Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on yksi ihmisen perusoikeuksista!

Miten sanoisit, jos et pystysi puhumaan?

Ensisijainen ihmisen viestimisen väline on puhuminen.Kaikilla ei kuitenkaan ole puhekykyä .

Erilaisista vammoista aiheutuvat kommunikaation ongelmat  ovat yhteiskunnan eriarvoisuutta luova tekijä.

Tämän vuoksi tulkkaus, kommunikaation apuvälineet ja tiedonsaanti ovat vammaiselle henkilölle välttämättömiä yhdenvertaisuuden osatekijöitä. Kommunikaatioon littyvien ongelmien poistaminen on osa ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Erityisesti vammaiset maahanmuuttajat ovat syrjäytymisvaarassa. Puhevammaiset maahanmuuttajat joutuvat helposti eristykseen, ellei heidän kommunikaatiotaan tueta. Toimiva kommunikaatio ja omalla äidinkielellä tapahtuva tulkkaus on ihmisoikeuksien, itsemääräämisen ja itsenäisen selviytymisen kannalta välttämätöntä.

Vaikeasti puhevammaisia on 0,3-0,5 prosenttia mikä tarkoittaa noin 200 000 henkilöä väestöstä. Heille puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot eivät ole vaihtoehto vaan ainoa mahdollisuus.

Erityisen vaikeassa asemassa ovat autisminkirjoon kuuluvat kehitysvammaiset henkilöt. Autismikirjoisella henkilöllä on aistien välittämä tieto ja sen tulkinta yksilöllistä ja normaalista poikkeavaa. Autistinen henkilö ajattelee, ymmärtää ja mieltää asioiden merkityksiä ja ympäristöään tavallisesta poikkeavalla tavalla.

Autisminkirjoisten puhevammaisten henkilöiden tulkkaus on hyvin vaativaa ja usein ymmärtäminen on puolin ja toisin epävarmaa.

Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja ovat erilaiset kuvat, merkit, piirtäminen, kirjoittaminen ja viittomat. Tavanomaisesta kielten välisestä tulkkauksesta puhevammaisten tulkkaus poikkeaa siten, että osa asiakkaista kertoo asiansa  yhdellä tai muutamalla merkillä, jolloin tulkki joutuu tulkitsemaan asiakkaan  kertoman asian.

Autisminkirjoisten kommunikaatiovaikeuksista johtuvaa epäsovinnaista tai haastava käyttäytymistä  hillitään usein pakkokeinoin tai lääkityksellä Pakkokeinojen käyttö ja kemialliset kahleet ovat edelleen tabu kehitysvammahuollossa,  siitä vaietaan erityisesti yksityisissä kehitysvammaisten asuinyksiköissä. "Tabu"- on pyhä, eli koskematon asia, vaiettu puheenaihe. Vaikenemisen syy on se, että asia koetaan häpeälliseksi ja haavoittavaksi. 

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42 § antaa edelleen  täydet valtuudet pakon käyttöön kehitysvammahuollossa, mistä ei ole edes valitusoikeutta.
VAMPO, hallituksen vammaispoliittinen ohjelma 2010-2015 antaa toivoa, lupaamalla YK:n vammaissopimuksen ratifioimisen edellyttämien säädösten muuttamista kuten itsemääräämisoikeuden rajoitusten uudelleensäätelemistä.

Odotan, milloin autistisen kehitysvammaisen tyttärenpoikani kohdalla toteutuvat perusoikeudet, oikeus vapauteen, itsemääräämisoikeuteen ja perhe-elämään. Yksityinen toimintakeskus ilmoittaa ulkopuolisille, että kakki menee hyvin lapsenlapseni kohdalla, vain minulle, hänen isoäidilleen, häntä ei näytetä, olen tavannut lapsenlapseni viimeksi 22.11.2009.?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Tapsa. (nimimerkki)

Suomessa täysi-ikäinen saa itse määrät, ketä haluaa tavata. Myös autistinen kehitysvammainen, sillä hänelläkin on ihmisoikeudet.

Viola Heistonen (nimimerkki)

# 1 Tapsa, lainaus > " Suomessa täysi-ikäinen saa itse määrät, ketä haluaa tavata",

kommenttini:
olette päältäpäin ihan oikeassa, mutta ette ole perehtyneet asiaan. Kyse on aikuisikäisestä kehitysvammaisesta, jonka älykkyys on lääkäreittenkin lausuntojen mukaan ehkä 6v., jos hän pystyisi itse puhumattomana autistisena ymmärtämään kaikki oikeudet ja päättämään kakista asioista, niin hänelle ei olisi määrätty edunvalvoja.

Pirkko Leskinen

Vaikeasti kehitysvammaiset ja puhevammaiset henkilöt ovat täysin ympäristön (työntekijät ja puhevammaisten tulkit, jos sellaisen ovat saaneet) varassa. Puhevammaisen oman tahdon selvittäminen,jos hänellä on vain muutama käsimerkki, on aina hyvin epävarmaa. Tällaisen henkilön manipuloiminen, tahallinen väärintulkkaus tai jopa vaatiminen väärän todistuksen antamiseen on arkipäivän todellisuutta Suomen kehitysvammahuollossa. Vammainen voi haluta myös miellyttää kysyjää ja pyrkii kommunikoimaan kuten olettaa kysyjän haluavan.
Oman tahdon selvittäminen on todella vaikeaa ihan jokapäiväisissä asioissa, koska esim autistinen henkilö voi ymmärtää kysymyksen ihan eri tavalla kuin kysyjä haluaa. Myös vaihtoehdoissa usein autistinen valitsee viimeksi mainitun vaihtoehdon.
Petyttyään jatkuvaan viestien väärintulkitsemiseen ja niiden tulkitsematta jättämiseen, vammainen voi antaa helposti periksi, eikä enää edes yritä saada viestiään ymmärretyksi.
Eräs vaikevammainen poika yritti vuosia päästä pois hoitokodista sanomalla ainoat sanat joita osasi POIS ja Äitti hoittaa, kun toive ei toteutunut, hän on luovuttanut....

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

#2 iines, lainaus > " Tällaisen henkilön manipuloiminen, tahallinen väärintulkkaus tai jopa vaatiminen väärän todistuksen antamiseen on arkipäivän todellisuutta Suomen kehitysvammahuollossa.."

kommenttini : tämä valitettavasti pitää paikkaansa. Puhumaattomat auttistiset kehitysvammaiset ja erityisesti maahanmuuttajat ovat helppoja uhreja manipulointiin ja väärinkäytöksiin, niin kaltoinkohtelulle kuin lääkkeitten väärinkäytölle.

Kemiallisesta sitomisesta on puhuttu vanhusten huollossa.Sama tapahtuu myös kehitysvammahuollossa laitoksissa ja yksityisissä palvelukodeissa ja erityisesti vaikeavammaisten ja puhumattomien kohdalla. Sängyssä makavaksi paketiksi lääkitty vanhus tai taannutettu vammainen pärjää vähällä hoidolla...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset