Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Omaiset tärkeä voimavara ja apu maahanmuuttajavanhusten ja -vammaisten hoidossa.

Memo lehdestä 1/2011: Dementiakodissa asuu inkerinsuomalainen Alzheimerin tautia sairastava nainen, neljä vuotta sitten tullessaan hän puhui hyvin venäjää, suomea ja viroa, nyt hän kommunikoi vain viron kielellä, muut kielet ovat unohtuneet.
Ongelmana on aggressiivisuus hoitajia ja muita asukkaita kohtaan. Mitä voimme tehdä kysyivät hoitajat lehden Muistikonsultilta

Vastaus; Dementian  edetessä elämän aikana opitut kielet jäävät pois ja jäljelle jää lapsuuden kieli. Tälle ihmiselle on varmaan hämmentävää olla hänelle vieraskielisessä ympäristössä. "Suomenkielisen esityksen" seuraaminen päivästä toiseen on väsyttävää....

Kuulin Ruotsinsuomalaisesta vanhasta metsurista, joka ruotsalaisessa palvelukodissa asuessaan oli unohtanut  ruotsinkielen, kukaan hoitajista ei osannuut puhua suomea. Eräs paikkakunnalla asuva suomalainen kävi salaa tapaamassa vanhusta, koska palvelukodin johtajan mielestä vierailut loukkasivat asukkaan yksityisyyttä.

Suomen ruotsinkielisten vanhusten oikeus saada omalla äidinkielellään hoitoa palvelukodeissa on luultavasti hyvin turvattu.
Onko saamenkielisillä vanhuksilla palvelukodeissa vastaavasti mahdollisuutta saada hoitoa omalla äidinkielellään?.

Suomessa on 30 000 inkeriläistä, joista osa alkaa jo ikääntyä, samoin 52 000 venäjänkielisen joukossa on ikääntyviä venäjänkielisiä. Myös vietnamilaisten ja somalialaisten maahanmuuttajien joukossa on ikääntyviä.

Koska ei ole mahdollista järjestää omankielistä hoitoa maahanmuuttajavanhuksille, tulisi omaisten avun ja asiantuntemuksen   vastaanottaminen olla itsestään selvyys .

Käyn omaa 98 vuotista äitiäni hoitelemassa palvelukodissa useita kertoja viikossa. Vaikka hän puhuu ja ymmärtää suomea, inkerin murre on hänen äidinkielensä, myös venäjänkielen taito on säilynyt, Vaikka äitini saakin ihan hyvää hoitoa, hän tuntee itsensä vieraaksi ja usein pelokkaaksi, tutun omaisen kanssa hän uskaltaa jakaa tunteitaan ja muistella elämäänsä ja kokea elämänsä vielä merkitykselliseksi.

Vammaisen maahanmuuttajalapsenlapseni palvelukotiin minua ei haluta omaisena tukemaan lapsenlastani ja muistelemaan meidän yhteistä elämää 27 vuoden aikana. Ammattilaisten pätevyys ohittaa omaisen merkityksen.

Miten Suomessa on annettu hoitoalan ammattilaisille tällainen mielivalta ohi omaisten.

Samassa Memolehdessä neurologi Raimo Sulkava kertoi Tansaniassa saamastaan kysymyksestä: miten Suomessa lapset ja muut sukulaiset voivat laittaa vanhempansa ja isovanhempansa laitoksiin? Eikö lasten velvollisuus ole huolehtia vanhemmistaan, koska hekin ovat huolehtineet aikanaan lapsistaan?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Petri Sakkinen

Tämä lakeihin, asetuksiin, virallisiin ohjeisiin ja alan epävirallisiin käytäntöihin sisäänrakennettu käsitys "pyhästä perheestä" on, paitsi naurettava ja epähistoriallinen, äärimmäisen kallis.

Laitoshoito ja yhteiskunnan varoilla tapahtuva vastaava toiminta se vasta kallista onkin! Mutta uusliberalistisen ideologian perusteella hoivatoimintakin on yksityistettävä, maksaa mitä maksaa.

Minun - karjalaisessa - suvussani vanhukset ja sairaat on, mahdollisuuksien rajoissa, hoidettu perheen toimesta. Olen aivan varma, että heillä on ollut parempi loppuelämä kuin laitostetuilla.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Petri Sakkinen,
- yksityinen hoivatoiminta onkin erittäin kallis ja siinä on sitten ongelmia sen toiminnan kontrollissa. Kukaan periaattessa ei käytännössä valvo, joten ne voivat muuttua vankilamaisiksi asukkaille, niin kuin kävi lapsenlapseni kohdalla. Siellä voivat vallita villin lännen säännöt ja kukaan ei voi mitään, koska se on yksityinen yritys..
Tietenkin perheen jäsenet vanhukset ja sairaat,jotka voivat olla kotona lämpimässä ilmapiirissä "mahdollisuksien rajoissa"ovat onnellisempia kuin ne, jotka joutuvat turvautumaan laitosten tiheästi vaihtuvaan henkinlökunnan hoivaan.

Harri Räsänen

Yhteiskunnalla ei ole mitään sitä vastaan, että lapset hoitavat vanhempansa hautaan saakka. Siinähän vain säästyisi vino pino rahaa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Harri Räsänen,
- Sitran tutkimuksen mukaan Suomessa n.300 000 ihmistä hoitavat perheen jäseniään. Heistä 60 000 ovat omaishoitajan roolissa, mutta omaishoitotukea saavat vain 40 000. Eli saman tutkimuksen mukaan "palkattomat" omaishoitajat säästävät yhteskunnalle reilut miljardi euroa! Siinä onkin se "vino pino"rahaa, mutta omaishoitajan työ on niin vaativa, että ilman sitä sairas tai vanhus joutuisivat laitokseen., joten omaishoitotuki (muistaakseni 400e kuussa)tulisi maksaa ilman isompaa byrokrattiaa, mutta eri kunnissa asiaan suhtautuvat eri tavalla ja itse omaishoitajat joskus eivät jaksa laittaa asiaa vireille ja taistella tuen puolesta. On monessa blogissa kirjoitettu siitä, että omaishoitotuen maksaminen pitäisi järjestää kelan kautta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Äänestä Viola Heistonen eduskuntaan nro 6.STP (Suomen Työväenpuolue), Kymen vaalipiiri.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset