Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Kehitysvammaisten asumisen laatusuositukset tulossa.

Valtioneuvosto antoi 21.1.2010 periaatepäätöksen  ohjelmaksi kehitysvamaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä vuosina 2010-2015.

Arvioidaan, että Suomessa on 35 000-40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista suurin osa tarvitsee runsaasti yksilöllistä apua ja tukea asumisessaan. Suomessa on 18 laitosta, joiden toiminta on kokonaan  tai pääosin suunnattu palvelemaan kehitysvammaisia henkilöitä.Toukokuussa 2009 kehitysvammalaitoksissa oli noin 2000 henkilöä pitkäaikaispaikoilla ja lyhytaikaisessa kuntouttavassa hoidossa noin 400 henkilöä. Omaisten luona asuu noin 13 000 kehitysvammaista henkilöä, joista noin puolet on aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Näistä suuri osa tarvitsee mahdollisuuden itsenäiseen asumiseen.

Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksillöllinen asuminen, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä ja yhteiskunnassa.

Kunnan sosiaalihuollon valvonta kuuluu aluehallintoviranomaisille ( ent.lääninhallitus).

Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontaviraston, Valviran tehtävät laajentuivat vuoden 2010 alusta myös sosiaalihuollon valtakunnalliseen ohjaukseen ja valvontaan.

Valviran tehtävänä on ohjata aluehallintovirastoja niiden työssä.

Mikä on Valvira?

Valvira syntyi tammikussa 2009, kun Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) ja Sosiaali-ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) yhdistyivät..

Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia toimialansa lainsäädännön toimeenpanossa  ja valvoo sen toteuttamista.

VALVIRASSA ON SYKSYLLÄ VALMISTUMASSA KEHITYSVAMMAISTEN JA VAIKEAVAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA". Lähde : Valtioneuvoston ja Valviran nettisivulta.

Riittävää valvontaa ei ole olutkaan kehitysvammaisten ja vaikeastivammaisten henkilöitten asumispalveluissa.

Lääninhallituksen tarkastukset ovat ennen asumisyksikön avaamista.Eli lääninhallitus tarkistaa tyhjät seinät vielä ilman asukkaita ja antaa luvan toimintaan ja, sen jälkeen mielestäni tarkastukset voisi tehdä kanteluitten perustella, mutta kokemuksestani voin kertoa, että siinäkin tapauksessa lääninhallitus harvoin menee paikanpäälle vaan pyytää asumisyksiköltä kirjallista vastausta kansalaisen kanteluun ja luottaa täysin siihen mitä sieltä kerrotaan. Eli käytännössä valvonta puuttui.

Kunnat taas jättävät kehitysvammaisen henkilön "oman onnensa nojaan" sijoitettuun paikkaan ja  samalla luottavat täysin asumisyksikön kertomuksiin.

Ehkä nyt valvonta asiat pääsevät parempaan malliin, kun Valviran tehtävät laajentuivat vuoden 2010 alusta myös sosiaalihuollon valtakunnalliseen ohjaukseen ja valvontaan.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

pirkko leskinen (nimimerkki)

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan uusia säädöksiä kehitysvammaisten erityishuollossa olevien henkilöiden itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimista ns pakon käyttöä koskevia säädöksiä.

Eteva (yhdistynyt Uudenmaan erityispalvelut ja Pääjärven kuntayhtymä) ja
Helsingin kaupunki ovat edistyksellisesti jo vuosi sitten laatineet oppaan suojatoimenpiteiden eli pakkotoimien käytöstä omissa toimintayksiköissään.

Yksityiset kehitysvammapalveluita tuottavat yritykset toimivat usein vain villin lännen sääntöjen mukaan, koska AVIn ja kuntien valvonta on löpeöä.

Pelkkä laki ja uudet säädökset eivät kuitenkaan riitä, tarvitaan koulutusta ja vahvaa eettistä keskustelua, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö on työssään ajan tasalla oikeudellisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti.

Kotikuntalain muutos on jo saatu, pakkokeinolainsäädännön jälkeen tarvitaan vielä holhouslainsäädäntöön muutos vajaavaltaiseksi julistamisen kumoamisekisi ennenkuin YKn vammaisten oikeuksia koskeva sopimus voidaan Suomessa ratifioida.

Viola (nimimerkki)

# Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 21.1.2010 vielä sanotaan muun muassa :
"- Sosiaali-ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ( THL), Kuntaliiton ja kuntien yhteistyönä kehitetään palvelusuunnitelmien laadintaa ja henkilökohtaisen avun muotoja osana kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisiä palvelukokonaisuksia.
Sosiaali-ja terveysministeriö valmistelee yhdessä THLn, Kuntaliiton, kuntien sekä alan järjestöjen kanssa verkkokäsikirjan vammaispalvelulain toimeenpanon ja sen seurannan tueksi ".

Viola (nimimerkki)

# 1
"Yksityiset kehitysvammapalveluita tuottavat yritykset toimivat usein vain villin lännen sääntöjen mukaan.." :

se on todella surullista kehitysvammaisia ihmisiä ajatelleen. Esimerkiksi, kehitysvammainen lapsenlapseni on sijoitettu oman kunnan maksusitoumuksella moderniin yksityiseen laitokseen toiseen kuntaan, jossa hän asuu upeassa asunnossaan, maksaa vuokransa itse ja, hänen asunnostaan on uloskäyntikin erikseen, jota voisin käyttää käydessäni siellä tapaamassa lapsenlastani, mutta tämän yksityisen vammaisten laitoksen "villit säännöt" eivät salli tapaamisia.Nyt on kulunut 8 kk kun viimeistään olen tavannut lapsenlastani.,

joten tarvitaan, niin kuin kirjoitatte "..koulutusta ja vahvaa eettistä keskustelua, jotta sosiaali-ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö on työsään ajan tasalla oikeudelisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti".
Kiitos kommentistanne!

pirkko leskinen (nimimerkki)

Palvelusetelin saaminen kehitysvammaisten palveluiden ostoon, antaisi ostajalle kehitysvammaiselle ja hänen omaisilleen paremmat mahdollisuudet yksilöllisten palveluiden rakentamiseen kuten Englannissa. Samalla ostajalla olisi paremmat mahdollisuudet valvoa ja seurata palvelusopimuksessa sovittujen palveluiden toteutumista ja niiden laatua.
Kilpailuttaminen ehkä toisi palveluiden tarjontaan monipuolisuutta ja vaatisi palveluyksiköltä jatkuvaa kehittämistä.
Tällä hetkellä palveluiden tuottajat esim asumisyksiköt saavat kunnilta ostopalvelusopimuksen, joka on voimassa periaatteessa kehitysvammaisen eliniän. Varma tulonlähde toimii rutiineilla.

Viola (nimimerkki)

#12
"kilpailuttaminen ehkä toisi palvelujen tarjontaan monipuolisuutta ja vaatisi palveluyksiköltä jatkuvaa kehittämistä".,

Ehkä tähän jossain vaiheessa kehittyykin yhteiskunta..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset