Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä..

Suomessa on vaikea saada media kiinnostumaan erityisryhmiin kohdistuneista väärinkäytöksistä.

Pakon käyttö kehitysvammahuollossa on arkipäivää. Suomen Kuvalehdessä käsiteltiin Lääkäripäivillä esillä ollutta pakkohoitoa ja itsemääräämisoikeuden rajoituksia.

”Itsemääräämisoikeutta rajoitetaan vain yksilön oman edun nimissä tai muiden ihmisten turvallisuuden takaamiseksi.” toteaa Marko Hamilo kirjoituksessaan ”Pakkohoito voi lisääntyä”(SK 3/2011). Hamilo kuitenkin jättää käsittelemättä kehitysvammaisiin kohdistuvat pakkotoimet.  

1977 säädetyn kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42 § todetaan, ”että  erityishuollossa olevaan henkilöön saadaan soveltaa pakkoa vain siinä määrin kuin "erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön  turvallisuus välttämättä vaatii."

Suomi ei pysty raifioimaan YK:n vammaissopimusta ennenkuin § 42 on purettu. 

 ”Erityishuollon järjestäminen" antaa avoimen valtakirjan pakon käytölle. Koska kehitysvammapalveluiden valvonta on yhteiskunnan taholta aika leväperäistä, omaisten vastuulle jää vammaisten perheenjäsenten oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta. 

Omaisten puuttuminen päivätoiminnassa tai asumisyksiköissä havaitsemiinsa väärinkäytöksiin ja esim.  ylilääkitykseen johtaa hyvin helposti sanktioihin ja vammaisen täydelliseen eristämiseen ja vieraannuttamiseen omaisistaan.  

Pakkokeinoja, jotka koskevat vammaisen ja omaisten tapaamisrajoituksia, puhelimenkäyttöä tai postin perillemenoa, on hyvin vaikea saada oikeusteitse puretuiksi, koska kehitysvammalain perusteella tehdyistä päätöksistä vain EHO sta(erityishuolto-ohjelma) on valitusoikeus. 

Pakkokeinojen käytöstä on vankien ja psykiatristen potilaiden kohdalla kuitenkin valitusoikeus.

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden rajoituksista ei ole valitusoikeutta.  

Suomen kehitysvammahuollon diktatooriset  toimintatavat ja "vihollisiksi luokiteltujen omaisten"  rankaiseminen vammaisten kaappaamisella  tulee estää! 

Hankintalaki on syrjäyttämässä palveluiden käyttäjät ja heidän omaisensa ”mykän tavaran” asemaan ja heidän itsemääräämisoikeutensa loukkauksiin. 

Palveluiden käyttäjälle ja hänen omaisillaan ei ole mitään asemaa eikä oikeudensuojakeinojaa esim. asumisen valinnan tekemisessä. 

Meidän omaisten tulee testata kansanedustajaehdokkaitemme suhtautuminen kehitysvammalain purkamiseen, pakkokeinojen uudelleen säätelemiseen ja hankintalain muuttamiseen.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän JoannaKurki kuva
Joanna Kurki

Täytyy tunnustaa että en ole itse koskaan törmännyt nimenomaan Kehitysvammaisten ongelmiin. Mutta se mitä tiedän omasta ja tuttavien kokemuksista erilaisissa terveydenhuollon viidakoissa, niin voin valitettavan hyvin uskoa tilanteen päättömyyden ja toivottomuuden tavallisen yksittäisen ihmisen, omaisen kannalta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Joanna Kurki,
-ei moni muukaan tiedä paljon kehitysvammaisten ihmisten ongelmista. Yleisesti jos katsottuna, niin asiat Suomessa on hoidettu "hyvin", mutta syrjintä on laaja-alueella ja perus-ja ihmisoikeuksia loukataan törkeästi. Erityisesti jos kehitysvammahuolto sijoittaa yksityisiin hoitolaitoksiin, jotka voivat muuttua vankilamaiseksi, koska laitokset harrastavat vammaisen eristämistä ja vieraannuttamista omaisistaan.
Olen kirjoittanut jo monta blogia aiheesta. Linkitän yhteen, jos haluat perehtyä hieman. Kysymys on Kehitysvammalain pakkokeinopykälästä 42§

http://viovio.puheenvuorot.uusisuomi.fi/2010/04/21...

Käyttäjän JoannaKurki kuva
Joanna Kurki

En saanut linkkiäsi aukeamaan... Mutta olen vuosia ollut vapaaehtoistyössä, toiminut tukiryhmän vetäjänä ja muutenkin kuullut varsin mielenkiintoista materiaalia muun muassa Mielentervestyön puolelta. En viitsi mennä detaljeihin, mutta ihmettelen miten ihmisellä voi mielenterveys pysyä sen kaltaisten 'ammattilaisten' kanssa.

Tosin.. tässä on sanottava että ei pidä yleistämän, monet sen puolen toimijat ovat todella päteviä ja sitoutuneita. Valitettavasti

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Näin jälkikäteen vielä:
http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33149-pykal...

"Pykälä antaa avoimen valtakirjan, eikä vastaa Perustuslakia"

Vieras (nimimerkki)

Suomen olisi pitänyt ratifioida heti YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus kuten tekivät Ruotsi ja monet muut maat, myös EU ratifioi vammaissopimuksen tämän vuoden alussa.
Suomi vetkuttaa ratifiointia perustelemalla, että lakeja pitää muuttaa ensiksi.
Todellisauudessa syy on se, että vammaissopimuksen artikloja pitäisi noudattaa jos ne olisi ratifioitu.

EOA Riitta-Liisa Paunio vaati ensimmäisen kerran 1996 kehitysvammaisten pakkokeinojen uudelleen säätelyä, nyt 15 vuotta myöhemmin STM edelleen työstää pakkokeinolainsäädäntöä.

Vanhasen ensimmäisen hallituksen hallitusohjelmassa oli jo vammaislakien yhdistäminen ja kehitysvammalain purkaminen, nyt on jo Kiviniemi 1, eikä mitään ole tapahtunut.

Holhouslainsäädäntöä muutettiin vain vuositilien osalta, jolloin viranomaisedunvalvojia helpotettiin suurpiirteisellä vuositilillä, joten Turun kaapparin tapaisten virkaedunavlvojien on vielä helpompi kähmiä päämiestensä rahoja.

Vammaisten ihmisoikeuksien kannalta tulisi purkaa täydellinen holhous, jollaiseen vammainen päämies voidaan tuomita, viranomaisedunvalvoja voidaan määrätä vastaamaan päämiehensä kaikistä hänen henkilöä koskevista asioistaan, jolloin omaisilla ei ole enää mitään sanomista vammaisen asioista usein ei edes oikeutta tavata.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Vieras (nimimerkki),
- Suomen kehitysvammahuolto elää "antikkiaikaisen" lain mukaan,vuodelta 1977 ja sen pykälä 42§ antaa rajattomat mahdollisuudet käyttää pakkokeinoja..Vammaisten ihmisoikeudet saamme kuntoon vain lain uudistuksella,

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/04/28/...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Joanna Kurki,lipsahti virhe, en pysty tuolla korjaamaan, kokeillaan uudestaan :

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/04/21/...

Vieras (nimimerkki)

Kehitysvammaisten ihmisten kohdalla kehitysvammalaki antaa avoimen valtakirjsn pakon käytölle. ETEVA ja Helsingin kaupunki ovat laatineet suojatoimenpideoppaan, joka säätelee mistä syistä, miten ja kuinka kauan pakkotoimet saavat kestää ja kaikkiin pakkotoimenpiteisiin tarvitaan lääkärin päätös ja kaikki pakkotoimet pitää kirjata. Esim tapaamisten rajoittaminen saa kestää vain 30 vrk.

Vanhustenhuollon pakon käyttöä ei säätele mikään laki, kuitenkin vanhuksia sidotaan erilaisin vöin ja vaattein, eristetään omiin huoneisiin, kemiallinen sitominen on kaikkein yleisintä. Meidän omaisten vastuulla on valvonta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

23:26 Vieras (nimimerkki),

- ETEVA ja Heslsingin kaupunki laatineet suojatoimepidenoppaan. Olen tutustunut niihin ja jos kaikki menisi ohjeitten mukaan, niin ei olisikan niin paljon ongelmia kehitysvammaisten ja erityisesti autistien henkilöitten kohdalla laitoksissa ja asuntoloissa.

Kuka noudattaa niitä ohjeita ja eteenkin näillä syrjäseuduilla? Yksityisissä laitoksissa vallitsevat villin lännen säännöt, koska valvonta puuttuu.Se on jätetty omaisten niskoille,joita laitokset sitten kaikin voimin yrittävät saada pois kuviosta.

"Perusoikeusajatteluun kuuluu, että pelkästään laitoksessa asumisen perustella ei voida rajoittaa kenenkään perusoikeuksia. Tämä niin sanottu laitosvallankielto on esitetty oikeustietellisessä kirjallisuudessa jo 1970-luvulla"-sanoi vanhempi Eduskunnan oikeusasianmiehen sihteeri Håkan Stoor Vammaisten ihmisoikeusseminarissa 28.5.2009.

Näin pitäisi olla, mutta käytännössä itse EOA:ltäkään et saa apua ongelmien ratkaisuun, valitettavasti näin olemme kokeneet.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset