Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Vertaistuki lisää elämän hallintaa,

tämä käy ilmi Anita Myllymäen tekemässä  Laurea –ammattikorkeakoulun ylemmän korkeakouluntutkinnon oppinäytetyössä, jossa käsiteltiin vertaistuen merkitystä. 

Vertaistuen merkityksestä kirjoittaa mielenterveyden keskusliiton jäsenlehti –Revanssi 1/2011.

Vertaistuen antama sosiaalinen tuki ja oman elämän hallinnan lisääntyminen ovat merkittävimpiä tekijöitä vertaistuen kokemuksissa.

Vertaisryhmätoiminta ja siitä saadut onnistumisen kokemukset kohottavat itsetuntoa ja auttavat toimimaan itsennäisemmin yhteisen hyvän eteen.

Vertaistuessa ryhmän tuki on kannustanut luopumaan sairauden  tuomasta identiteetista.

Keskustelut ja kokemuksten jakaminen samassa elämäntilanteessa olevien kanssa on lisännyt tietoisuutta siitä, ettei ole ongelmien kanssa yksin.”,

 

 Ettei ole ongelmien kanssa yksin!  On todella tärkeää,  ettei ihminen jäisi yksin ongelmiensa kanssa. Omalla kohdallani sanoisin, etten enää jaksaisi päivääkään taistella  edesmenneen tyttäreni kehitysvammaisen ja autistisen pojan puolesta ellen olisi saanut henkistä tukea muilta vammaisten omaisilta, jotka joutuvat myös taistelemaan Suomen byrokraattista, korruptoitunutta virkakoneistoa vastaan.

Ajattelen, että mistä lapsenlapseni saisi henkistä tukea  siellä eristettynä suljettujen ovien takana? Mitä puhumaton autistinen voi edes pyytää. Minä, isoäitinä voisin olla hänelle tukihenkilö, jos demokraattisessa maassa  virkavalta ei halua hyväksyä minua isoäitinä hänen tueksi. Voisin puhua lapsenlapselleni hänen lapsuuden tunnekieltään venäjää, laulaa hänelle lempilauluja, katsella valokuvia meidän yhteisestä elämästä Neuvostoliitossa ja täällä Suomessakin.

Miksi häneltä tämä on riistetty? Olen pyytänyt apua monelta presidentiltä, kansanedustajilta, ministereiltä ja kirkon edustajilta arkkipiispalta,  piispalta ja paikallisilta papeilta. ( vain yksi samarialainen pappi löytyi kuntelemaan minua). Kaikki ovat kääntäneet meille selkänsä. Pidän tätä kohtelua niin julmana, ettei sanoja löydy siihen.

 

Omistan valikampanjani kehitysvammaiselle lapsenlapselleni ja hänen kohtalotovereilleen , jotka, on yhteiskunnan toimesta julmasti eristetty perhestään  ja meille omaisille, jotka nyt suremme ja kaipaamme meiltä "ryöstettyjä" vammaisia perheenjäseniä. 

Olen eduskuntavaaliehdokkaana 2011  Kymen vaalipiirissä Suomen Työväenpuoluen listoilla (STP), vaalinumerolla  6.

Äänestä Viola Heistonen eduskuntaan puolustamaan kehitysvammaisten ihmisoikeuksia.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Antti-Pekka Mustonen,
-kiitos, kun tulit lukemaan. Mukavaa päivänjatkoa!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset