Itäisen siitä tekee osittain se, että muuten kärsivällinen, alistuva ja hiljainen suomalainen voi räjähtää täysin jos sortotoimet tai vääryys osuu omaan perheeseen, varsinkin lapsiin.

"Suomi on historialtaan pohjoinen, agraarinen ja luterilainen maa".

Niin on ja niin on Ruotsikin. Siitä huolimatta emme ole sen enempää Ruotsi kuin venäjäkään. Teollistuminen on tapahtunut suurimmassa osassa maailmaa sen verran äskettäin että voidaan sanoa ihmiskunnan olevan agraarinen historialtaan kokonaisuudessaan, aivan kuten kaikki maantieteellisesti pohjoisessa olevat kansat ovat yllättävästi pohjoisia kansoja. Luterilaisuus on em. asioista ainoa omaleimainen asia, ja se on selkeästi länsimäinen vaikute, ehkä vahvin lännestä tullut nykypäivänä näkyvä asia.

"Ruotsalaiset ja länsisuomalaiset tekivät vuosisatojen ajan hävitys- ja ryöstöretkiä itään. Novgorodilaiset ja karjalaiset vastasivat samalla mitalla ja tekivät säännöllisesti toistuneita hävitys- ja ryöstöretkiä Hämeeseen ja Turunmaalle."

Pitää kyllä paikkansa. Ruotsalaiset ovat myös tehneet näitä retkiä suomeen, suomalaiset ruotsiin, ruotsalaiset keskenään ja suomalaiset heimot toisiaan vastaan. En ole ihan varma mitä tällä yrität sanoa? Yritätkö esittää taustaa todisteena Suomesta "lännen etuvartiona" jossa Ruotsin ja Suomen varhaiset heimot rinta rinnan kävivät taistoon idän uhkaa vastaan? Siis en väitä, en vain ymmärrä pointtiasi.

"kristinuskon saapuminen" (euroopasta)
sekä idästä, Ruotsin saatua Suomen maa-ala itselleen luterilainen valtionkirkko sai yliotteen, melko luonnollisesti.

"kauppasuhteet Eurooppaan, kauppaliitto Hansa" Siinä missä Hansan vaikutus Suomeen on ollut merkittävä kulttuuriperinnön tuoja saksasta ja virosta, kauppaa on tehty tosiaan myös itään, jossa Pietari on ollut melko keskeinen. Kirja joka käsittelee nimenomaan Suomen yhteyksiä länteen on ehkä vähän huono pohja keskustelussa siitä miten Suomi ja sen nykyinen kansa on sekä idän että lännen muovaamaa.

erikseen vielä:
"Sosialismi tuli Suomeen Saksasta."
Sosialismi, aivan kuten kansallisromantiikkakin, taisi levitä koko eurooppaan, mukaanlukien venäjälle, juuri saksasta. Sosialismin vaikutus Suomeen taitanee kuitenkin olla suurempi neuvostoliitosta kuin saksasta, johtuen siitä että jonkun ideologian synnyinmaa ei vielä määrittele paljoa. Onhan kristinusko lähtöisin lähi-idästä, mutta en näe tätä periaatetta useinkaan käytettävän todisteena että olisimme samaa kulttuuripiiriä.

Mutta joo, ei sen enempää siteerauksia kirjoista jotka väittävät/käsittelevät jotakin. Me molemmat osaamme varmasti mennä kirjastoon ihan omin voimin ja löytää sieltä kirjoja jotka ovat yhtä sun toista mieltä asiasta.

Itse olen sitä mieltä että suomalainen identiteetti ei ole ehyt eikä kokonainen ennen kuin pystymme hyväksymään että olemme lännen sekä idän hybridi. Ei tarvitse olla samaa mieltä jos ei halua. Se ei ole kovinkaan tärkeää.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jaakko Anttila ja Joonas Virta,kiitos!
Luen mielelläni erilaisiakin mielipideitä ja yritän löytää sen "oikean" lähellä omaa mielipidettä.,mutta nyt on minunkin aika tunnustaa yleisesti (ei koske teidän kommentteja), että asuessani Suomessa jo runsaat 20 vuotta, en aina ymmäärrä kantasuomalaisten näkökulmaa, joten tällaiset keskustelut avartavat näkemystäni niin suomalaisuuteen kuin myös, täältä puolelta rajaa katsottuna, venäläisyyteen.Joten minunkin on opittava paljon vielä.. Olen kyllä iloinen siitä, että olen "eksynyt" tänne US Puhenvuoron blogistien joukkoon, jossa saa keskustella vapaasti ja välttää pahoja kulttuuritörmäyksiä.Hyvää loppuviikkoa!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset