Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Kehitysvammaisten rajoitustoimenpiteet yhtä tarkasti säädeltävä kuin lastensuojelulaissa

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin päätös yksityisen lastenkodin  rajoitustoimenpiteiden laittomuudesta on tärkeä ennakkopäätös.

Sakslin toteaa, että yksityisen yrityksen ylläpitämä yksityinen lastensuojelulaitos hoitaa julkista tehtävää antaessaan huostaanotetuille lapsille sijaishuoltoa ja on siten tätä tehtävää hoitaessaan oikeusasiamiehen valvottava.

Kun laitoksen kasvatus- ja hoitohenkilökunta tekee lapsiin kohdistuvia rajoitustoimenpiteitä, se käyttää julkista valtaa. Tällöin työntekijät rinnastetaan virkamiehiin rikosoikeudellisen vastuun osalta rikoslain 40 luvun 12 § mukaisesti. Asiasta on erityissäännös lastensuojelulain 61 § 2 momentissa.

Vertailen lastensuojelua, jossa v 2009 oli 16 000 kodin  ulkopuolelle sijoitettua lasta, ja kehitysvammahuoltoa koskevaa lainsäädäntöä (kehitysvammaisia Suomessa 30 - 40 000), joista kodin ulkopuolla asuu ehkä puolet.

Lastensuojelussa on hyvin tarkkaan säädelty, pakkotoimenpiteet, eristys ja kuinka kauan se saa kestää.
Kehitysvammahuollossa pakkotoimenpiteiden käyttö todetaan kehitysvammaisten eritysihuollosta annetun lain  § 42, "pakkoa saadaan käyttää erityishuollossa olevaan vain siinä määrin kuin erityishuollon toteuttaminen tai toisen turvallisuus välttämättä vaatii". Eli § 42 antaa avoimen valtakirja pakon käytölle ilman valitusoikeutta.

Sakslin käy  hyvin tarkkaan läpi lastensuojelun asiakkaaseen kohdistuneen eristyksen (lapsi sijoitetaan erityiseen huoneeseen, jonka ulkopuollella istuu yksi aikuinen, yleensä mies, nuori voi koputtaa oveen ja pyytää päästä vessaan, sijoitus erityishuoneeseen voi kestää 30 vrk)  ja pohtii sitä perustuslain, ihmisoikeussopimusten ja lastensuojelulain kannalta.
Hän  toteaa, että ko laitoksen "erityisellä hoidolla" puututaan lapsen henkilökohtaiseen vapauteen tavalla, joka merkitsee lapsen perus- ja ihmisoikeuden rajoittamista. Rajoitus ei saa olla rangaistuksenluonteinen. Pisimmillään rajoitus voi kestää yhteensä 30 vrk (tekijänä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä). Päätöksestä voivat valittaa hallinto-oikeuteen huoltaja tai 12 v täyttänyt lapsi. Eristäminen ei saa ylittää 24 h enimmäsaikaa.

Lääninhallitus katsoi, että hoidon tulisi lähtökohtaisesti perustua lapsen ja huoltajan suostumukseen. Suostumuksen merkityksestä Sakslin totesi, että suostumuksen aidon vapaaehtoisuuden takaaminen alaikäisen kohdalla on aina ongelmallista. Lastensuojelulaitoksessa lapsi voi esimerkiksi pelätä joutuvansa rajoitustoimenpiteiden kohteeksi ellei hän suostu oikeuksiensa rajoittamiseen vapaaehtoisesti.

Kehitysvammaisten aikuisten kohdalla, jotka kuitenkin ovat kehitysiältään lapsen tasolla oman suostumuksen ja tai oman tahdon selvittäminen palvelukodin toimesta eristämistä tai liikkumisen vaputta rajoitettaessa on yhtä ongelmallista. Asumisyksikön henkilökunta on jäävi selvittämään esim missä vammainen haluaa asua tai ketä tavata tai kenet haluaa edunvalvojakseen.
Yhteydenpidon rajoittamisesta Sakslin toteaa, että päätöksen tekeminen ja mahdollisuus hakea muutosta perusoikeuden rajoittamisesta on tärkeä osa rajoitustoimenpiteen kohteen oikeusturvaa, jonka avulla häntä suojataan mielivaltaiselta kohtelulta.

Jopa kuukauden kestävästä jatkuvasta kameravalvonnasta Sakslin totesi, että se on pitkälle menevää puuttumista henkilön yksityisyyteen.

Lopputulema oli Sakslinin mukaan: hoito- ja kasvatushenkilökunta on käyttänyt lastensuojelulain rajoitustoimenpiteitä varten uskottua julkista valtaa. Hoito on loukannut sen kohteeksi joutuneiden lasten perus- ja ihmisoikeuksia. Kysymyksessä ei ollut yksittäistapaus vaan laitoksessa noudatettu yleisempi käytäntö.
Sakslin ei pitänyt toimintaa tahallisena vaan virheellisenä tai puutteellisena käsityksenä lastensuojelulain  sisällöstä ja tulkinnasta.'

Apulaisoikeusasiamies ei rangaissut siis tyhmyydestä, mutta antoi kuitenkin johtajalle vakavan huomautuksen ja velvoitti AVIn ilmoittamaan mihin toimenpiteisiin EOA päätös antaa aihetta.
 
Perus- ja ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia, niistä ei voi omalla suostumuksellaan luopua tai niihin suostua.

Kehitysvammaisiin kohdistuva pakkokeino§ 42 on ollut voimassa vuodesta 1977 lähtien, milloin kehitysvammaisille ihmisille turvataan heille kuuluvat perus- ja ihmisoikeudet?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

K Veikko

Varsin asiallinen vaatimus.

Kuitenkin jokapäiväisessä elämässä hyvin ymmärrämme, että ihmisyys, inhimillisyys, ihmisarvo, köyhyys jne, ovat täysin suhteellisia käsitteitä.

Tästä seuraa se että

  • oma ihmisarvomme on sitä korkeampi, mitä useammalta toiselta otamme tuon arvon pois
  • tulemme sitä rikkaammiksi, mitä useammalta toiselta otamme rikkauden pois
  • jne.

Lain uhkauksilla ja poliisin pakottamisella ihmisten todelliset asenteet eivät muutu. Muutos kestää yhden sukupolven ja alkaa siitä kun omat lapsemme kokevat ja näkevät vammaiset omina kavereinaan.

Milloin aloitamme muutoksen?

Pirkko Leskinen

Päivähoidossa erityislasten ja tavislasten integraatio toimii hyvin, lapset ovat samoissa ryhmissä tai pienissä erityisryhmissä, samoissa tiloissa ja pihoilla ollaan yhdessä,
Lähikouluperiaate toimii jo monella paikkakunnalla, on vain muutama segregoiva erityiskoulu.
Mutta toisen asteen koulutuksessa, työssä ja asumisessa tämä hyvin alkanut integraatio ketju katkeaakin.
Kehitysvammaisten kaikki perusopetuksen jälkeinen koulutus järjestetäänkin jo säätiöiden ja yhdistysten omistamissa ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, OPM suuressa viisaudessaan fuusioi kaiken vallan ja rahat näille mammuttimaisille yksityisille koulutuksen järjestäjille, jotka sitten erilaisin etäopstuspistein vastaavat kaikesta kehitysvammaisten koulutuksesta ympäri Suomea.
Omaisjärjestöjen ajama rahoituslainmuutos, jossa opiskelijan rahoitusosuus olisi sidottu opiskelijan tarvitsemiin tukitoimiin kaatui, ja rahoitus on edelleen sidottu oppilaistosmuotoon, eli erityisoppilaitokset saavat huomattavasti suuremman rahoituksen kuin ammatilliset oppilaitokset, jos nämä järjestävät erityisopetusta.

Kehitysvammaisten työ ja päivätoiminta ja asuminen järjestetään edelleen segregoituna yli 30 vanhan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain hengessä ja toimintaperiaattein, jossa pakon käyttöä ja itsemääräämisoikeuden rajoituksia säätelee tuo kuuluisa § 42, jossa kehitysvammaisen ihmisen viiteryhmään luetaan kuuluviksi vain toiset kehitysvammaiset ja ammattilaiset, omaiset siivotaan erilaisin vippaskonstein kehitysvammaisen elämästä, etteivät he pääse puuttumaan ylilääkitykseen, kaltoin kohteluun ja väärinkäytöksiin.

Millä näitä toimintatapoja ja asenteita voi muuttaa kuin lainsäädännöllä ja sanktioilla.
Viranomaisvalvonnan rinnalle omaisvalvonta, kidutuksen vastaisen komitean kaltainen valvontaelin, joka tekee yllätystarkastuksia, Lex Risikko, joka velvoittaa työntekijät ilmoittamaan havaitsemistaan väärinkäytöksistä (esimies kantaa vastuun harhasta päästävä, jokainen työntekijä on vastuullinen) taustojen selvittäminen. jne.
Lex Risikko olisi voinut pelastaa näitä julkitulleita insuliini ja diapamsurmien uhreja ja monia muita, joista ei puhuta.
Omaisia syytettiin näiden murhien merkityksen paisuttelusta, työntekijöille voi tulla paha mieli, he tarvitsivat kriisiapau. Saivatko omaisensa menettäneet tai muut kehitysvammaiset kriisiapua?

Sosiaalialan koulutus on muutettava, tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuspaikoista on ylitarjontaa, oppilaitokset ottavat ns soveltuvuustesteistä huolimatta koulutukseen alalle soveltumattomia henkilöitä, jotta säilyttäisivät koulutuspaikkansa. Soveltumattomista opiskelijoista leivotaan kaikin keinoin tutkinnonsuorittaneita, koska oppilaitos saa suoritetuista tutkinnoista lisärahaa. Ei ole oppilaitoksen murhe, jos sosiaali- ja terveydenhuoltoon valmistuu täysin alalle soveltumattomia henkilöitä, he kyllä työllistyvät heti, koska on kova työvoimapula, työpaikat sitten saavat vastata näistä työntekijöistä.

Vaikkeivat nämä työntekijäraakileet muuta osaisikaan ainakin ymmärtävät totella johtaajaa, omaksuvat helposti kehitysvammahuollon ikiaikaiset asenteet ja omaisten ja vammaisen vähättelyn ja aliarvioimisen, Kyllähän työpaikan säilyttämisen vuoksi kannattaa olla töykeä ,epäystävällinen ja ylimielinen, ja jopa suostua väärinkäytöksiin, kun esimies kuitenkin kantaa vastuun, oma vastuu hämärtyy ja eikä asia minulle kuulu.
Milloin kehitysvammalaki saadaa puretuksi ja koko kehitysvammahuolto täysremonttiin. Vammaislakien yhdistäminen oli jo molempien Vanhasen hallitusten ohjelmissa, ehkä se uudessa hallitusohjelmassa haudataan hiljaisin äänin.
Eihän ole kyse kuin 30 000 kehitysvammaisen ja heidän omaistensa elämästä.
EOA Sakslinin päätös huostaanotettujen lasten ihmisoikeuksien puolesta oli kuitenkin rohkaiseva.
Maija Sakslin entisenä ihmisoikeusliiton aktiivina puuttui napakasti ihmis- ja perusoikeuksien luovuttamattomuuteen lasten kohdalla.

K Veikko

Järkeä haastat.

“Mutta toisen asteen koulutuksessa, työssä ja asumisessa tämä hyvin alkanut integraatio ketju katkeaakin”

Ehkä muutos sittenkin ottaa kaksi sukupolvea ...

Lainsäädännön kiristäminen johtaa kuitenkin vain vastuun karkaamiseen "ylemmälle taholle". Vastuun ja rahan pitää olla mahdollisimman lähellä tuota vammaista henkilöä.

    Hallinnon kannalta ongelmana on että raha annetaan tyhmän ihmisen käsiin, eikä kukaan voi ottaa vastuuta rahan väärinkäyttämisestä. Kaikkein vähiten rahan antaja.

Mutta kun tuo raha syntyy hallinnon ylimmällä tasolla, tulee äärimmäisen tärkeäksi tarkkaan kontrolloida että se käytetään poliittisesti oikein.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pirkko Leskinen > "..ikiaikaiset asenteet ja omaisten ja vammaisen vähättelyn ja aliarvioimisen..",
- kaikki mielestäni liittyy tähän. Vammaisia ei haluta nähdä eikä kuulla, samalla heidän omaisia ja vanhempia. Täältä kansan riveistä pitäisi ottaa ajatuksia ja asenteita laatiessaan vammaispoliitisiä ohjelmia.
Kommenttissanne on paljon hyvää asiaa sosiaalialan koulutukseen, valvontaan, lainmuutoksiin ym.,
Itse henkilökohtaisesti kun mietin miten kehitysvammaisen tyttärepoikani kohdalla kävi, niin en myöskään usko, vaikka toivoisin pikempia ratkaisuja asiaan, että se muutos alkaisi tapahtua seuraavan hallituksen aikana. Asioita vaan vatvotaan,pohditaan, mietitään ja taas siirretään...

Neuvostoliittokin on kaatunut, mutta Suomen kehitysvammaisten elämää säätelevä kehitysvammaisten erityishuollosta vuonna 1977 säädetty laki on ja pysyy! Niin kuin muinaiskallio!

Lieneekö lainmuutosten vastustajien joukossa myös suuret rikkaat ja mahtavat erityishuoltopiirit, jotka pelkäävät menettävänsä valtaansa kun nyt perustetaan aina isompia erityishuoltopiirejä, kuten ETEVA?

Jospa nyt kuitenkin Eduskunnan apulaisoikeusasiamihen Maija Sakslinin puuttuminen erityishoidossa oleviin lasten kohteluun antaisi potkua yhteiskunnalle, avata silmät kehitysvammahuollossa oleviin lapsiin ja aikuisiin kaltoin kohteluun!Toivoisimme kovasti.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Veikko Kukkonen > "..oma ihmisarvomme on sitä korkeampi, mitä useammalta toiselta otamme tuon arvon pois",
- en haluaisi tuota mitenkään hyväksyä.., mutta niin se tuntuu olevan. Jos täällä tavalla kehitys jatkuu, niin ei tulevatkaan sukupolvet pysty mitään tekemään, tilanne vain pahenee..Muutos pitäisi yrittää aloittaa tässä ja nyt, eikä siirtää sitä seuraaville sukupolville.
Missä ne voimat on?..muutoksen tekemiseen?

K Veikko

Ihmisluonto on raaka eikä kukaan toisen alistaja tai hyväksikäyttäjä muutu paremmaksi siitä että hänet nimitetään virkaan. – Ainoastaan vastuu teoista siirtyy virkaportaassa ylöspäin jollekulle toiselle kunnes se häviää kokonaan.

    Tämä rakenteiden kautta vastuusta vapautuminen houkuttelee tietynlaisia henkilöitä näihin tehtäviin.

Mielestäni hoito-organisaatioiden raha kiertää väärään suuntaan, ylhäältä alas. Rahan pitäisi kiertää asiakkaalta (jo aivan syntymästä alkaen), hänen holhoojaltaan, hoito-organisaatioon päin.

    Käytän väärää sanaa "hoito"-organisaatio, kun en tähän parempaa keksi. Vammaisuushan ei ole sairaus vaan ominaisuus. Poikkeavien ominaisuuksien vuoksi ketään ei pitäisi vangita tai hoitaa.

K Veikko

Kun nykysysteemissä raha kiertää ylhäältä alas, tekee se [hoito]laitoksesta omistajansa, kunnan, etua ajavan tuotantoyksikön.

    [Hoito]toimenpiteet, huostaanotot, tarpeen määrittelyt, jne tehdään ensisijaisesti omistajan voiton maksimoimiseksi. Tämä tietää palkankorotuksia ja uusia nimityksiä komentoketjussa oleville johtajille.

Myös hoidokin oma edunvalvoja saa palkkansa samalta kunnalta.

Mielestäni kunnan virkamies ei saa olla valtion antaman palvelusetelin allekirjoittaja.

Palvelusetelin voisi allekirjoittaa esim toisen [hoito]laitoksen johtaja; henkilö joka tuntee kaikki alan palveluja tarjoavat tuotantoyksiköt.

    Hoidokin etu varmasti on sama riippumatta siitä missä yksikössä palvelusetelin allekirjoittaja työskentelee; setelin allekirjoittajan etu taas ei ole riippumaton.

Käytännössä palvelusetelin allekirjoittajaksi ei kannata valita myöskään kilpailevan [hoito]laitoksen johtajaa, koska silloin ei syntyisi kilpailutilannetta hoidon paremmuudesta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

17.3.2011 00:43 Veikko Kukkonen > Ihmisluonto on raaka eikä kukaan toisen alistaja tai hyväksikäyttäjä muutu paremmaksi siitä että hänet nimitetään virkaan.",
- ei varmaankaan muutu paremmaksi vaan päinvastoin sittenhän se vasta "raaka ihmisluonto" puhkeaa narsismi-kukkaan kun saa ylennyksen ja pääsee nauttimaan vallankäytöstä..

Mitä korkeammalle astelle pääse virkailija sitä vaikeampi on saada hänet vastuuseen hänen tekemisistä virheistään.

Virkamieshan on "aina oikeassa", hän "ei tee virheitä", "eikä valehtelee", "eikä suojele" virkaveljensä tehtyjä vääriä päätöksiä..jne..käytännössä tämä kaikki saattaa olla päinvastoin.

V.Kn.> " rahaa kiertää väärään suuntaan..",jos oikein ymmärsin, niin kyllähän se rahaa tulee myös asiakkaalta päin, esim., lapsenlapseni laitoksessa itse, tai hänen kustannuksella, on sisustettu vuokra-asunto ja maksaa itse vuokran. Myös ateria-vaatetus- ja muut henkilökohtaiset pienemmät kulut omasta eläkestään..Tosin se eläke tulee sitten muualta..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset