Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Missä on Inkeri ja keitä ovat inkeriläiset?

Inkeri sijoittuu maantietellisesti alueelle, joka on Suomenlahden ja Laatokan järven välissä ja se kaartaa Suomenlahden etelärantaa yli 200km pituisen vyöhykkeen ja ulottuu Karjalan kannakselle.

Siellä asui suomensukuisia heimoja tuhannen vuoden ajan, mutta inkeriläiset ovat niiden suomalaisten (savolaisten ja karjalaisten) jälkeläisiä, joita Ruotsin suurvallan aikana 1600-1700 luvulla houkuteltiin Suomen ja Venäjän rajan alueelle asumaan ja turvaamaan valtakunnan etuja.Useat heistä onnistuivat sälyttämään suomen kielen,suomalaisen identiteetin ja luterilaisen uskonnon vieraassa maassa Venäjällä.

Inkerin suomalaisia oli kaikkiaan noin 150 000.Pakkokollektivisoinnin ja Stalinin terrorin aikana vuosina 1929-37 noin 45 000 inkeriläisiä karkotettiin kotiseudultaan eri puolille Neuvostoliittoa ja 13 000 telotettiin ilman minkäänlaista syytä. Lisäksi vuonna 1942 noin 30 000 evakuoitiin rajavyöhykkeeltä muualle Neuvostoliiton aluelle, esim.Uralille. Toisen maailman sodan aikana saksalaisten valloittaessa Inkerinmaan, 63 000 inkerinsuomalaista evakuoitiin Suomeen työvoimaksi.

Sodan päättyessä v.1944 Stalin vaati inkeriläisten palauttamista ja Suomi palautti 56 000. Suurin osa tästä väestöstä telotettiin epäluotettavana ja karkotettiin muun muassa Kazakstaniin ja Siperiaan.

Gorbatsovin aikana olojen vapautuessa inkeriläisten kansalaisuushenki pääsi heräämään ja Inkerin kirkkoa ja inkeriläisyyttä elvytettiin.

Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 jäljelle jääneiden inkeriläisten oli sallittu muuttaa Suomeen.Presidenti Mauno Koivisto avasi portit inkerinsuomalaisille Suomeen 10.4.1990 Ylen ajankohtaisen kakkosen haastattelussa. Siinä hän kertoi, että inkeriläiset ovat suomalaisia ja heidät voidaan rinnastaa esimerkiksi Amerikan -ja Ruotsin suomalaisiin paluumuuttajin.Inkerinsuomalaisia on muuttanut Suomeen noin 30 000. Heidän kielensä on lähellä suomea, oikeastaan vain suomen murre.Paluumuuttojonoon ei oteta enää uusia hakijoita.                   

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Tynkä-Karjalan Antti (nimimerkki)

Kiitos kirjoittajalle tästä tiiviistä paketista.

Rami (nimimerkki)

"Paluumuuttojonoon ei oteta enää uusia hakijoita."

Onneksi ei oteta ja nykyinenkin jono pitää nollata. Kuinkahan paljon tätä Koiviston munausta on käytetty hyväksi ja olemme saaneet Suomeen putipuhtaita venäläisiä valittajia inkeriläisten sijaan? Osa näistä "inkeriläisistä", kuten Violakin, on kunnostautunut suomalaisen yhteiskunnan mollaamiseen, vaikka elävät Suomessa suomalaisten veronmaksajien rahoilla. Violankin blogikirjoitukset ovat valitusta valituksen perään.

tapiottt (nimimerkki)

Niin Thors & Vanhanen akseli on löytänyt Inkeriläisten tilalle uuden hyysättävän ryhmän somaliasta.

Erland Salo (nimimerkki)

Olihan Inkerin alueella myös kaiketi alkuperäisiä inkeriläisiä silloin, kun savolaiset ja karjalaiset siirtolaiset sinne muuttivat. Olivatko alkuperäiset ortodokseja, jotka muuttivat jonnekin muualle?

Inkeriläisiä tuotiin sodan jaloista Suomeen ilmeisesti kahdesta syystä: Ensinnäkin haluttiin pelastaa taistelujen alueilta veljeskansan jäseniä ja toiseksi Suomessa tarvittiin myös työvoimaa. Tosin inkeriläiset olivat pääosin naisia ja maataloista kotoisin, että heidän panoksensa ei ollut kovin mainittava.

Neuvostoliitto kohteli todella kovin kourin inkeriläisiä sekä ennen sotaa että sodan jälkeen. Siitä huolimatta on olemassa inkeriläisiä, jotka kaihoisasti muistelevat ah niin hyviä Neuvostoliiton aikoja. Jos he ovat Suomeen erehtyneet, niin ainoastaan moitetta kuulee. Tässä maassa ei ole mitään hyvää. Tosin paratiisi on mennyt, eikä sinne voi enää palata. Tämä kaiho ikävä kyllä harmittaa tavallista veronmaksajaa.

Presidentti Mauno Koiviston päätöstä sallia inkeriläisten tulo Suomeen paluumuuttajina on arvosteltu. Suomessa jotkut ovat pitäneet keinotteluna sitä, kun inkeriläisen kanssa naimisissa ollut on päässyt tänne kaupungin vuokra-asuntoon ja saa erilaisia etuja. Eräät inkeriläiset ovat esittäneet, että Suomi teki karhunpalveluksen koko Inkerinmaalle, koska se pienenä kansansirpaleena ei kestä niin suurta suoneniskua, kun oli muuttaneiden määrä.

Gagarin (nimimerkki)

"Sodan päättyessä v.1944 Stalin vaati inkeriläisten palauttamista ja Suomi palautti 56 000. Suurin osa tästä väestöstä telotettiin epäluotettavana ja karkotettiin muun muassa Kazakstaniin ja Siperiaan."

Siinä realiteettia kaikille niille, jotka ovat sitä mieltä, että vieraan maan kansalaiset piti palauttaa.

Gagarin (nimimerkki)

#4: "Olihan Inkerin alueella myös kaiketi alkuperäisiä inkeriläisiä silloin, kun savolaiset ja karjalaiset siirtolaiset sinne muuttivat. Olivatko alkuperäiset ortodokseja, jotka muuttivat jonnekin muualle?"

Siellä ei ollut inkeriläisiä ennen 1600-lukua. Alue oli asutettu pääasiassa karjalaisilla, ilmeisesti myös joissain paikoin vepsäläisillä. Nämä heimot pakenivat etelämmäksi, ensin Novgorodin alueelle Valdain rinteille ja myöhemin aina Tveriin asti. Niitä tverinkarjalaisia on tänäkin päivänän olemassa noin 50.000 ja he puhuvat edelleen karjalan kieltä. Tietysti he muiden karjalaisten tavoin olivat ortodokseja. Itse asiassa inkeriläinen heimo syntyi vähitellen sinne Inkerinmaalle itäsuomalaisten heimojen alkaessa asuttaa tuota seutua. Heidän suomen kielensä on saanut vaikutteita eestistä, karjalasta ja vepsästä, mutta on kuitenkin kielitieteellisesti suomen murre.

Käyttäjän kermen kuva
Kermen Soitu

Mielestäni inkeriläisten paluumuuton pitää jatkua.

Jonon kustannukset ovat todennäköisesti marginalisia, päätös on tehty propagandamielessä.
Kuitenkin muualla asuvien inkeriläisten lapset ovat aikuistumassa ja osa niistä haluaisi muuttaa Suomeen.
Inkeriläiset ovat jo lähtökohdiltaan lojaaleja Suomea kohtaan. Inkeriläisten sijoittuminen ja rooli nyky-Suomessa olisi hyvä tutkia tarkemmin.

Tuula Hölttä

Gagarin: "Siellä ei ollut inkeriläisiä ennen 1600-lukua. Alue oli asutettu pääasiassa karjalaisilla, ilmeisesti myös joissain paikoin vepsäläisillä."

Karjalan Kannaksen itäosien kansantavoista ja uskomuksista v. -31 julkaistu "kansatieteellinen kuvaus" kertoo, että Inkerin alkuperäisinä asukkaina pidettiin inkerikkoja. Inkerikkojen sanottiin olevan ortodoksien ja luterilaisten seka-avioliittojen jälkeläisiä ja he kuuluivat ortodokseihin vaikka eivät ortodoksien tavoin pitäneet paastoja eivätkä viettäneet juhlapyhiä.

Inkerikkojen perinteeseen kuului inkerinsuomalaisten pääryhmistä eli savakoista ja äyrämöisistä poiketen Mäkien [=puhdas inkerikkoseutu] "Kyyrylän pyhien" viettäminen "Ruotsin sovan aikan" tapahtuneen Lukkarinmäen ja Mäkien välisen taistelun muistoksi, jolloin "mäkeläiset" olivat rukoilleet suojeluspyhimystään Kyrilliä säästämään heidät sodalta luvaten pyhittää taistelupäivän pyhimykselle "nii kauva ko maailma seisoo".

Kirja kertoo, että savakkoja oli nimitetty myös savolaisiksi, ja vähitellen Kivennavalta kotoisin olleet äyrämöiset sulautuivat savakkoihin ja heidän inkeriläisille tyypilliset puvustonsa yhdenmukaistuivat.

Gagarin (nimimerkki)

#8:
Jos kaikki pienet kansanosat lasketaan omaksi kansakseen ja heidän kielensä omaksi kielekseen, asia menee hiukan monimutkaiseksi. Oikeastaan pidän ortodoksisia inkerikkoja karjalaisina, jotka ovat saaneet vaikutteita vatjalaisilta ja myöhemmin suomalaisilta "inkeriläisiltä". Karjalaisia he lienevät lähimpänä. Kun tverinkarjalainen heimo syntyi, sen valtaosa lienee koostunut Inkerinmaan ulkopuolisista karjalaisista, mm. Laatokan pohjoispuolen asukeista ja inkerikot sulautuivat heihin ilman vaikeuksia. Itse asiassa Tverissä puhuttu karjalan kielen murre on aika lähellä ennen viime sotien Suojärven pitäjän pohjoisten osien murretta.

Pirkko Leskinen (nimimerkki)

Toivo Flinkin 2010 ilmestyneessä tutkimuksessa "Kotiin karkotettavaksi"
pohditaan inkeriläisten paluumuuton syitä s 14 "inkeriläisten muutto Suomeen tuli esiin Supon silloisen päällikön ja KGB:n Helsingin päällikön Felix Karasevin tavatessa 2.kesäkuuta 1988. Jos ovat valmiit antamaan muuttoluvan, annetaan tulla, vaikka olisi mittatappioitakin, ovathan suomalaisia, kertoo Tiitinen Koiviston todenneen". Samaa asiaa sivutaan myös Martti Simolan tomittamassa Supon historiassa Ratakatu 12 (2009), s 188, "Koivisto pohdiskeli, halusivatko venäläiset lähettää pois ei-toivottuja. Tulkintaa tuki Neuvostoliiton työministerin myöhempi tokaisu kollegalleen Matti Puhakalle, ottakaa satoja tuhansia Baltian maista. Tammikuun puolivälissä 1990 Koivisto linjasi, ei värvätä, mutta ilmoitetaan venäläisille valmius ottaa niitä tänne.
Koivisto mainitsi Tiitiselle pariinkiin otteeseen, että sopivimpia tulijoita Suomeen voisivat olla inkeriläiset, juutalaiset ja venäläiset, mutta kesällä 1990 Vainikkalaan alkoi ilmestyä aivan toisenlaisia tulokkaita viisumittomia somaliryhmiä"

MOT-ohjelmassa 28.9.1998 esitettiin kysmys oliko inkeriläisten paluumuutto etninen puhdistus? Haluttiinko Leningradin ympäristö puhdistaa epäluotettavista inkeriläisistä.

Inkeriläisten paluumuutto ja sen hoitaminen Suomessa vaatisi uuden tutkimuksen, etenkin kun tämä on jo kolmas kerta vuodesta 1600 lähtien, kun Suomi on osallistunut inkerin kansan kohtaloihin.

Seuraava kysymys on, miten käy inkerin kulttuurin, häviääkö kulttuuri Venäjän puolella vanhusväestön mukana. Miten Suomessa inkeriläiset ovat onnistuneet ja saaneet säilyttää omaa kulttuuriaan. Erään kehitysvammaisen inkeriläisen paluumuuttajan kohdalla kaikki siteet omaan inkeriläiseen ja venäläiseen kulttuuriin ja sukuun on katkottu. Onko tämä vain yksittäistapaus vain yleinen kanta, maassa maan tavalla, sovellusta maahanmuuttajillemme.

Violiina (nimimerkki)

#10.
Olen lukenut Toivo Flinkin tutkimuskirjan "Kotin karkotettavaksi" ja ihmettelen kenen etuja olisi ajanut Suomi, jos olisi lähtenyt tekemään etnistä puhdistusta Venäjällä?, mutta siltä se tuntuu...
Eli, Venäjä halusi pois rajavyöhykkeeltään ja maasta epäluotettavat inkeriläiset? "..no annetaan tulla..":sanoi pres.Koivisto.
Muistaakseni kirjassa Flink mainitsee, että halusi haastatella pres. Koivistoa tämän asian tiimoilta, mutta Koivisto ei "halunut muistella tapahtumaa".!?

Tuula Hölttä

Violiina: "Venäjä halusi pois rajavyöhykkeeltään ja maasta epäluotettavat inkeriläiset?"

Samasta syystä Venäjä ei mielestäni vastoin Suomen ja Venäjän välistä kumppanuussopimusta ole antanut Suomen kansalaisille tasa-arvoista kiinteistöjen omistusoikeutta federaation kansalaisten kanssa pakkoluovutetulla alueella vaikka federaation kansalaisilla on Suomessa tasa-arvoinen omistusoikeus suomalaisomistajien kanssa.

Kysymys on mielestäni yksiselitteisesti federaation virallisesti hyväksymästä ja harjoittamasta rasismista etnisiä suomalaisia kohtaan.

T L

Se että inkeriläisillä eli karjalaisilla eli suomalaisilla on säilynyt suomen kieli jonkinlaisena murteena Venäjän valtakunnan alueella on Venäjän ansiota. Nykyisen Suomen alueella suomen kieli oli kielletty aina Ruotsin vallan aikana. Tänä päivänä suomalainen lapsi ei saa koulusta päästötodistusta jos ei ole opiskellut miehittäjän pakottamaa pakkoruotsia.

Ja mitä tulee luterilaisuuteen, niin se on ruotsalaisten valloittajien pakottama mielenvikainen uskonto millä ei ole mitään tekemistä inkeriläisyyden eli karjalaisuuden eli suomalaisuuden kanssa. Suomalaiset pakenivat lännestä itään välttyäkseen pakkoluterilaisuuden koska jos ei suostunut kääntymään niin kuoli.

Kalevalan runotkin on kerätty Venäjän puolelta koska Ruotsin valloittamilla alueilla suomalaisuus oli kielletty ja tuhottu.

Ruotsalaiset pakottivat suomalaiset tykinruuaksi hirmuvalta Ruotsin ja suomalaisten suojelian Venäjän välisissä sodissa. Neuvostoliitto "puhdistetiin" luterilaisuudesta, koska luterilaiset ruotsalaiset ovat aina olemassa olonsa aikana hyökänneet ja yrittäneet tuhota ja vallata ortodoksisen Venäjän ja Neuvostoliiton. Suomalaiset toisen maailmansodan aikanakin vietiin kuin karja teuraspenkkiin ruotsalaisten (Mannerheim) ja natsien pakottamana.

Gagarin (nimimerkki)

#13
Kommenttisi vilisee siinä määrin niin asia- kuin asennevirheitäkin, etten ala niitä yksilöimään.

kukuu (nimimerkki)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset