Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Vammaisten lääkkeiden käyttö tiukempaan valvontaan!

IL:ssä tänään toimittaja Soila Saroniemen kirjoitus "HUONOA KOHTELUA" kertoo siitä, etten ole ainoa Suomessa joka on huolestunut kehitysvammaisten kohtelusta heille tarkoitetuissa asuinyksiköissä.

"Ilmoitukset kehitysvammaisten huonosta kohtelusta ovat lähes kaksinkertaistuneet" -kertoo IL:ssä Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminnanjohtaja Susanna Lohiniemi ja jatkaa.. Yheydenottoja on tullut vyöryynä. Eräs yhteydenottojen aihe on omaisten vieraannuttaminen kehitysvammaisesta. Yksilön vapauden rajoittamisen mahdollistaa esimerkiksi kehitysvammalaki. Sen (42§) pykälä antaa avoimen valtakirjan , eikä vastaa perustuslakia.Se täytyy kumota."

Kehitysvammalaki on 1970 luvulta on jo mielestäni "antiikkia" ja Suomi vaan jatkaa sen ylläpitämistä! Suomi ei pysty ratifioimaan YK:n vammaisten oikeuksia koskevaa sopimusta, ennen kuin tuo 42§ on purettu.Kehitysvammaisten ja erityisesti autististen henkilöiden kuntoutuksen, kasvatuksen ja opetuksen nimissä tapahtuu paljon suljetujen ovien takana heidän oikeuksia loukkaavaa kohtelua, huoneeseen sulkemista, sitomista, nöyryyttämistä, eristämistä, vapauden riistoa ja lääkkeillä turruttamista! 

Kun palvelukodeissa ja laitoksissa on vähän ja usein epäpätevää henkilökuntaa, on helpompi antaa pilleri kuin paneuutua asukkaan haastavaan käyttäytymiseen ja määrätietoiseen kuntoutukseen.Tahdonvastaisesta läkityksestä voi sanoa, että henkilö on "kemiallisesti sidottu". 

Hankaluudet Raution toimintakeskuksen kanssa alkoivatkin siitä, että uskalsin kysyä lisälääkityksestä tyttärenpojallani, koska huomasin hänen olevan jo aamusta lääketokkurassa. Selvityspyyntööni ja muistutukseeni vastaus tuli tekstiviestillä, että lääkärin määräyksestä kaikki yhteydet poikki ( 12.1.2009).

 Kokemukseni Suomen kehitysvammahuollosta ovat viimeisten 20 vuoden ajalta, jotka olen toiminnut kehitysvammaisen lähiomaiseni huoltajana ja edunvalvojana, kunnes Raution toimintakeskus valheellisin perustein sai minulta sen pois ja eristi minut tyttärenpojastani. Ja  tyttärenpokaani kohdalla on meneillä nyt todella julma vieraannuttamisprosessi!

Kehitysvammaislla ja autisteillä henkilöillä voi olla mielenterveysongelmia aivan samalla tavalla kuin muullakin väestöllä. Mutta kuinka paljon näiden vammaisten käyttäytymisongrlmien taustalla on kommunikaation puutteita, joita hoidetaan neuroosilääkkeillä, neurolepteillä ja antiepilepteillä?

Vuosien mittaan lääkäreiden vaihtuessa vammaiselle henkilölle voi kertyä aikamoinen arsenaali psyykelääkkeitä, jota coctailia vielä kukin työntekijä sekoittaa oman harkintansa mukaan antamalla lisälääkkeitä.Päivi Aaltosen aihetta käsittelevässä pro gradu-työssä "Matka autistien planeetalle todetaan, että "varmuuden vuoksi lääkitseminen voi olla vain asukkaan lääkitsemistä henkilökunnan rauhoittamiseksi"

Ylisen ja Lehtimäen kehitysvammaisten myrkytyskuolemat paljastivat kuinka avuttomia vammaiset ihmiset ovat vallankäytön kohteina. Nämä insuliinisurmat paljastuivat sattumalta ja ovat mielestäni "jäävuoren huippua".

Tilastojen mukaan Suomessa kuolee lääkemyrkytykseen noin 1200-1300 ihmistä joka vuosi.Lieneekö kehitysvammaisten kuolemissa lääkemyrkytyskuolemia löydetty Ylisen ja Lehtimäen tapauuksien lisäksi?

Kuka valvoo lääkkeitten käyttöä kehitysvammaisten laitoksissa, asuntoloissa? Lääninhallitus, nykyinen AVI. Pystyykö tämä virasto siihen? Vastaan ei, koska on kokemusta. Valvonta puuttu.Ainoat ovat omaiset, muttei monikaan uskalla lähteä kyseenalaistamaan ja kanteleman, koska pelkäävät sanktioita.

Kehitysvammaisiin kohdistuvaa pakon käyttöä tulee käynnistää laajamittainen yhteiskunnallinen keskustelu ,niin omaisten kesken, kuin palvelujen tuottajien ja eritoimijoiden kanssa.

Mistä löytyisi oma "Sirkka-Liisa Kivelä" kehitysvammahuollossa, joka lähtisi penkomaan kehitysvammaisten lääkityksiä..?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Dr. Schmidt (nimimerkki)

Ehkäpä Venäjällä oli tämäkin asia paremmin hoidettu? Ei olisi kannattanut uskoa suomalaisia seireeneitä...

Violiina (nimimerkki)

Dr. Schmidt, olette erittäin "ystävällinen". Blogin ylläpitäjä varmaan halua, että Suomesta tulisi vielä parempi maa, mitä se on! Mielestäni ei kannata joka kommentissa lähettää häntä takaisiin Venäjälle. Tälläisiä rohkeita ihmisoikeustaistelijoita tarvitaan Suomessakin. Ehkä Neuvostoliitossa hän pärjäsikin sen takia, että uskalsi taistella omista oikeuksistaan. Nyt hän on maamme heikoimpien puolestapuhuja.Eikös ole niin, että yhteiskuntaa voidaan arvioida tavasta, jolla se kohtelee kaikkein heikoimpia jäseniään.

Pekka Manner

Kokoomuksen ja kepun kannalta tämä kertoo että ulkoistaminen toimii ja Suomi on edelleen hyvinvointivaltio!

Yllä oleva on vitsi!

Dr. Schmidt (nimimerkki)

Epäilemättä bloginpitäjä haluaisi päättää tyttärenpoikansa asioista, mihin hän ehti Venäjällä kertomansa mukaan tottua, mukaan lukien lääkehoito. On varamastikin aivan kamalaa, ettei hänen neuvojaan sen suhteen enää kuunnella. Venäjällähän hänen oman kertomansa mukaan kaikki oli toisin. Jälkiviisaasti ajatellen molempien olisi ollut parempi sinne jäädä.

Topi (nimimerkki)

Joo, Dr. Schmitdt pääsee helpommalla varmaan kun työntää pilleriä vammaisten naamaan ja piikkiä ahteriin. Poissa silmistä poissa mielestä.
Sehän on tämäön yhteiskunnan trendi.

Markku (nimimerkki)

Tuskin tämä on foorumi jolla asianosaisen tapaus tai asia paranee millään tavalla, pikemminkin päinvastoin. Tapauksesta tulee valittaa asianomaisille tahoille ja loppuun asti. Ei Suomessa valittamisesta rangaista.
Yhteiskuntaa arvioi de facto enemmistö normiensa mukaan.

Pirkko Leskinen (nimimerkki)

Hyvät ystävät, miksi te ammutte puskasta.
Asioista voidaan olla erimieltä, mutta henkilöiden mollaaminen ei vie kehitystä eteenpäin.

Vammaisten ja vanhusten ylenmääräinen lääkitys on ongelma. Kuinka paljon siinä sattuukaan virheitä, tahallisia ja tahattomia.

Ylisen ja Lehtimäen insuliinisurmat paljastuivat sattumalta. Lapsen insuliinimyrkytyksen jälkeen ruumiinavausnäytteistä satuttiin myös tutkimaan insuliini, mikä ei kuulu rutiiniin.

Hyvät ihmiset vaatikaa palvelukodeissa kuolleiden omaistenne ruumiinavausta.
Insuliini on ehkä mennyt muodista pois, nyt on diapam ollut käytössä.

Haastavaa käyttäytymistä esim muistisairailla hoidetaan aina ensisijassa lääkkeettömin vaihtoehdoin, samaa pitäisi myös kehitysvammaisilla ja autisteilla käyttää. Muistisairaiden lääkkeettömiin hoitoihin on oppaita olemassa, niitä pitäisi laatia myös kehitysvammaisille palvelukoteihin.
Tarvisimme todella oman Sirkka-Liisa Kivelän kehitysvammaisille.

ylern optimisti (nimimerkki)

Inkeriläiselle Viola Heistoselle on näköjään käynyt samoin kuin usealle muullekin maahanmuuttaneelle. Kertomansa mukaan hän ei saanut koulutustaan vastaavaa työtä. Koulutus oli mm:

"...korkeakoulunopettajan pätevyyden ja arvon aineinani ihmisen anatomia ja fysiologia ja liikunnan kasvatus. Leningradin alueella Hatsinan kaupungissa työskentelin opettajana ja liikunnan osaston johtajana pedagogisessa ammattikoulussa ja myös luistelukoulun varajohtajana ja valmentajana. Olin oppaana Leningradin Intouristissa.Muutin Suomeen v. 1990. Suomessa koulutusta vastaava työtä en saanut."

Kun Neuvostoliiton ja Suomen erilaista koulutusta vertaa on itsestään selvää, että suomalainen ei saa Venäjällä koulutustaan vastaavaa työtä. Eikä saa venäläinenkään Suomessa. Esimerkiksi minä kuuntelin monta kertaa suomeksi oppaan esitystä Leningradista. Pidän selviönä, että sellainen opas ei saanut tointa suomalaisessa matkatoimistossa kun Neuvostoliitto sortui. Sama koskee muitakin osaamisia. Tosin vähän ihmettelen tuota nollille-jäämistä luistelun valmentajana. Meillä on ollut monta aivan loistavaa valmentajaa Venäjältä.

Minusta on selvää, että entisen suurvallan kansalainen ja entisessä järjestelmässä elänyt jotenkin pitää pientä Suomea todella pienenä eikä oikein ymmärrä, Suomen pienuutta. Toisaalta on ymmärrettävää, että suomalainen nousee vaistomaisesti vastarintaan, jos Venäjältä tullut esittää suuren maan arvovaltaisuudella pientä arvostellen ja jopa halveksuen.

Meistä suomalaisista valtaosa ei pidä oikeudenmukaisena sitä, että jostain tulee mummoja tai vaareja Suomeen meidän maksettaviksi. Tutkimuksia on tehty, jotka osoittavat, että ihmisen elämän viimeinen kymmenvuotisjakso on kaikkein kallein. Siis täällä Suomessa. Siis tämän suomalaisen systeemin vuoksi, jossa kaikki hoidetaan jopa erittäin hyvin ja kalliisti.

Suomalaisilla ei ole mummofobiaa. Tuon termin kirjoittaja ja sen käyttäjä on ilmeisesti ihmisenä vain omaa etuaan ajava ja ala-arvoinen. Toisaalta suomalainen on edelleenkin juuri sellainen kuin venäläiset ovat aina ajatelleet: tsuhna on hidas ja tyhmä.

Viola Heistonen on Suomessa eikä voi eikä haluakaan enää palata Venäjälle. Sehän on täysin muuttunut kuluneiden vuosien aikana. Hän asuu Suomessa ja hänellä on siis yksilönä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin meillä muillakin. Nyt hänen oman kertomansa mukaan sosiaalijärjestelmämme ei ole toiminut lapsenlapsen asiassa kuten hän haluaisi. Heistosen tulee toimia, kuten vastaavissa tapauksissa tehdään. Hänen tulee hakea oikeutta itselleen ja lapsenlapselleen.

Minä puolestani toivotan onnea ja menestystä. En anna neuvoa, kun en tapauksen kaikkia yksityiskohtia tunne. Kirjoitan vain sen, että teksteistä huokuu hieman outo katkeruus Suomea kohtaan. Ehkäpä ihminen ei tuossa tilanteessa voi itsellekään tunnustaa, että minäpä ihan ite töppäsin. Lohtu voi olla tai sitten ei: Entisessä kotona lapsenlapsi olisi voinut vielä nykyistä huonommin. Onko se mahdollista?

Tuula Hölttä

ylern optimisti #8: "Minä puolestani toivotan onnea ja menestystä. En anna neuvoa, kun en tapauksen kaikkia yksityiskohtia tunne. Kirjoitan vain sen, että teksteistä huokuu hieman outo katkeruus Suomea kohtaan."

Onnea ja menestystä myös omasta puolestani. Muutama viikko sitten kuulin jälleen kerran yhdeltä päiväkodissa työnskentelevältä lastentarhanopettajalta, kuinka turhauttavaa on, kun tietää, kuinka asiat pitäisi hoitaa, mutta kun ei anneta riittävästi resursseja.

Tämä sama puute vaivaa varmasti koko sosiaalisektoria, ja se heijastuu kaltoinkohteluna sektorin "asiakkaisiin" kuten lapsiin, vanhuksiin ja vammaisiin. Toivon, että Viola H. omalta osaltaan jatkaa asian esilläpitämistä ja että asioihin saadaan joskus korjaus.

Ja tässä aitoa tilanteen aikaansaamaa suomalaissyntyistä "outoa katkerutta": On kohtuutonta, että kunnissa lamaleikkaukset kohdistuvat viime laman tavoin jälleen juuri heidän palveluihinsa, jotka ovat täysin riippuvaisia ympärillään olevista aikuisista ja yhteiskunnasta. Eikö vallankäyttäjien välinpitämättömyydellä ja ahneudella ole lainkaan rajoja?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset