Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Orvokkivallankumousta tarvitaan Suomen kehitysvammahuoltoon!

 

Valko-Venäjällä löytyy ehkä kuitenkin inhimillisyyttä vangitun poliitikon Andrei Sannikovin kolmevuotiasta Danil Sannikovia kohtaan. Hs 22.1” mukaan viranomaiset ilmoittivat perjantaina, että isoäiti Ljutsina Khalip sai tammikuun loppuun aikaa todistaa, että kykenee tehtävään.

 

Vaalivoittajaksi julistettu Lukasenka  aloitti neljännen presidenttikautensa perjantaina. Hän ilmoitti, että toisinajattelua ei tulla sietämään.

 

Pojan kohtalosta ehti nousta kansainvälinen kohu, sillä viranomaiset ilmoittivat ottavansa hänet huostaan. Samoin kohdeltiin poliittisten vastustajien eli kansan vihollisten lapsia Neuvostoliitossa.”

 

Neuvostoliitto on kaatunut jo 20 vuotta sitten, mutta yhä Suomen kehitysvammahuollossa vallitsee neuvostoliittolaiset toimintatavat toisinajattelijoita kohtaan. Lähes kolmekymmentäneljä vuotta vanhan kehitysvammalain pakkokeinopykälän perusteella kehitysvammaisia aikuisia erotetaan ja vieraannutetaan omaisistaan, jos omaiset ovat uskaltaneet arvostella kehitysvammahuollon toimintatapoja tai puuttua lastensa lääkityksiin palvelukodeissa.

Samoin autistisia lapsia on huostaanotettu hoidollisin perustein, nykyinen lastensuojelukertoimen määräytyminen kannustaa kuntia huostaanottoihin.

 

Valko-Venäjällä asuessani Neuvostoliiton aikana, tunsin, että minua kunnioitettiin suomalaisena ”suomalaisen sisun” ansiosta, Suomessa kehitysvammahuollossa olen saanut kokea olevani järjestelmän pahin vihollinen.

 

Kehitysvammapalveluita järjestettäessä hankintalain perusteella, kunnat ja palveluidentuottajat kommunikoivat keskenään. Palveluiden käyttäjät, kehitysvammaiset ja heidän omaisensa joutuvat ”mykän tavaran” asemaan.

Tämä johtaa pahimmillaan karkeisiin oikeudenloukkauksiin vammaisia ja heidän omaisiaan kohtaan (Markku Virkamäki Hs 17.1)

 

Monet ”kehitysvammahuollon vihollisten”  lapset ja aikuiset ovat   kadottaneet kaiken yhteyden vanhempiinsa, sisaruksiinsa ja isovanhempiinsa.

 

Pystyisikö ORVOKKIVALLANKUMOUS  muuttamaan Suomen kehitysvammahuollon ikiaikaista diktatuuria?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)

Suomen Kuvalehden tämän viikon numerossa Marko Hamilo kirjoitti pakkohoidosta,
"Itsemääräämisoikeuden rajoitukset ovat nyt lainsäädännössä hajallaan. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime vuonna työryhmän kokoamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta rajoittavat säädökset samaan lakiin."

Suomi ei pysty ratifioimaan YK:n vammaissopimusta ellei kehitysvammalain 42 § uudisteta.

Lääkäripäivillä Hanna Putkonen totesi, ettei eristyksen tarvitse muistuttaa kidutusta. Asiakkaiden tulisi saada tietää miksi he ovat eristettyjä ja kuinka kauan eristys kestää.

Voi vain arvailla mitä palvelukodeissa sanotaan näille eristetyille mykille tavaroille, kun he kaipaavat omaisiaan, luultavasti lääkitystä vain lisätään levottomuuteen, joka on usein kommunikaatiota omaisten ikävästä ja kaipauksesta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

22.1.2011 20:00 Vieras (nimimerkki)>"Suomi ei pysty ratifioimaan YK:n vammaissopimusta ellei kehitysvammalain 42 § uudisteta.",
- Pykälässä 42§ sanotaan, että "pakkoa voidaan käyttää jos kehitysvammahuollon toteuttaminen tai toisen turvallisuus välttämättä vaatii",
joten kehitysvammaista voi kohdella miten vaan ja aina vedota siihen, että hoidon järjestäminen oli "sitä vaatinut".

Vieras (nimimerkki)

Niinkuin Helsinki Mission mainoksessa vanha äiti etsii yhteyttä kadottamaansa tyttäreen, niin monet kehitysvammaisten äidit, isät, sisaret, veljet, isoäidit ja isoisät tälläkin hetkellä kaipaavat vammaista omaistaan, jota kehitysvammahuolto, palvelukoti tai laitos ei anna heidän tavata. Mainoksessa kysytään, ajattele miltä tuntuu, kun oma lapsi katoaa?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

22.1.2011 21:11 Vieras (nimimerkki),
- niin, monet kaipaavat vammaista omaistaan, mutta ovat arkoja puuttumaan ja kritisoimaan vallitsevan kehitysvammahuollon palveluita, koska aina on pelättävissä sanktioita, milloin rapsahtaa päälle tapaamiskielto jos tuot epäkohtia ja suoranaisia ihmisoikeusloukkauksia esille kehitysvammaisten kohtelussa.
Eikös olisi jo aika demokraattiseen kulttuuriin kehitysvammahuollossa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset