Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Inkerin Suomalaisten Kulttuurin Tuhoaminen

  • Inkerin Suomalaisten Kulttuurin Tuhoaminen
  • Inkerin Suomalaisten Kulttuurin Tuhoaminen
  • Kolppanan seminaarin opettaja
    Kolppanan seminaarin opettaja
  • Kolppanan seminaarin opettaja
    Kolppanan seminaarin opettaja
  • Kolppanan seminaarin opettaja
    Kolppanan seminaarin opettaja
  • Kolppanan seminaarin opettaja
    Kolppanan seminaarin opettaja
  • Kolppanan seminaarin opettaja
    Kolppanan seminaarin opettaja
  • Kolppanan seminaarin opettaja
    Kolppanan seminaarin opettaja
  • Kolppanan seminaarin opettaja
    Kolppanan seminaarin opettaja
  • Kolppanan seminaarin opettaja
    Kolppanan seminaarin opettaja
  • Kolppanan seminaarin opettaja
    Kolppanan seminaarin opettaja
  • Kolppanan seminaarin opettaja
    Kolppanan seminaarin opettaja

Inkerin Suomalaisten Kulttuurin Tuhoaminen

Vuoteen 1917 inkerinsuomalaiset olivat lukutaitonsa osalta Pietarin kuvernementissa ensimmäisellä sijalla. Vuonna 1920 solmitun Tarton rauhansopimuksen jälkeen kulttuurialan kehitys jatkui myönteisenä 1930-luvun keskivaiheille asti.

1930-luvun alussa Leningradin alueella oli

  • 286 suomenkielistä alkeiskoulua,
  • 4 opistoa,
  • 58 lukusalia,
  • 3 kulttuuritaloa,
  • 1 valistustalo,
  • 1 teatteri.

Yhteensä Inkerissä oli 529 suomenkielistä kulttuuri- ja sivistysalan laitosta.

Opettajan Tarina

I. Hiukkonen, suomalaisen maalaisnuorison koulun johtaja, muisteli:

      Opettajia Inkerin kouluja varten valmennettiin 1920-luvulla Hatsinan suomalaisessa opettajaopistossa, jonka päätin vuonna 1926. Ensimmäisenä opettajavuotenani työskentelin Strelnan kunnan Hatsinan piirin Rospeekan alkeiskoulussa.

      Seuraavana vuonna minut siirrettiin Skuoritsan 7-luokkaiseen maalaisnuorison kouluun, jossa työskentelin vuosina 1927 – 1938 fysiikan ja kemian opettajana sekä 7 vuotta koulun johtajana. Se oli ensimmäisiä piirimme 7-luokkaisista kouluista, joissa opetus tapahtui suomeksi, sillä melkein kaikki ympäristön kylät olivat suomalaisia. Poikkeuksena oli vain Taaitsa, jossa asui myös venäläisiä perheitä.

Koulun Talous

Koululla oli oma taloutensa, johon kuului

  • 15 ha suuruinen maa-ala,
  • 2 hevosta,
  • 3 lehmää,
  • 3 jalorotuista sikaa. Koululla oli
  • ruokala ja
  • asuntola niitä oppilaita varten, jotka asuivat pitkien välimatkojen päässä.
  • Maanmuokkauksen tarpeisiin oli erilaista kalustoa.

Koululla oli kolme palkallista työntekijää:

  • tallimies,
  • lypsäjä ja
  • keittäjä.

Oppilaiden Toiminta

Oppilaiden toiminta ei rajoittunut ainoastaan opiskeluun. Opettajien johdolla toimivat myös erilaiset taidekerhot. Työnopettaja Aino Laine veti teatterikerhoa. Hänen johdollaan muutettiin riihi kesäteatteriksi.

Voimistelu- ja tanssikerhoa johti E. Pakkonen. Säestykseen käytettiin urkuharmonia sekä tavallista haitaria. Koulumme valmensi monipuolisesti kehittyneitä nuoria maatalousalan asiantuntijoiksi.

Tällaisia maalaisnuorison kouluja oli Inkerissä vuonna 1931 yhteensä 14.

Koulujen Lakkauttaminen 1930-luvulla

Valtion taholta katsottiin pienten etnisten ryhmien omankielisten koulujen toiminta vahingolliseksi.

    Yleisneuvostoliittolaisen kommunistisen puolueen Keskuskomitean politbyroo ja Leningradin alueen Yleisneuvostoliittolaisen kommunistisen puolueen komitea lakkauttivat 1930-luvulla inkerinsuomalaisten kansallisen alueellisen koulujärjestelmän.

    Yleisneuvostoliittolaisen kommunistisen puolueen Keskuskomitean politbyroon johto katsoi 1. joulukuuta 1937 myös erikoisten suomalaisten, virolaisten, latvialaisten, saksalaisten ym. kansallisten koulujen toiminnan vahingolliseksi.

    Opetusalan kansankomissariaatille suositeltiin näiden koulujen muuttamista tavallisiksi, so. venäjänkielisiksi.

Vuoden 1938 alusta inkerinsuomalaisten koulujen opetus vaihtui venäjänkieliseksi, vaikka suurin osa oppilaista ei siihen aikaan venäjän kieltä puhunut

Koko Kansan Älyllinen Taso Aleni

Vainotoimenpiteet oli suunnattu myös koko kansan älyllisen tason johdonmukaiseen alentamiseen. Tästä kertovat viranomaisten toimenpiteet.

  • Oppituolit Leningradin valtiollisessa yliopistossa ja Leningradin A. I. Herzenille nimetyssä pedagogisessa korkeakoulussa lakkautettiin, samoin 4 ammattiopistoa ja kaikki suomenkieliset koulut.
  • Leningradissa toimineet suomalaiset kulttuurikeskukset ja suomalainen Valistustalo, kansallinen teatteri sekä muut kulttuuri- ja valistuslaitokset julistettiin Yleisneuvostoliittolaisen kommunistisen puolueen Keskuskomitean politbyroon toimesta ”vahingollisiksi” ja suljettiin.
  • Inkerinsuomalaisten pääsy korkeakouluihin tai sotilas- ja puolustusoppilaitoksiin evättiin kansallisuuden perusteella.
  • Suomalainen älymystö joko teloitettiin tai tuomittiin vankilaan.
  • Leningradissa sekä Petroskoissa toimineet suomenkieliset kustantamot lakkautettiin, sanomalehtien ja aikakauslehtien kirjapainot suljettiin, suomenkieliset radiolähetykset lopetettiin.

Suomenkielinen Kirjallisuus

Suomenkielisen kirjallisuuden tuonti ulkomailta kiellettiin ja olemassa olevaa suomenkielistä kirjallisuutta tuhottiin.

Kansalliset kuorot ja muut taideyhdistykset lakkautettiin ja kansallispyhien vietto kiellettiin.

Suomenkielisen Lehdistö Ja Radio

Suomenkielisen lehdistön lakkauttaminen toteutettiin Leningradissa yksinkertaisen kaavan mukaan, so. toimituksen vastuuhenkilöt teloitettiin. Sivistyneistön edustajia tuhottiin kokonaisina työyhteisöinä. Esimerkkinä tästä ovat

  • suomalaisen teatterin näyttelijät,
  • suomalaisen Valistustalon henkilökunta,
  • suomenkielisten sanomalehtien,
  • radion,
  • kustannustoimiston lehtimiehet ja henkilöstö,
  • klubien ja
  • kansalliskuorojen johtajat,
  • korkeakoulujen,
  • opistojen ja
  • koulujen opettajat,
  • evankelisluterilaisen kirkon papisto
  • jne.

Oppineisuus Ja Suomalainen Kansallisuus Oli Tappava Yhdistelmä

    Esimerkiksi vuosina 1937 – 1938 teloitettiin virolais-suomalais-inkeroisen opiston johtaja Malanja Grigorin tytär Mihelson sekä opettajat B. M. Logus, G. I. Särkinen, V. I. Junus, A. I. Geridorer, E. I. Juhkova ja opisto suljettiin.

    Myös Seuloskoin (Vsevolonkin) maatalousopiston johtaja ja useat sen opettajista teloitettiin. Sama kohtalo tuli myös Hatsinan (Krasnogvardeiskin) opettajaopiston suomalaisen osaston opettajien sekä muiden sivistys- ja kulttuurialan työntekijöiden osaksi.

Yllä olevat tiedot perustuvat Leonid Andreinpoika Gildi'n kirjaan "Inkerin Suomalaisten Kohtalo"

Kirja sisältää käsittämättömän määrän tietoa inkerinsuomalaisten vaiheista ja kohtaloista. Suosittelen niille, joita aihe kiinnosta ja jotka jaksavat lukea Inkerin suomalaisten kohtaloiden julmuuksista ja raakuuksista.

Kirjan liitteenä olevasta teloitettujen luettelosta on tähän poimittu kuuden inkerinsuomalaisen kulttuurihenkilön tiedot osoitukseksi siitä, kuinka oppineisuus ja suomalainen kansallisuus olivat suuren terrorin aikana tappava yhdistelmä riippumatta siitä, oliko henkilö kommunistisen puolueen jäsen vaiko puolueeton. Martyrologiassa on lueteltu kaikkiaan 6'129 henkilön nimet.

  • Bragge Väinö Eerikin poika (Erikoviš),
    synt. 1886 ja asui Leningradissa, suomalainen, Yleisneuvostoliittolaisen Kommunistisen puolueen jäsen vuosina 1931 — 1937, Leningradin suomalaisen Valistustalon johtaja. Pidätetty 10.10.1937. Tuomittu korkeimpaan rangaistukseen.
    Teloitettu 27.11.1937.

  • Hirvonen Toivo Tuomaan poika (Tuomiš),
    syntynyt vuonna 1912 Leningradin alueen Pavlovskin (Slutskin) piirin Ruotsinkylässä, suomalainen, puolueeton, Krasnoje selon piirin koulujen ohjaaja. Pidätetty 4.09.1937. Tuomittu korkeimpaan rangaistukseen.
    Teloitettu 15.11.1937.

  • Janson Berta Fransin tytär (Frantsevna),
    syntynyt vuonna 1902 Leningradin alueen Pähkinälinnassa, suomalainen, puolueeton, kuoron johtaja. Pidätetty 1.11.1937. Tuomittu korkeimpaan rangaistukseen.
    Teloitettu 18.01.1938.

  • Junus Väinö Johanneksen poika (Veino Ivanoviš),
    syntynyt vuonna 1905 Leningradin alueen Hatsinan (Krasnogvardeiskin) piirin Pokkisen Purskovan kylässä, suomalainen, puolueeton, korkeakoulun dosentti asui Leningradissa Tuomittu korkeimpaan rangaistukseen.
    Teloitettu 15.11.1937.

  • Lundgren Anna-Maria Pietarin tytär,
    syntynyt vuonna 1903 Leningradin alueen Hatsinan (Krasnogvardeiskin) piirin Hörkkölän kylässä, suomalainen, Yleisneuvostoliittolaisen kommunistisen puolueen kandidaattijäsen vuosina 1932 — 1937, suomalaisen keskiasteen koulun opettaja. Tuomittu korkeimpaan rangaistukseen.
    Teloitettu 7.12.1937.

  • Mullo Elisabet Johanneksen tytär (Jelizaveta Ivanovna),
    syntynyt vuonna 1902 Leningradin alueen Hatsinan (Krasnogvardeiskin) piirin Uudessakylässä, suomalainen, puolueeton, Leningradin kaupungin Volodarskin piirin koulun opettaja, asui Leningradissa. Pidätetty 5.09.1937. Tuomittu korkeimpaan rangaistukseen.
    Teloitettu 15.12.1937.

Karmea kohtalo!

Näin siis kävi Inkerin suomalaisille. Koko kansan älyllinen taso alennettiin. Kaiken tämän lisäksi vallanpitäjien rikoksista inkerinsuomalaiset joutuivat maksamaan korkeimman mahdollisen hinnan menettämällä synnyinseutunsa ja yhtenäisen kansallisen alueensa.

Pakkosiirrot ja hajautettu asuttaminen erikoissiirtoalueilla riistivät inkerinsuomalaisilta kansallisen asuinympäristön sekä tulevilta sukupolvilta äidinkielen.

Omia kokemuksia

Äitini kertomuksen mukaan muutos koulussa tapahtui niin, että eränä päivänä luokan eteen astui venäjänkielinen opettaja ja tunti alkoi!

Kuitenkin sitten perheen kesken puhuimme suomea "inkeriläisittäin". Viisi vuotiaaksi asti minä puhuin pelkästään suomea.

Sitten muistan jo aikuisena, kun vanhempi suvun väki, äitini ja tädit arastelivat puhua suomea metsätöissä ja muualla venäläisten keskuudessa. Niin kova pelko oli tullut siitä terrorista, joka kosketti koko Inkerin kansaa.

Inkeristä silloin ei puhuttu mitään. Me olimme suomalaisia ja viha kohdistui meihin suomalaisina.

Linkkejä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jukka Mikkola!

Kiitos kun aihe kiinnostaa ja suosittelit muille!

Mukavaa viikonvaihdetta!

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Ilman torjuntavoittoja Talvisodassa ja Jatkosodassa suomalaisia olisi odottanut inkerinsuomalaisten kohtalo.
Tähän on hyvä lisätä vielä sodan jälkeen esiin tulleet asekätkennät, joilla oli varmasti ehkäisevä vaikutus Stalinin mahdollisiin jatkosuunnitelmiin Suomen suhteen. Itse asiassa asekätkentään osallistuneet upseerit tekivät toimillaan myös suurta palvelusta Isänmaalle.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kuka tietää miten olisi käynyt Suomelle?

Molemmissa sodissa (1939-1940 ja 1941-1944 ) Neuvostoliitto oli voittajana, mutta Suomi säilytti itsenäisyyteensä! Sitä voi todellakin pitää ihmeenä...

Tuolla venäjänkielisten sivulta löytyy mielipiteitä, että Stalin tykkäsi Suomesta ja ei halunnut liittää Neuvostoliittoon. Toisaalta tutkijat ovat löytäneet todisteita, että hänen maksimi-tavoite oli valloittaa ja liittää Suomi Nl-n vuonna 1942...Nyt voimme vain arvailla miten olisi käynyt Suomelle?

Kiitos kommentista!

p.s.
Olen varannut nyt Edvard Radzinskin "Stalin"-kirjan, jota suosittelit edellisen blogin kommentissa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Edvard Radzinskin kirja on erittäin mielenkiintoinen. Hän kirjoittaa Talvisotaan liittyen sivulla 505:

”Marsalkka Konev kertoo muistelmissaan, että Isäntä oli Suomen sotaa aloittaessaan sanonut Vorošilovin ja amiraali Isakovin kuulleen: ”Suomalaiset on asutettava muualle… Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle…”

Aleksandr Solzhenitsyn kertoo merkittävässä 7-osaisessa kirjasarjassa ”Vankileirien saaristo” vähän samaa asiaa. Hän spekuloi suomalaisten sijoituskohteeksi silloisen Neuvostoliiton ja Kiinan välistä rajaa (VI osa, Karkotus, sivu 259).
Nykyään ”Vankileirien saaristo” on julkaistu yhtenä kirjana.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Suuret kiitokset Violalle sen historian julkaisemisesta, jonka Suomen koululaitos ja johtavat tiedotusvälineet salaavat ja josta ne vaikenevat vielä tänäkin päivänä!

Aina tällaisissa yhteyksissä ihmettelen niitä syntyperäisiä suomalaisia, jotka poliittisen ideologiansa takia olisivat halunneet Suomen ja sen asukkaiden kokevan omassa maassaan inkeriläisten kohtalon.

Vai kuvittelivatko he naiivisti voivansa poimia kommunismista jotenkin vain rusinat pullasta, ilman sitä kansanmurhaan asti menevää joukkotuhoa ja kärsimystä, jota Stalinin hallinto toteutti säälimättömästi Neuvostoliitossa, niin Baltian maissa kuin Inkerinmaallakin?

Nyky-Suomessa koohkataan erään kirjeen sanamuodon takia parhaillaan siitä, syyllistyivätkö jotkut suomalaiset vapaaehtoiset tahollaan sotarikoksiin II maailmansodassa toimiessaan "panttipataljoonassa" Waffen-SS:ssä 1941-43. Eihän siinä mitään, historiallinen totuus siitäkin on syytä tietää, sikäli kuin sitä voi 75 vuotta jälkeenpäin selvittää.

Mutta kiinnostaako ketään ottaa samalla tavoin julkisuuteen ja historiantutkimuksen kohteeksi tämän päivän keinoin ja Venäjän arkistoihin syventyen inkerinsuomalaisten kohtalo?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Historiallinen totuus kiinnostaa ihmisiä ja etenkin jos joku vielä on silminnäkijä tapahtumista ja näkee, että asioita vääristellään, pimitellään ja jopa valehdellaan. Sellaista tapahtuu ei vain Suomessa.

Maassa kun maassa hallitsijoiden tahdosta tehdään niin, että epämukavat asiat "lakaistaan maton alle" ja pidetään salassa 50-100 vuotta kunnes kaikki silminnäkijät ovat jo poistuneet tästä maailmasta..!
Inkerin suomalaisten kohtalosta vaikenevat tiedotusvälineet niin Suomessa kuin Venäjällä!

Tämä Inkerin suomalaisen Leonid Gildin (1929 – 2003) kirja " Sosiaalisesti vaarallisen kansan kohtalo" on luotettava lähde, koska hänen, "Leningradin A.I. Herzenin nimikkoyliopiston professorin keskeinen työsarka on ollut neuvostoliittolaisten arkistojen tutkiminen, josta hän on kyennyt rekonstruoimaan salaisen suunnitelman suomalaisten poistamisesta ja tuhoamisesta Venäjällä": näin kerrotaan suomennetun kirjan "Inkerin suomalaisten kohtalo" takakannessa.

Kiitos kiitoksesta ja kommentista!

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Inkeriläisten kohtalo sinetöitiin jo 1700-luvun alussa, kun Pietari I valloitti Inkerin Ruotsilta. Silloiset kruununtalonpojat alistettiin venäläisten ruhtinaiden maaorjiksi. Stalin oli vain lenkki tässä pitkässä prosessissa.

Mauno Koivisto sitten aikanaan viimeisteli tämän suomalaisuuden hävittämisen Pietarin alueelta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Olet oikeassa.
Keskelle Inkerinmaata rakennetun Pietarin kaupungin synty merkitsi sitä, että venäläisten määrä kasvoi alueella jatkuvasti. Samalla suomensukuisten osuus pieneni.
Tsaari oli siirtänyt alueelle venäläisiä kyliä (noin 20) asukkaineen. Rakennetun kaupungin alle jäi paljon inkeriläisiä kyliä ja se vei myös paljon ihmishenkiä.
Mutta Stalinin lenkki oli paljon isompi ja tuhoisampi tässä pitkässä prosessissa. Paluumuutto prosessi oli viimeinen kuolinisku Inkerin kansalle.
Inkerin maa on nyt tyhjennetty inkerinsuomalaisista ja täysin venäläistetty! Se on fakta!

Pietari on rakennettu inkerinsuomalaisten luiden päälle

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110839-piet...

Matti Simonaho

Suomen alueella käyty sota oli Suomessa olevien Natsien ja Neuvostoliiton välinen sota. Suomalaiset pakotettiin siihen(kin) sotaan sen uhan alla että Kansa olisi joukkotuhottu. Tunnetusti Natsit hävesivät sodan ja karkotettiin Suomesta.

Historian kirjoissa "suomalainen" ei aina ole Suomalainen.

Norjassa oli Natsien rintama länteen päin ja Suomessa oli Natsien rintama itään päin. Ruotsi teki yhteistyötä Natsien kanssa : https://youtu.be/W56ZKUVECWs

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ei mahdu tämän blogin raameihin kaikki. "Natsien ja Neuvostoliiton välinen sota" ym., voisi olla isompi erillinen kirjoitus. Kiitos linkistä youtubeen, mutta valitettavasti en ymmärrä ruotsia...

Kiitos kun tulit sivulleni ja kommentoit.

Mukavaa sunnuntaipäivää!

Matti Simonaho

http://www.mielipiteemme.fi ja linkeistä oikealla, "Pariisin rauhansopimus 1947" alla olevat sivut.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ranskassa 10. helmikuuta 1947 solmittu Pariisin rauhansopimus toisen maailmansodan voittajien ja häviäjien välillä on tärkeä pala historiaa ja se vaatisi myös erillistä keskustelua ja erityisesti miten vaikutti Suomeen...Tapahtuman kunniaksi Suomessa oli painettu postimerkki:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5...

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Tässä historiassa ainoa valopilkku on nuo pidätysajat. Eivät ilmeisesti joutuneet virumaan vankiloissa pitkään. Toisin oli udmurttien Kuzebai Gerdin laita. Hänethän vangittiin jo 1932 ja ammuttiin vasta samoihin aikoihin näiden suomalaisten kanssa eli 1.11.1937. Kyse oli SOFIN-jutusta eli yhteydestä suomalaisiin ja teoriasta Suur-Suomesta ja tunnelin kaivamisesta Udmurtiasta Suomeen jne.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Olihan sellaisiakin, joita kidutettiin vankiloissa 10 vuotta...Ainakin tiedän kaksi tapausta Inkerin suomalaisten lähipiiristä.
Tuo tunnelin kaivaminen Udmurtiasta Suomeen on mielenkiintoinen juttu.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Tätä tunnelin kaivamista täällä Izhevskissä yritän nyt jatkaa parhaan kykyni mukaan. Jäi silloin kesken.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pidäthän meitä ajan tasalla tunnelin kaivamisen suhteen..?!

Kiitos kommentista ja mukavaa loppuvuotta!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kommentti kopioitu fb-sivultani.

Anna Amnell:

Tiedämme tästä asiasta aivan liian vähän. Suomessa ollaan huolestuneita kaukaisten maiden asioista mutta unohdetaan Inkeri.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Niin se on. Inkerin suomalaisten kohtalo, johon Suomi osallistui monesti, on kiusallinen kysymys...!

Toisaalta vuonna 1942–1943 Suomi ojensi auttavaa kättä Inkerin suomalaisille kun otti sodan jaloista siirtolaisia vastaan, mutta Inkerin suomalaiset tulivatkin Suomelle rasitteeksi ja Suomi palautti inkeriläiset Neuvostoliittoon vuonna 1944-45, jotta Suomen itsenäisyys ei vaarantuisi...

Inkeriläisten karkotus Suomesta
http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/137829-inke...

Perustuiko inkeriläisten palautus Neuvostoliittoon petokseelle?
http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/36985-perus...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Vastaus kopioitu Fb-sivultani.

Ritva Nordberg kirjoittaa:

- Onhan se kiusallinen kun asiasta ei puhuttu..eikä tuu mieleen missä iässä asiasta oon kuullut ensikerran...

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Kiitos tiiviistä kuvauksesta sukulaiskansaamme kohdanneesta katastrofista. Lohduttomia ihmiskohtaloita brutaalin hirmuvallan kurimuksessa. Tästä ei paljon puhuttu ennen Neuvostoliiton sortumista.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Niin, ei puhuttu silloin Neuvostoliitossa ja ei varmaan paljon Suomessakaan! Eikä Inkerin suomalaisten kohtalo tänä päivänäkään paljon ketään kiinnosta! Mutta nykyään kirjallisuutta löytyy niin suomen-kuin venäjänkielistäkin.

Minä olen saanut aktiivisuudestani aiheeseen jopa vihamiehiä. Monet paluumuuttostatuksella päässeet Suomeen jopa neuvoivat "olla hiljaa", ettei taas lähettäisi Suomesta takaisiin Venäjälle!

Yksikään viranomainen tai tutkija eivät pysty nyt sanomaan tarkkaa kuinka monta aito Inkerin suomalaista on muuttanut Neuvostoliitosta/ Venäjältä Suomeen.

Ovatko inkerinsuomalaiset etnisiä venäläisiä?

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102440-ovat...

Kiitos kommentista!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kommentti kopioitu Fb-sivultani.

Anna Amnell kirjoittaa:

-Tunsimme Totomtossa asuessame pakolaisia kaikkialta maailmasta, myös inkeriläisiä. Asuimme erään inkeriläisen miehen omistamassa talossa. Hän oli paennut hiihtäen Suomeen, joka oli inkeriläisille turvaton maa lopulta, joten hän lähti Kanadaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kanadaan pakeni moni muukin kun Neuvostoliitto vaati vuosina 1943-1945 Inkerin suomalaisia takaisin...Kuitenkin tutkijoitten mukaan oli merkittävä määrä inkeriläisiä jotka olivat valmiita lähtemään Kotiin heti tilaisuuden tullen...Ja 56'000 Inkerin suomalaista oli lähetetty takaisin Neuvostoliittoon.

Ihmiset uskoivat, että pääsevät kotiseudulle, muuta heidät vietinkin nostamaan raunioista sodan tuhoamia alueita ja ne olivat Keski-Venäjällä: Jaroslavin, Kalinin, Novgorodin, Pihkovan ja Velikolukin aluelle. Se oli kova pettymys. Siinä junassa oli tätini Hilma, joka myöhemmin kertoi siitä kauhusta joka syntyi vaunuissa kun huomasivat, ettei juna pysähtynytkään Leningradiin( nyk.Pietari) vaan jatkoi matkaa tuntemattomaan.

Viimeisellä junalla Inkeriin
http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184882-viim...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille, blogin suosittelijoille ja lukijoille, Fb-sivulla tykkääjille ja linkin jakajille!

Oikein hyvää loppuvuotta!

Käyttäjän tommijalava kuva
Tommi Jalava

Mahtavan tärkeää asiaa pitää esillä. Kiitoksia tästä!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tommi Jalava! Kiitos kiitoksesta!

Kiva kun piipahdit sivulleni ja kehut kirjoitusta! Tervetuloa uudelleen!

Oikein mukavaa pian tulevaa 2019 Uutta Vuotta!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset