Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Kronstadtin kapina oli sirpin ja vasaran maassa vaiettu aihe

Historiallisesta tapahtumasta kertoo UV (7.3.2011 Ilpo Leskinen), otsikolla ”Venäjän televisio kiinnostui Kronstadtin pakolaisista”. Venäjän TV:n ykköskanava, jota katsoo 35-40 miljoonaa ihmistä, kävi Imatralla tekemässä dokumenttia pakolaisten jälkeläisistä ja heidän sopeutumisesta.  Dokumentin suomalainen keskushenkilö on imatralainen Pertti Huusari. Hän on tutkinut aiheetta pitkään. Huusarin isä oli yksi pakolaisista, mikä aikanaan herätti hänet tutkimaan asiaa. Koko asiasta oli Suomessa hyvin vähän tietoa. Aihe oli poliittisesti arka milloin mistäkin syystä. Huusari itse on tehnyt aiheesta kirjan ” Kronstadtin kapina 1921 ja sen jälkeläiset Suomessa”. Venäjällä julkista tietoa on ollut tätäkin vähemmän.

  Kronstadtin kapina kaikkineensa on Huusarin mukaan ollut Venäjällä käytännössä tuntematon ja vaiettu asia. Siksi oli aikamonen yllätys, kun hän sai yhtenä iltana puhelun Venäjän TV:sta ja TV-ryhmä Moskovasta saapui ohjaaja Aleksei Denisovin johdolla Imatralle.

Asiaa kommenttoi lehdessä UV päätoimittaja Harri Manskinen : "Suomen suurin pakolaisoperaatio". - Kronstadtin merilinnoituksessa puhjennut kapina oli aikoinaan vahva tyytymättömyyden purkaus punaista esivaltaa kohtaan...Kapinan käynnistivät vallankumouksen onnistumisen ratkaisseet valiot, eli neuvostolaivaston merisotilaat. Heille vallankumous oli lopulta aivan muuta kuin mitä he luulivat..  Sama ilmiö kytee nyt välimeren eteläpuolella, kun vapautta huutavat arabiakansat ovat nousseet diktaattorimaisia johtajian vastaan. Pakolaistulvat Eurooppaan ovat jo nyt tosiasia ja ne kasvavat edelleen.

Kronstadtin kapina on suurin Suomessa koskaan koettu pakolaistulva. 17.3.1921 Kronstadtin laivastotukikohdassa väkivalloin tukahdutetun kapinan aloittaneet sotilaat perheineen pakenivat jään yli kohti Suomea ja Terijokea. Kolme siiä seurannutta päivää toi Terijoelle yhtensä 8 000 nälkiintynyttä ja paleltunutta pakolaista ja siitä käynnistyi Suomen suurin pakolaisoperaatio. Silloin löytyi halua auttaa. Ninpä pakolaisten jälkeläisiä on edelleen elossa ja osa heistä, imatralainen  Kronstadt-aktivisti Pertti Huusari mukaanlukien, asuu Etelä-Karjalassa. Venäläisen televisiojätin kinnostus Kronstadtin kapinaa kohtaan on yllättävää. Kapina oli sirpin ja vasaran maassa kielletty ja vaiettu aihe. Tutkimus tieto on vähäistä, vaikka tapahtuma oli silloin osa ensimmäisen maailmansodan jälkeistä laajempaa kuohintaa. Dokumenttiohjelma on määrä esittää Venäjän tv:ssä 18 maaliskuuta.Samana päivänä tulee kuluneeksi 90 vuotta, kun Kronstadtin kapinassa kukistettujen matruusien pääjoukko saapui jään yli Terijoelle,Suomen puoleelle, Harri Manskinen kertoo.

- Onhan se mielenkiintoista, että Venäjän televisiojätti on kiinnostunut asiasta. Eikös se kerro  positiivisestä kehityksestä Venäjällä kun mennään avaamaan tällaisiakin historian sivuja?

Olihan se Suomelle aikamoinen pakolaistulva jos kolmen päivän aikana tuli 8 000 pakolaista Venäjältä ja ei varmaan ketään käännytetty rajalta takaisiin. Hyvä Suomi!

Miten lienee sopeutuneet ja miten pakolaisten jälkeläisten kohdalla kävi? Tuntevatko he itseään täyssuomalaisiksi ja uskaltavatko julkisesti kertoa, että ”ovat venäläisten pakolaisten jälkeläisiä”? Pertti Huusari varmaan kertookin kirjassaan siitä.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tapani Rouhiainen,
kiitos kommenttistanne, mutta blogin aihe on "Kronstadtin kapina" ja silloiset pakolaiset Venäjältä ja nyt heidän jälkeläisistä Suomessa...

Tuula Hölttä

Viola H. ”Olihan se Suomelle aikamoinen pakolaistulva jos kolmen päivän aikana tuli 8 000 pakolaista Venäjältä ja ei varmaan ketään käännytetty rajalta takaisiin. Hyvä Suomi!”

Suomen humanistisella pakolaispolitiikalla on pitkät perinteet. ”Vuonna 1918, jolloin maassa oli todellinen nälänhätä eikä vaikeuksista näyttänyt tulevan loppua, sai yli 15 000 venäläistä pakolaista Suomessa turvapaikan ja uuden kodin”. (C.O. Frietsch: Suomen kohtalonvuodet, Helsinki 1945)

Toisin kävi niille n. 20 000 suomalaispakolaiselle, jotka pakenivat vuoden 1918 tapahtumia itärajan taakse. Heidät likvidoitiin kommunistihallinnon toimesta itärajan takana ”epäkansallisena aineksena” 30-luvulla.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tuula Hölttä,
En ole lukenut "Suomen kohtalon vuodet", mutta varmaan niin kävikin,että
"epäkansallisena aineksena" oli likvidoitu ne n.20 000 suomalaispakolaista, koska likvidointi-terrori koski silloin myös inkerinsuomalaisia ja muutakin väestöä Neuvostoliitossa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

"Mikko" ja "Veikko" olivat meillä renkeinä. Mikko oli lapsirakas ja isälleni tärkeä henkilö aikoinaan. En tunne heidän myöhempiä vaiheitaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juho Laatu,
siis muistat "Mikkoa" ja "Veikkoa"?
On siinäkin ihhmiskohtaloita! Ei tietenkään enää ketään itse pakolasista ole elossa, mutta varmaan ne kertomukset vaikkapa siitäkin vaelluksesta jäätä pitkin Suomeen ovat kertoneet jälkeläisille ja siitä kuinka neuvostolaivaston merisotilaat olivat pettyneet vallankumoukseen, koska eivät saaneet sitä mitä odottivat, eli demokrattia ja vapautta..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset