Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Janten laki...Pikkukylien laki.

Wikipediasta poimittu ja lieneekö tämä laki ajankohtaista nykyisinkin?

"Janten laki on tanskalais-norjalaisen kirjailijan Aksel Sandemosen teoksessaan Pakolainen ylittää jälkensä(1933) esittämä ajatus, jonka mukaan kenenkään ei tule kuvitella, että on parempi kuin muut.

Janten lain säännöt :

1.Älä luule, että sinä olet jotain.

2.Älä luule, että olet yhtä paljon kuin me.

3.Älä luule, että olet viisaampi kuin me.

4.Älä kuvittele, että olet parempi kuin me.

5.Älä luule, että tiedät enemmän kuin me.

6.Älä luule, että olet enemmän kuin me.

7.Älä luule, että sinä kelpaat johonkin.

8. Älä naura meille.

9.Älä luule, että kukaan välittää sinusta.

10. Älä luule, että voit opettaa meille jotakin.

Janten laki on tarkoitettu kuvaamaan aikansa pikkukylän ilmapiiriä. Janten laki oli taiteilija Kalervo Palsan huoneentauluna ja sillä sanotaan olleen suuri vaikutus hänen tuotantoonsa".  

Haettu osoitteesta :

http://fi.wikipediä.org/wiki/Janten_laki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Tasra (nimimerkki)

Ehei, tuo laki on tuhoon tuomittu nykyaikana. Yksilöitsekkyyden ja markkinatalouden kaipaamien sinun on luultava ja oltava parempi kuin kukaan tiimityössäsi tiimissä-aikana.

Tuota "älä luule, että kelpaat johonkin" on suomalaisille hoettu jo vuosisatoja. Nykyaikana ei saa luulla kelpaavansa vaan on tiedettävä, että kelpaa, muuten et "myy" itseäsi tarpeeksi hyvin työnantajalle.

Henry Bjorklid

Janten laki kuvaa pohjoismaalaista lutherilaista "Tiedä paikkasi"-käsitystä.
Viktoriaanisessa maailmassa oli sama vielä selkeämmin nähtävissä, mm. Beatrix Potterin moraalisaduissa. Aina kun satujen hiiri, nuori kokematon jne., yritti jotakin, hänen kävi huonosti. Mutta hän pelastui viime sivuilla kun hän palasi "viisaan" äitinsä luo ja kuuli tämän Jantte-lain mukaista ripitystä.

Herätä nukkuva - tuplaat äänesi!
Henry Björklid

Tapio O. Neva (nimimerkki)

"Kukaa ei oo mikään, eikä moni ole eres sitä", sanoi Rannanjärvi.

Nuo "ulkomaalaiset" on mielenkiintoinen ilmiö. Kuka on ulkomaalainen ja miten kauan? Jotkut, kuten ruotsalaiset, ovat tulleet maahan 1200-luvulla pääasiassa voimalla ja Hämeen pakkokristillistämisen voimalla. Tuosta ruotsalaisten suorittamasta suomalaisten heimojen asuinalueiden miehittämisestä on tehty tarina, jonka mukaa Suomen liitettiin hyvisten, lännen, leiriin, josta tuli sivistys ja valo. Kuitenkin jo ennen kuin Agricola ryhtyi kansankielistämään uskontoa lisää. osattiin Kiovan suuriruhtinaskunnassa, Novgorodinmaassa ja ortodoksien keskuudessa myös lukea karjalaisissa piireissä. Kuitenkin kristinusko tuli Varsinais-Suomeen rauhanomaisesti ainakin jo sataa vuotta ennen miekkalähetystä: vapaaehtoisesti.

Suomessa ei tätä piirrettä korosteta, koska halutaan ruotsalaisen hegemonian lujittamiseksi antaa se käsitys, että sivistyksen mitta oli Birger Jaarlin todellinen tai kuviteltu ristiretki Hämeeseen, jota mahdollisesti ei edes tapahtunut, vaikka Turun piispalla oli sotilaallista toimintaa Hämeessä ja sitä idempänä.

Romanit ovat tulleet maahan 1400-luvulle niin kuin myös moneen muuhun eurooppalaiseen maahan. Kaikki heistäkään eivät ole oikein vielä sopeutuneet isä-, suku- ja heimovallasta, jota Ruotsin kuningaskunnassa professori Heikki Ylikankaan mukaan ryhdyttiin juurimaan keskushallinnon ottein 1600-luvulla kolmikymmenvuotisen sodan aikana tosissaan. Romaneilla on vielä oikeusjärjestyksenään ihmiskunnan vanhin oikeusjärjestys, verikosto, joka näkyy ajoittain murhina.

Juutalaiset ja tataarit Suomeen toi Venäjän valta ja Venäjän lokakuun (marraskuun) vallankaappaus 1917, joka vakiintui Lokakuun Suureksi Sosialistiseksi vallankumoukseksi 1919 syyskesällä, kun interventiojoukot menettivät yhdessä Venäjän valkoisen liikkeen kanssa mahdollisuuden tuhota kansankomissaarien hallinnon.

Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmailla ja Hämeessä sekä Uudellamaalla, Kymijoen länsipuolella, karjalaisuudesta tuli normi siirtoväen mukana.

Olisi hyvä avata keskustelu siitä, mitä ulkomaalaisuus on tai voi olla Schengenin sopimuksen voimassa olo aikana.

Selvää kuitenkin on, että Lissabonin sopimuksella ja Euroopan unionin yrityksillä syventää länsi-integraatiota on pitkäaikaisia vaikutuksia.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Tuo Janten laki tuo mieleen Iivi Anna Masson kolumnistina. Hän yritti keskieurooppalaistaa, sivistää ja NATO:aa suomalaisia Uudessa Suomessa, mutta tavallaan päätyi siihen ongelmaan, että edes NATO-jäsenyys ei ole saanut luopumaan suomalaisia isoveliasenteesta Viroon, joka kyllä on myös ollut venäläisillä ja saksalaisilla asenteena niin 1800-luvulla kuin 1900-luvullakin.

Ongelmaksi osoittautui hänen oma toiseudun tunteensa sen jälkeen, kun selitettiin, mitä haasteita suomalaisesta näkökulmasta esimerkiksi Virolla vielä on kansallisuus-, ihmisoikeus- ja talouspolitiikassaan.

Kuvitelma on oikeastaan sellainen, että suomalaisraukat ovat tietämättömyyttään ja neuvostoaikaisten poliitikkojensa vuoksi suomettuneita, niin suomettuneita kuin nykyään ovat.

Kun sitten asiaa ruvetaan perkaamaan, huomataan, että suomalaiset ovat vain puolisuomettuneita, mutta omasta tahdostaan. Suomalaiset ikään kuin torjuvat virolaisen keskieurooppalaien kaupunkissivistyksen ja ovat metsäläisiä niin kuin ruotsalaiset tanskalaisiin nähden.

Tuskin mikään sieppaa niin paljon kuin länsi-integraation torjuminen katolilaisuudesta NATO:on ja Euroopan unionin integraation syvntämisee, koska se on Eurostoliiton näkökulmasta epäeurososialidemokraattista partikularismia, tietämättömyyttä, sivistymättömyyttä, nationalismia tai suoraastaan pelkkää ilkeyttä tai jopa pahuutta.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Janten lakia täydentää iranilainen (persialainen) sananlasku:

"Ei mikään ämpäri mene alas kaivoon tyhjänä tulematta täytenä ylös"

Viola (nimimerkki)

Venäjäksi sanotaan:

Не думай, что ты лучше других!

Älä luule, että olet parempi muita!,

joka maassa tuntuu olevan Janten lain pykäliä...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset