Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Miten Suomi pärjää kansainvälisesti hyvin koulutettujen EU-maiden kesken?

Suomessa on 20 yliopistoa ja 30 ammattikorkeakoulua.Suuhteellinen suuri osa väestöstä saa korkeakoulutuksen.

Korkeakouluista vain puolet valmistuu enintään seitsemässä vuodessa ja 25 prosentia ei koskaan valmistu. Etsin netistä tietoa koulutuksen laadunvalvonnasta ja löysin Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön Asko Karjalaisen ja Paula Vaskurin "Opetuksen ja oppimisen arviointi laadunvarmistustako?", jossa kerrotaan, sirteeraan : "Korkeakouluihin rakennetaan vuona 2005 laatujärjestelmä , jolla halutaan kehittää koulutuksen ja koulunorganisaation tasoa ja joiden avula suomalaista korkeakoulun tasoa voidaan verrata kansainvälisesti"

En löytänyt mitään jälkeä täälle prosessille, että miten kävi vertailussa Suomelle?

Kurkistin taaksepäin. 1990 Dosentti Marjatta Näätänen matematikan laitos HY "Mitä TiMS-tutkimus kertoo"..

kaikeankaikkiaan TIMS-taulukot antavat Suomen kohdalla mielestäni aihetta jopa erittäin huolestuttaviin tulevaisuudenvisioihiin."

12.9.2006 Opetusministerio : OECD:n ( taloudellisen yhteityön ja kehityksen järjestö) vertailu raportti : Suomalaisen koulutuksen tehokkuus maailma kärkeä"

Kysymys kuuluu: miksi mennään ostamaan "aivoja" ulkomailta, jos omat korkeasti koulutetut ammattilaiset pärjäisivät ehkä paremminkin, kuin joku tulokas.

"Yleisradion ohjelmantyöntekijät paheksuvat YLE:n hallituksen päätöstä korottaa uuden toimitusjohtajan Lauri Kivisen palkkaa yli 50 prosentia edeltäjänsä palkkaan verrattuna. Samaan aikaan kuin toimitusjohtajan palkka nousee ollan henkilöstön määrä vähentämässä 300 henkilöllä vuoden 2012 loppuun mennessä".

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Pirkko Leskinen

Akateeminen työttömyys kasvaa taas laman myötä, ehkä ainoa ala, jossa on hyvä työllisyys on lääkärit ja eläinlääkärit.

Aivovienti on luultavasti suurempaa kuin aivotuonti. Maahanmuuttajien osaamien pitäisi saada paremmin käyttöön, ei jatkuvaa aivotuhlausta.

minä (nimimerkki)

Miten voit, Viola?
Olen tavannut Eino Karhun, kätellytkin.
Tunnen jonkin verran sitä kulttuuria mistä sinä tulet.
Voinko auttaa sinua?

markku (nimimerkki)

Mitä tekemistä YLE:n johtajan palkalla, tai henkilöstön määrällä on otsikon aiheen kanssa?
Se noudattaa valtion omistajaohjauksen ohjeita yritysjohtajalle. Lienee myös hinta yhteiskunnan sylkykupiksi alkamisesta. Päätöksenteko ei tapahdu huutoäänestyksellä turuilla, toreilla, netissä.

Viola (nimimerkki)

2# minä "Voinko auttaa sinua? :
en tiedä kuka olet ja mistä tulet? Tykkään jutella kasvokkain. Kerro itsestäsi.

Viola (nimimerkki)

#3Markku "Mitä tekemistä on ylijohtajan palkalla...on otsikon aiheen kanssa."
Asian ilmaisu on hieman erilainen, ajatukseni oli, että jos on niin korkeasti koulutettuja Suomessa ja ehkä paikanpäälläkin YLE-radiosssa, niin ehkä olisi ratkaisu..Ovathan itse YLe:n työntekijätkin ilmaissut mielipidettään.
#3 "päätöksenteko ei tapahdu huutoäänestyksellä.." Ei tapahtukaan, koska tavallisen kansan ääni ei kantautu päätöksentekijöille, mutta sanan- ja mielenilmaisu on vapa!

Viola (nimimerkki)

#1iines " Aivovienti..aivotuonti" : voisin tähän lisätä, että esim., Venäjän puolelta on muuttaanut vuosien mittaan paljon aika korkeasti akateemisesti koulutettuja henkilöitä, joitten osaamista Suomi ei pystynyt ja ei pysty edellenkään hyödyntämään!"
Eli tässä tapauksessa voi sanoa, että "aivotuonti " päättyi "aivotuhlaukseen"
#1 "akateeminen työttömyys kasvaa.."sekin tarkoittaa tuossa vertailussa, että työttömyys lisää Suomessa korkeastikoulutettujen "aivotuhlausta".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset