Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Inkeriläinen Kulttuurivaikuttaja Mooses Putro

  • Inkeriläinen Kulttuurivaikuttaja Mooses Putro
  • Inkeriläinen Kulttuurivaikuttaja Mooses Putro
  • Inkeriläinen Kulttuurivaikuttaja Mooses Putro

Mooses Putro (1848 - 1919)

Mooses Putro oli inkeriläinen kulttuurivaikuttaja, kirkkomuusikko, säveltäjä, kuoronjohtaja, urkuri ja opettaja.

    Mooses Putro syntyi vuonna 30.11.1848 Inkerin Tuutarissa. Hänen vanhempansa olivat talollinen Matias Putronen ja tämän vaimo Maria, o.s. Kaipiainen. Mooses Putron vanhemmista tiedetäänkin, että he pitivät kunniassa suomalaista kansallisuuttaan ja vanhoja perinteitä sekä isiltä perittyä evankelisluterilaista uskontoaan. Musiikillista ja runollista lahjakkuutta, niin yleistä Inkerinmaalla, on suvussa myös ollut. Myöhemmin Mooses Putronen lyhensi sukunimensä Putroksi.

Kolppanan Seminaari

Mooses Putro oli tuskin 15-vuotias, kun Inkerissä perustettiin vuonna 1863 opettajien koulutuslaitos Kolppanan seminaari. Putro haki ensimmäiselle vuosikurssille ja hänet hyväksyttiin. Vaadittu alin ikä seminaariin pyrkijöille oli 17 vuotta. Kerrotaan, että Mooses Putron erityisenä ansiona seminaariin hyväksyttäessä oli m.m. kaunis lauluääni.

Keväällä 1866 hän noin 17 1/2 vuotiaana päätti seminaarin sekä opettajan että lukkariurkurin tutkinnon suorittaneena.

Mooses Putro Opettajana

Niin kuin edellisessä tekstissä kerrotaan, Mooses Putro valmistui opettajaksi Kolppanan seminaarista 1866 ja hänen kuolemaansa saakka, hänen pääasiallinen ammatti oli kansakoulunopettaja. Tuhansilla Inkerin ja Pietarin suomalaisilla lapsilla oli onni saada sivistyksen alkeet hänen johdollaan.

Jatko-Opinnot

Putro opiskeli vuonna 1867 Virossa, Liivinmaan Ritariston Seminaarissa Valgassa. (Matka Valgan seminaariin oli noin 400 km ja se oli tehtävä hevosella. Venäjän rautatieverkko oli silloin vielä harva.) Ennen Kolppanan seminaarin perustamista eräät Inkerin pojat olivat opiskelleet Valgan (Valkin) seminaarissa joka oli esikuvana Kolppanan seminaaria ja Jyväskylän seminaariakin perustettaessa.

Putro Opettajana Kolppanan Seminaarissa

Tammikuussa 1868, siis 19-vuotiaana, Mooses Putrosta tuli entisen koulunsa, Kolppanan seminaarin opettaja. Hyvin nuorena Mooses Putro siis jo sai tehtäväkseen tulevien lukkareiden ja opettajien kouluttamisen.

Kevätlukukaudella 1871 hän teki opintomatkan Suomeen. Putro oli kuuntelijaoppilaana äskettäin perustetussa Jyväskylän seminaarissa ja jonkin aikaa hän tutustui myös Helsingin kouluihin.

Putro Lukkariurkurina Pietarin Suomalaisessa Seurakunnassa

Voimme kuvitella, kuinka lahjakas nuori Mooses Putro oli. Vuonna 1872, 24-vuotiaana, hänet valittiin Pietarin suomalaisen seurakunnan lukkariurkuriksi ja samalla aineopettajaksi. Mooses Putron monikymmenvuotinen urkurintyö tapahtui siis Pietarin suomalaisen kirkon avarissa suojissa. Kirkossa oli 2'400 istumasijaa!

Kirkossa toimivat myös:

  • suomalaiset orpokodit,
  • ylempi kirkkokoulu, myöhemmin myös
  • Pietarin Suomalainen Yhteiskoulu,
  • suomalainen kirjakauppa,
  • seurakunnan pappien virka-asunnot sekä
  • suuri joukko vuokra-asuntoja, joista seurakunta sai pääasialliset tulonsa.

Pietarin Suomalainen Lauluseura

Samana vuonna urkurin virkaan astumisen kanssa, 1872, Putro perusti Pietarin Suomalaisen Lauluseuran, jonka johtajana hän sitten toimi kuolemaansa saakka, kaikkiaan 47 vuotta. Tänä aikana kuoro niitti kauniita voittoja ja sen merkitys Inkerinmaan musiikkielämälle oli erittäin suuri.

Miljoonakaupungin Mahdollisuuksia

Samalla Putro käytti hyväkseen miljoonakaupungin mahdollisuuksia kehittyäkseen yhä pitemmälle säveltäjänä ja urkurina.

Vuosina 1874 – 1878 hän opiskeli Venäjän parhaassa musiikkioppilaitoksessa, Pietarin Keisarillisessa Konservatoriossa. Vuonna 1879 hän julkaisi ensimmäisen kuorolaulukokoelmansa, "Vanhaa ja uutta suomalaisen laulun harrastajille."

Putrolta ei sitten ilmestynytkään uutta kokoelmaa ennen kuin v. 1899, Putron ollessa jo yli 50-vuotias.

Putro Sanomalehden Toimittajana

Mooses Putrolla oli suuri työtaakka kannettavanaan, mutta ilmeisesti hänellä myös oli suuri työkyky. Urkurin ja opettajan viran hoitamisen lisäksi hän teki paljon, suureksi osaksi palkatonta työtä Inkerinmaan ja Pietarin suomalaisten yhteisissä riennoissa. Erityisesti mainittakoon hänen työskentelynsä sanomalehden toimittajana.

Hän toimitti Inkeri-lehteä, aikanaan ainoata Inkerin suomenkielistä sanomalehteä, kokonaiset 20 vuotta, vuosina 1885 – 1905. Lehti oli perustettu v. 1884 ja sen ilmestyminen päättyi v. 1905. Lehti ilmestyi kerran viikossa.

Inkeriläisten Laulujuhlat

Mooses Putron aloitteesta järjestettiin ensimmäiset laulujuhlat. Ne pidettiin Inkerinmaalla, Skuoritsan Pudostissa 1899. Vuosi vuodelta laulujuhlien yleisön määrä kasvoi. Viimeiset laulujuhlat pidettiin Tuutarissa 1918. Inkeri-lehden mukaan yleisön määrä nousi 5'000 henkeen. Esiintyjiä oli yli 900 henkeä.

Katosi Pietarissa Jäljettömiin

Oli vuosi 1919. Silloin Pietarissa ja koko Venäjällä vallitsi kaaos. Tsaarivalta oli kukistunut, uusi neuvostovalta kamppaili alkuvaikeuksissa. Pietarin suomalaisten seurakunnallinen elämä oli suurissa vaikeuksissa. Papit olivat paenneet Suomeen. Mooses Putro ja hänen veljensä Sakari Putro hoitivat seurakunnan asioita, toimivat pappeina, lukkareina, kirkonpalvelijoina. Nälkä ja kärsimykset olivat vieraana.

Tuli marraskuun 24. päivä vuonna 1919. Kylmä ja kolea sää. Mooses Putro oli lähtenyt siunaamaan haudan lepoon yhtä seurakunnan jäsentä. Hänen päällään oli arvokas turkki, hankittu uran parhaina vuosina. Kävi niin, että tältä matkalta, suorittamasta viimeistä pyhää palvelusta seurakuntansa jäsenelle, hän ei palannut.

Lopullisesti ei ole saatu selville, miten Mooses Putron maallinen matka päättyi. Emme edes tiedä, missä hänen tomumajansa lepää.

Putro Suomalaisten Keskuudessa Vertaansa Vailla

Niin merkittävä kuin Putron panos Pietarin suomalaisten yhteisissä riennoissa olikin, hän ei ollut ainoa, joka tuloksekkaasti toimi sosiaalisen ja sivistystyön saroilla.

Mutta vielä on käsittelemättä tärkein osa Putron elämäntyöstä. Se josta hänet edelleen tänä päivänä muistetaan, jossa hän Inkerin suomalaisten keskuudessa oli vertaansa vailla. Hänen sävellyksensä sekä toimintansa säveltäjänä ja kuoronjohtajana.

NOUSE INKERI

Me inkeriläiset saamme olla ylpeitä siitä, että Mooses Putron säveltämä ja sanoittama kuorolaulu Nouse Inkeri on kansallislaulumme. Se esitettiin ensi kerran Kolppanan seminaarin 25-vuotisjuhlassa vuonna 1888. Tämä teos estetään tänäkin päivänä Inkerin suomalaisten juhlissa!

    Myöhemmin tähän teokseen kirjoitti toisen säkeistön inkeriläinen opettaja ja toimittaja Paavo Räikkönen.

Kappale tunnettiin ja sitä laulettiin Nouse Inkeri-nimellä.

Nouse Inkeri - Вставай Ингерманландия

Nouse, Inkeri, jo herää työhön,
aamun koi jo sulle heijastaa.

Tietolähteitä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kommentti Fb-sta:

Mooses Putron sävellys virteen "Tule kanssani Herra Jeesus" on todella kaunis, vaikkakin harvemmin kuultu kuin virsikirjamme sävelmä, joka sekin kyllä hyvä. Mutta Putron sävellys ansaitsisi paikan b-vaihtoehtona virsikirjaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

On se kaunis!

Johannes Vesterinen soittaa Imatran Kolmen ristin kirkon uruilla Mooses Putro'n virren Rukous

https://www.youtube.com/watch?v=apon5fvmL2Y
Rukous | Johannes Vesterinen | 2014

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kommennti Fb-sta:

Unohtui mainita, että Taipalsaarella, Putron entisessä huvilassa toimii Mooses Putron kotimuseo, jota ylläpitää Mooses Putron muistosäätiö. On julkaistu myös uudempi kirja Putroista: Mooses Putro Mestari auran kurjesta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Mooses Putron kotimuseossa olen käynyt pari kertaa.
Siellä on kauniit maisemat hiekkarantaisen niemen kärjessä.

Tässä olisi pari kuvaa museosta:

https://www.etelakarjalanmuseot.fi/wp-content/gall...

https://www.taipalsaari.fi/sites/default/files/sty...

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Taidat nyt hypätä yhden luokan ohi, Viola, tässä sivistystyössäsi. On ilmeistä, että oletat suomalaisten laajalti tietävän Inkeristä. Koivisto oli yllättävän sivistynyt tietäessään, miksi inkeriläiset olivat ulkosuomalaisia. Pääosa meistä ei sitä tiedä, vaan pitää inkeriläisiä jonkinlaisina ryssinä. Siksi nämä kertomukset pitäisi aloittaa kertomalla Inkerinmaasta. Suomalaisissa kouluissa ei näistä juuri kerrota, koska se ei ole ollut "poliittisesti korrektia".
Tässä taitaa olla muuten vielä eräänlainen muinainen uskonnollinenkin rajasota. Ei pelkästään heimosota.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Olet aivan oikeassa, mutta kaikkea ei saa mahtumaan yhteen blogin. Tässä muutama linkki inkeriläisten historiaan:

Missä on Inkeri ja keitä ovat inkeriläiset?
http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33690-missa...

Inkerinmaa ennen inkeriläisiä
http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244867-inke...

Inkeriläiset ovat karjalaisia
http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242866-inke...

Kiitos kommentista!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Täytyy mainita, että Mooses Putro oli aktiivisesti Raittiusyhdistyksen toiminnassa.

Pietarissa ja Inkerinmaalla suomalaisilla raittiusseuroilla oli tärkeä asema senkin vuoksi, että niiden työskentelylle oli ehkä sittenkin paremmat mahdollisuudet kuin pelkästään suomalaiskansallisella yhdistystoiminnalla olisi ollut. Esimerkiksi Raittius seura "Alku" Pietarissa, eri kaupunginosissa olevine alaosastoineen, sen yhteydessä
oli kuoroja, soittokuntia, näytelmäyhtyeitä, kansantanhu- ja voimisteluryhmiä,se vuokrasi jopa höyrylaivoja Suomeen, aina Helsinkiin saakka tehtäviä retkiä varten.

https://archive.org/details/MoosesPutro1969/page/n...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille, blogin lukijoille ja suosittelijoille kuin myös Fb-ssa tykkääjille ja linkin jakajille!

Oikein mukavaa syksyn jatkoa!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset