Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

”Otetaan vastaan puvun mukaan, hyvästellään älyn mukaan", «Встречаем по одежке - провожаем по уму».

  Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori KTM Anna Hakala on  lisännyt 2006 ilmestyneeseen Bisnesetiketti kirjaansa luvun ” Venäläinen tapakulttuuri ja neuvottelut.”.


"..Hymyn tulkinta venäläisessä kulttuurissa:  Länsimainen kohteliaisuudesta hymyily ymmärretään Venäjällä teennäiseksi, epäluonnollieksi ja jopa vastenmieliseksi. Kohteliaisuudesta hymyily, päivystävä hymy, koetaan pinnalliseksi ja teeskentelväksi. Venäjällä hyväksytään vain vilpitön, aito hymy".

   Asuttuani Suomessa jo 20 vuotta, minun on edelleen vaikea tulkita leveästi hymyilevän ihmisen tarkoitusperiä.

"..Venäjällä perheen käsite on laajempi kuin Suomessa. Usein perheeseen kuuluvat vanhempien ja lasten lisäksi myös isovanhemmat, appivanhemmat, lastenlapset, serkut, pikkuserkut, tädit, sedät sekä läheisimmät ystävät. isovanhemmat hoitavat usein lastenlapsiaan ja pitävät tätä jopa velvollisuutenaan. Vastaavasti jos isovanhemmat eivät pysty enää huolehtimaan itsestään, hoitavat lapset heitä. Perheyhteisössä surraan, iloitaan ja ratkaistaan yhdessä ongelmat. Venäjällä vanhempia kunnioitetaan."

   Suomalaisen yhteiskunnan julman suhtaumisen maahanmuuttajaisoäiteihin sai kokea traagisesti egyptiläinen Eveline Fadayel, venäläinen Irina Antovova ja moni muu isoäiti.

"Venäläinen moraali ei perustu lakien vaan oikeudenmukaisuuden noudattamiseen"..,
"Venäläiset ovat ylpeitä kansallisuudestaan eivätkö aina ymmärrä suomalaisten negatiivista asennetta heitä kohtaan"...

  Venäläisiä ja ”venäläisyyttä” on ollut runsaasti täällä rajaseudulla, mutta kyllä venäjän kieltä kuulee jo muuallakin Suomessa.  Esim.,Uusimaa pääkirjoitus 9.1.2011”Venäläisturistit toivottuja vieraita” kertoo, että ” Venäjää kuulee yhä enemmän puhuttavan Itä-Uudellamaallakin, esimerkiksi Porvoon kaduilla ja Haikon kartanon kylpylähotellissa. Vuonna 2009 Porvoon matkailutoimistossa kävi reilut 6 500 venäläisturistia, viime vuonna jo marraskuun loppuun mennessä määrä oli yli 8 000(UM 30.12.,)  

 Voimalassa ollut keskustelu venäläisyydestä ja monet sekä suomalaisten että venäläisten kirjoittamat kirjat kertovat siitä että Suomessa ollaan myönteisellä tavalla kiinnostuneita naapurimaan kansasta ja sen tavoista.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)

"Venäläinen moraali ei perustu lakien vaan oikeudenmukaisuuden noudattamiseen."
Onkohan nyt tämä lause ihan totta ???

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

20.1.2011 12:14 Vieras (nimimerkki,
- sivulta 131 Hakalan kirjoittamasta kirjasta kappaleessa "Venäläiset verkostot",
olen asunut Neuvostoliitossa ja nyky-Venäjää en tunne itsekään niin hyvin, kuin entistä järjestelmää. Pistän myöhemmin isomman sitaatin sivulta 131..

M-T Heikka

Tuo hymyasia on aika lähellä peräpojalaista ajattelua.

Tuo taas, että on laaja perheajattelu...on se täälläkin ennen ollut niin, joskus sata vuotta sitten, maatalouskulttuurissa. Kumminkin se on Itä-Suomessa ollut ymmärtääkseni enemmän voimissaan kuin Länsi-Suomessa.

Äitini varoitti mimua "karjalaisista miehistä" kun lähdin Iittiin töihin, heh. Kädet puskassa ja tomerana. Hän sanoi, että saa koko suvun, jos nai karjalaisen.

Asian voi nähdä toisinkin...länsisuomalainen kaipaa reviiriä ympärilleen. Olisi ahdistavaa, jos joka asia kytättäisiin ja arvosteltaisiin. Ei se vain mitään lämpöä uhkuvaa olisi asustella anopin kanssa...tosin riippuisi anopista.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

20.1.2011 12:26 M. Heikka> ". Ei se vain mitään lämpöä uhkuvaa olisi asustella anopin kanssa...tosin riippuisi anopista.",
- "rakkaudesta anoppiin" on aika paljon anekdotteja, hyvälaatuisia kuitenkin, mutteikös anopista ole aina apua erityisesti isommalle perheelle?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Törmäsitkö muuten Minskissä koskaan Nuoringon Raineriin?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jouni Snelman,
- nimi ei kerro ainakaan mitään? Millä alalla hän "liikkui"?

Paksu-Paavo (nimimerkki)

Tuosta hymystä ihan pikkuisen. Kyllä minusta on mukavampaa asioda vaikkapa kaupan kassalla kun myyjä hymyilee minulle. Olkoonkin, että tuo hymy kuuluu ammatti-imagoon eikä ehkä tule ihan sydämen pohjasta. Jos hymy tai sana kiitos ovat liikaa niin ollaanko silloin jo osoittamassa tylyyttä?

Miten lie, mitähän tapaamani Suomessa asuvat venäläiset tuumaavat? Tapaamisemme ovat sujuneet oikein hyvin. Jospa en olekaan hymyillyt väärässä paikassa. Jopa yhteiset vitsimme ovat naurattaneet molempia osapuolia.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

20.1.2011 12:57 Paksu-Paavo (nimimerkki)>" Tapaamisemme ovat sujuneet oikein hyvin...Jopa yhteiset vitsimme ovat naurattaneet molempia osapuolia.",
- sitten ovat asiat ja hymyt kohdallaan!

tourette '

Suosittelen lämpimästi kanssa Outi Parikan "Äiti-Venäjän aapista". Parikkahan oli vuosikaudet Moskovan kirjeenvaihtajana ja on nähnyt ja kokenut - ja panee monenmoiset kulttuurilliset itsestäänselvyydet hyvin selvästi riviin eikä kaunistele turhia.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

tourette,
- kiitos! Kysyn tänään kirjastosta.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Arkisen kanssakäymisen eroista venäläisten ja suomalaisten välillä voisi ottaa Violan aikaisemmin esiin nostaman Anna-Leena Laurenin kertoman jutun. Hänelle täysin tuntematon "baabushka" sanoa töksäytti: "Tyttö kuule, nuo kengät eivät sovi sinulle ollenkaan."

Suomalainen sanoisi noin loukatakseen tai pilkatakseen. Tuo mummo sanoi sen neuvoakseen nuorempaansa ja aivan puhtaasta ystävällisyydestä.

Venäläinen sanoo suoremmin mitä ajattelee, eikä sitä aina tarvitse niin vakavasti ottaa.

Suomalainen hymyilee edessäpäin ja irvistää takana?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

20.1.2011 14:00 Timo Elonen> "Venäläinen sanoo suoremmin mitä ajattelee, eikä sitä aina tarvitse niin vakavasti ottaa.
Suomalainen hymyilee edessäpäin ja irvistää takana?",
-nyt jälkeenpäin kertoisin, kun muutimme Suomeen, niin ihmettelimme ensin,kuinka hymyilevää kansaa suomalaiset ovat, sitten alkoi tulla vaikeuksia sopeutumisessa, mutta kantasuomalaiset vaan jatkoivat "hymyilemistä", sitten olimme jo hieman "kyllästyneet" valvovaan hymyyn...Anteeksi vaan, mutta lieneekö se sitten meille maahanmuuttajille ollut rohkaiseva hymy, vai tuota hymyilemistä "edessäpäin"..?
- Ymmärrän tuon baabushkan, ei siinä mitään, jos iäkäs ihminen kertoo oman mielipiteensä nuoremmalle.. tällaisissa tapauksissa saattaa tullakin se "kulttuurien yhteistörmäys"..mielestäni venäläinen aistii herkemmin sen onko se valvova hymy vai aitoa iloa ja ystävyyttä..
Mutta kuitenkin on parempi hymyillä toisillemme..

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Oikeastaan olen kuullut joskus 50- ja 60-luvulla tuon hymyilee edessä, irvistää takana venäläisistä sanottuna useita kertoja. Sillä haluttiin sanoa, ettei venäläisiin ole luottamista, puhuvat kauniita edessäpäin, mutta ajattelevat aivan muuta. On kyllä monta kymmentä vuotta siitä, kun olen sen viimeksi kuullut. Ja itse asiahan on selvästi päinvastoin.

Olen tietyti kanssasi samaa mieltä ja varmasti kaikki muutkin ovat, että ei se hymyily koskaan pahasta ole. Kerran pitkän poissaolon jälkeen Göteborgissa menin ostamaan raitiovaunulippuja sellaisesta lehtikioskista, johon mennään sisään. Maksujärjestelmät olivat vähän muuttuneet ja yritin myyjältä kysellä miten kaikki oikein toimii raitiovaunussa. Eihän se aasialainen, niin hirveän herttaisesti koko ajan hymyillyt tyttö ymmärtänyt eikä osannut selittää, mutta minä tunsin poistuessani itseni onnelliseksi ja tyytyväiseksi, vaikka asiani ei selvinnytkään.

Vieras (nimimerkki)

Kyllä ihmisestä huomaa onko hymy aito. Aito hymyily ei tee ketään pahemmaksi. Ei näitä asioita voi yleistää eikä kategorisoida.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

20.1.2011 14:33 Vieras (nimimerkki)> " Ei näitä asioita voi yleistää eikä kategorisoida.",
- ei tietenkään.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

En ole ennen kuullut otsikossasi olevaa sananlaskua. Siinä kai kuvataan sitä, että tavatessa ensimmäistä kertaa näemme vain ihmisen ulkokuoren, erotessa tunnemme hänen luonnettaan, arvojaan ja älykkyyttään.

Se on hyvä sananlasku.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

20.1.2011 14:55 Timo Elonen,
-tämä sananlasku kertoo paljon siitä miten ihmisten kesken syntyvät kontaktit.Jossain tutkimuksissa on kerrottu, että ensimmäisessä näkökontaktissa uudeen ihmiseen jopa 7 sekunnissa hahmottu hänestä joku mielipide/kuvaa. Joka sitten saattaakin muuttua jo erotessa.. Kyllä siinäkin voi hieman "hämätä" vastaan-tulijaa tai vastaan-ottajaa esittäytymistaidolla..
Mutta periaatteessa sananlasku on hyvä ja pitää useimmiten varmaankin paikkaansa..

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

"Länsimainen kohteliaisuudesta hymyily ymmärretään Venäjällä teennäiseksi, epäluonnollieksi ja jopa vastenmieliseksi"

Tämä on mielestäni ollut perusasenne Suomessakin. Valitettavasti tällaiset huonommatkin länsimaiset tavat ovat uineet Suomeen (suomalaisilla on kova tarve antaa itsestään "länsimainen" kuva). Toki pieni hymy ensi kertaa kohdatessa on aina paikallaan, mutta vakiona jatkuessaan se muuttuu aika nopeasti vain turhaksi naamioksi.

"isovanhemmat"

Keskustelu antoi tosiaan aika tympeän kuvan suomalaisesta perheestä. Kyllä moni suomalainen katsoo velvollisuudekseen ja oikeudekseen ottaa vastuuta myös ikääntyvistä isovanhemmistaan. Sama oikeus tulisi taata myös maahanmuuttajille. Tässä haiskahti vähän kiinnostus ottaa maahan vain tuottavimmat maahanmuuttajat, ja uhrata perhearvot näissä mamutapauksessa talousarvojen hyväksi.

"Venäläiset ovat ylpeitä kansallisuudestaan eivätkö aina ymmärrä suomalaisten negatiivista asennetta heitä kohtaan"

Venäläiset ovat kaikin puolin ihan mukavaa ja suomalaisille sopivaa porukkaa. Yhteisymmärrys on erittäin hyvä ainakin taiteiden, vaikkapa musiikin alueella. Venäjän korruptio ja menneet yhteiskunnalliset kokeilut ja niihin liittyvät ongelmat ovat asia erikseen, eivätkä liittyne venäläisyyteen sinänsä. Mielestäni suhteita rasittaa eniten yksi merkittävä asia, nimittäin se, että Venäjä katsoo olevansa jotenkin johtava kulttuuri, joka katsoo oikeudekseen hallita myös naapureitaan ja Venäjällä asuvia vähemmistökulttuureita miten tahtoo. Muut kulttuurit tuppaavat jäämään isovenäläisyyden jalkoihin. Pienenä kansana suomalaiset väistämättä kokevat tämän uhaksi, ja rinnastavat itsensä usein myös muihin pieniin kansoihin ja kulttuureihin, jotka kärsivät Venäjän vahvasta suurvalta- ja suurkulttuuriasenteesta. Jos venäläiset ottaisivat tässä asiassa neutraalimman asenteen, suomalaisten ja venäläisten yhteinen tulevaisuus olisi varmasti parempi. Tosin kehitys on ollut positiivista nytkin. Aika tervetulleita venäläiset ovat tätä nykyä (ei merkittäviä konflikteja, hyvää käyttäytymistä molemmin puolin).

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juho Laatu > "Toki pieni hymy ensi kertaa kohdatessa on aina paikallaan, mutta vakiona jatkuessaan se muuttuu aika nopeasti vain turhaksi naamioksi.",
- niin kuin hieman kirjoitin tuolla ylempänä, että, monet meistä maahanmuuttajista emme ymmärtäneet joskus "vastaan tullutta" leveää hymyä, joka ei olisi mitenkään mielestämme ollut sopiva siihen tilanteeseen ( kaikella kunnioituksella kantaväestölle!). Kommenttissanne varmaan onkin asian ydin, että halu antaa itsestään hyvä "länsimainen kuva"..

J.L > "Tässä haiskahti vähän kiinnostus ottaa maahan vain tuottavimmat maahanmuuttajat, ja uhrata perhearvot näissä mamutapauksessa talousarvojen hyväksi",
- niinhän se on. Ja mikä kohu nousi Suomessa kahdesta mainitusta mummosta!Yksi heistä joutui lähtemään Venäjälle satojen kilometrien päähän omaisistaan ja toinen todennäköisesti ei kertakaikkian jaksanut tuota viranomaisten julmaa spektakelia.

J:L > "Venäjän korruptio ja menneet yhteiskunnalliset kokeilut ja niihin liittyvät ongelmat ovat asia erikseen, eivätkä liittyne venäläisyyteen sinänsä.",
- ei liity venäläisyyteen, mutta vaikuttaa siihen, miten suomalaiset suhtautuvat venäläisiin.Maitten väliset menneet sotialliset konfliktit vaikuttavat eniten negatiiviseen suhtautumiseen venäläisiin.

J.L. > "Mielestäni..Venäjä katsoo olevansa jotenkin johtava kulttuuri, joka katsoo oikeudekseen hallita myös naapureitaan ja Venäjällä asuvia vähemmistökulttuureita miten tahtoo",
- Voihan isomaa Venäjä katsoakin olevansa "Iso", koska hän sitä on verrattuna Suomeen, mutten ota nyt kantaa siihen, miten Venäjä yrittää hallita naapureita ja miten suhtautuu siellä asuviin vähemmistökulttureihin...
Vaikuttaako tämä mielestänne siellä asuvien venäläisten venäläisyyteen?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

"halu antaa itsestään hyvä "länsimainen kuva".."

Suomalaiset itsekin oikeastaan ovat yleisesti sitä mieltä, että "länsieurooppalainen" tapa käyttää hymyä on falski, mutta usein pyrkivät kuitenkin itse samaan, koska kokevat länsieurooppalaisten kulttuurien ja niiden tapojen olevan suomalaisia tapoja parempia/tärkeämpiä. Uskoisin että suomalaiset hymyilevät enemmän (falskisti) ollessaan yhteydessä länsieurooppalaisiin kuin ollessaan yhteydessä venäläisiin. Tästä huolimatta myös suomalaisten käyttäytyminen venäläisten seurassa voi olla jo falskin näköistä, erityisesti jos tilannetta katsoo venäläisin silmin. Pieni ryhdistäytyminen ja perinteisen suoran käytöksen uusi arvostaminen voisi olla jo paikallaan. Kai venäläisetkin arvostavat suomalaisissa (tsuhnan hitauden päällä olevaa) suoraa ja tomeraa asennetta (vaikkapa viime sotien kokemuksista tullutta), ei niinkään mitään sellaista "itse esitettyä sivistystä", jota kestohymyn käyttö viestittää.

"Vaikuttaako tämä mielestänne siellä asuvien venäläisten venäläisyyteen?"

Kansat ja kulttuurit muodostavat jonkin mallin siitä, mitä niiden oma kulttuuri ja sen mukainen käytös on. Joskus asenteet muuttuvat. Yksi mielenkiintoinen esimerkki on Saksa. Ennen viimeistä sotaa usko oman kansan ylemmyyteen ylitti kaikki kohtuuden rajat. Mutta selvästi saksalainen kulttuuri on nyt muuttunut. Kansainvälisessä yhteistyössä saksalaisilla ei ole käytännössä lainkaan taipumusta asettautua muiden edelle ja yläpuolelle. He puhuvat mielellään englantia, ja osallistuvat keskusteluihin toisten silmien tasolla. Venäläisyydessä on vielä tiettyä tarvetta tulla kohdelluksi suurvaltana. Venäjä selvisi sodasta voittajana, ja haluaa tulla kohdelluksi sellaisena. Myös uuden demokraattisen venäjän rakentaminen tuntuu usein rakentuvan vahvojen johtajien ja vahvan Venäjän teeman ympärille. Uuden itseluottamuksen rakentaminen (ja kommunismin hajoamisen kolhuista toipuminen) varmasti vaatiikin jonkin verran kansallista ylpeyttä. Samoin etnisesti hajanaisessa maassa nationalismi usein rakentuu jonkin yksinkertaistetun ja kaikille yhteisen (vaikka ei ehkä kaikkien omaksi kokeman) teeman ympärille. Ongelma on siinä, että oman arvon rakentaminen vahvuuden ja johtajuuden käsitteen varaan ei ole pitkällä tähtäimellä paras ratkaisu, ainakaan tuon kulttuurin naapureiden tai naapureihin muodostettavien ystävällismielisten suhteiden kannalta. Uskon siis, että venäläisyys määritellään edelleen jossain määrin vahvuutena ja johtajuutena ja myös ylemmyytenä, ei yhtenä kulttuurina muiden kulttuurien joukossa. Ja samoin kuin Neuvostoliiton identiteetti, myös uuden Venäjän identiteetti rakentuu varsin dominoivasti (ja muut paikalliskulttuurit poissulkevasti) nimenomaan venäläisen kulttuurin ja kielen ympärille. Venäläisyys ja sen parhaat arvot ovat mielestäni muualla kuin tällaisessa suurvalta-aatteessa - ehkä eniten ja kauneimmin venäläisessä kulttuurissa (taiteet, elämäntapa jne.). Toivon että tulevaisuudessa venäläiset liikkuvat tuohon mainitsemaani saksalaiseen suuntaan, ja kokevat venäläisyyden edelleen hienoksi asiaksi ja ylpeyden aiheeksi, mutta ei pakkopullaksi niile, joilla on myös omat perinteensä. Tämä nostaisi venäläisyyden arvoa, ei vähentäisi, eikä edes muuttaisi sen ydintä, vaikka joitkin suuruuden unelmat ja toimet voisivatkin hieman laimeta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Vielä pari sanaa tästä: "Maitten väliset menneet sotialliset konfliktit vaikuttavat eniten negatiiviseen suhtautumiseen venäläisiin"

Uskon että suomalaiset ovat kokeneet myös tuon selkkausen mekaanisen aseiden kalistelun ja diktaattorien hulluuden lisäksi myös seuraukseksi siitä, että taustalla on motivaationa osin myös sellainen ajattelutapa, että sellaisilla mailla ja kulttuureilla kuin Suomi ja muutamat muut Venäjän/Neuvostoliiton naapurit ei ole oikeutta päättää itse asioistaan, vaan on luontevampaa ja oikeutettua, että Venäjä ottaa johdon. Tilapäisten diktaattoreiden sotainto ei siis riitä selittämään kaikkea. Nationalismin nousun myötä (alkaa kai Suomen näkökulmasta 1800-luvun sortokausista) Venäjä/Neuvostoliitto ei ole ollut enää tsaarien monikulttuurinen hallintoalue, vaan on nyt valtio, joka on omistautunut myös venäläisyyden levittämiselle. Näin sodat, "Venäjän uhka" ja sotien suhteita huonontanut vaikutus palautuu osin noihin nationalistisiin ja isovenäläisiin pyrkimyksiin. Ja edelleen elää pelo, että (nykyisestä hyvin positiivisesta kaudesta huolinmatta) sopivan tilaisuuden tullen vanhat ei-rauhanomaiset ajattelutavat saattaisivat putkahtaa pintaan ja johtaa painostukseen ja konflikteihin eri paikoissa Venäjän raja-alueilla.

Vieras (nimimerkki)

Kansalliset yleistykset arveluttaa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

20.1.2011 20:05 Vieras (nimimerkki)-lle,
- jokainen mielipide on tärkeä!

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Vieras

Olet oikeassa. Oma kansa on aina esimerkiksi rehellistä, vieraat kansat epärehellisiä. Ei tämäntyyppisiä yleistyksiä pidä ottaa tosina.

Tässä nyt kuitenkin pohjimmiltaan on puhuttu tapakulttuurista, joka on hyvin konkreettista, ja harvoin negatiivisesti tai positiivisesti leimaavaa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Timo Elonen > "Tässä nyt kuitenkin pohjimmiltaan on puhuttu tapakulttuurista",
- tämä "tapakultuuri" tuntuu olevan sellainen alue, jota ei kukaan pysty keinotekoisesti muokkaamaan, joka periytyy sukupolvesta toiseen huomaamatta..

Harri Räsänen

Ei liity aiheeseen, mutta tässä Suomen kaikkien aikojen bassolaulaja
Martti Talvela laulaa Mussorgskyä venäjäksi. Venäjän tasoa en osaa arvioida, mutta laulu on mahtavaa.
Käyköön vaikka kevennyksenä.

http://www.youtube.com/watch?v=9c-UktT70Xw&feature...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Harri Räsänen,
- kiitos,ihan hienoa kevennykseksi! Kyllä bassolaulajan Martti Talvelan venäjänkieli on hyvä! Ja ääni mitä mahtavampi!
Kaikella kunnioituksella bassolaulajalle,tykkään kuitenkin nyt kovasti slaavilaisista melankollisista lauluista ja eniten nyky-"VenäjänÄäni" Dmitri Hvorostovskin laulamista lauluista.

Harri Räsänen

Hvorostovski on maailmanluokan tähti ja baritoni.
Suomalaisista nykylaulajista lähimmäksi pääsee Jorma Hynninen.

http://www.youtube.com/watch?v=arKxCiTZoyQ

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Harri Räsänen,
kiitos kevennyksestä, Hynnisen ja Hvorostovskin "konsertissa" viivyinkin myöhään illalla. Onhan se hienoa, että tietokone on keksitty..tämä on se avara "ikkuna maailmalle"..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset