Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Pelastakaa Monrepos!

  • Ludwig Heinrich von Nicolay
    Ludwig Heinrich von Nicolay
  • Pelastakaa Monrepos!
  • Pelastakaa Monrepos!
  • Pelastakaa Monrepos!
  • Neuvostoliiton aikainen Rock-festivaali
    Neuvostoliiton aikainen Rock-festivaali
  • Pelastakaa Monrepos!
  • Pelastakaa Monrepos!
  • Pelastakaa Monrepos!

Kuuluisa muistojen puisto Viipurissa rapistuu. Monrepos on saanut miljoonarahoituksen, mutta kunnostus ei ole alkanut. Puiston remontin piti valmistua tänä vuonna (2016), mutta nyt sitä on jälleen lykätty.

Monrepos. Venäjäksi Монрепо.

Monrepos on Viipurin Linnasaaressa sijaitseva 161 hehtaarin laajuinen puisto- ja luonnonsuojelualue, joka käsittää lisäksi historiallisen Monrepos’n kartanon sekä lukuisia rakennelmia ja muistomerkkejä. Puiston virallinen venäjänkielinen nimi on "Valtion historiallinen arkkitehtuuri-ja luonnonsuojelumuseo Park Monrepo".

Viipurin kuuluessa vielä Suomeen Monrepos oli Viipurin linnan ohella lähes 200 vuoden ajan kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä ja se tunnettiin myös ulkomailla. Ennen sotia Monrepos-puistossa saattoi kesäisin käydä 10'000 vierailijaa pientä maksua vastaan...

Puiston Varhaiset Vaiheet

Puisto sai alkunsa 1760-luvulla, jolloin Monrepos’n kartanon omistajaksi tuli Viipurin linnan ylikomendantti Pjotr Aleksejevitš Stupišin. Vuonna 1782 kartano siirtyi Vanhan Suomen kenraalikuvernöörille Württembergin prinssi Friedrich Wilhelmille, joka antoi puistolle myös sen nykyisen nimen, joka tulee ranskankielisestä ilmauksesta ”mon repos” (lepopaikkani).

Saksalainen aatelismies Ludwig von Nicolay osti vuonna 1788 Monrepos´n Wurttembergin prinssiltä Fredrik Wilhelm Kaarlelta ja aloitti alueen kehittämisen.

Joten nykyisen muotonsa puisto Monrepos sai 1800-luvun alkupuolella Ludwig Heinrich von Nicolay'n ohjauksessa. Hän palveli 1760-luvulla Venäjän keisarikunnassa hoviopettajana ja Pietarin tiedeakatemian johtajana.

Ludwig von Nicolay kutsui Pietarista italialaisen Antonio Marinellin suunnittelemaan silloisen kartanon peruskorjausta ja hänen jälkeensä omistajat kukin vuorollaan kehittivät edelleen aluetta.

Sotien Jälkeen

Sotien jälkeen Viipuri jäi Neuvostoliitolle ja kuulemma puisto ei juurikaan vaurioitunut sodissa.

Monrepos’n kartanosta tuli aluksi virkistyspaikka armeijan henkilökunnalle.

Vuonna 1952 kartanon päärakennukseen muutti päiväkoti. Tällöin rakennettiin muun muassa esiintymislava sekä erilaisia leikki- ja huvipaikkoja ja samalla puistosta tehtiin Neuvostoliiton valtionpäämiehenä toimineen Mihail Kalininin mukaan nimetty lapsille suunnattu huvipuisto. Puisto oli kovassa käytössä ja seuraavien vuosikymmenien aikana suuri osa paviljongeista ja muistomerkeistä rappioitui tai tuhoutui ja jopa jouduttiin purkamaan. Tuolloin alue myös julistettiin suojelukohteeksi.

Täytyy mainita, että Neuvostoliiton nuoriso rohkeasti ja hieman salaa onnistui järjestämään Neuvostoliiton ensimmäisen Rock-festivaalin Monrepos’n puistossa vuonna 1983.

Nykypäivän Tilanne

Tätä nykyä Park Monrepos on Venäjän kulttuuriministeriön alainen organisaatio, eikä Viipurin kaupungilla siten ole sananvaltaa.

Suomessa Ollaan Huolestuneita

24.4.2017 Ilta-Sanomat kirjoitti: Legendaarinen Monrepos rutisee venäläisen byrokratian rattaissa – remontti vihdoin edessä.

Lehtikirjoituksen mukaan huhtikuu oli jo pitkällä, mutta Monrepos’ssa ei näy viitettäkään korjaustöistä...

Tänään elämme jo huhtikuuta 2018!

Nyt Monrepos puiston kohtalo aiheuttaa murheita sekä suomalaisille että venäläisille kulttuuriperinnön vaalijoille.

Lehtikirjoituksen mukaan suurilla hakkuilla alkanut puiston kunnostus Viipurissa herättää pelkoa puiston lopullisesta tuhosta.

Restauroijat vakuuttavat töiden sujuvan mallikkaasti, mutta monet asiantuntijat haluavat keskeyttää salamyhkäisiin suunnitelmiin perustuvat työt, arvioida tuhot ja pelastaa Nicolayn suvun 1700-luvun lopulla perustaman puiston.

Restauroinnin päärahoittaja on Maailmanpankki venäläisittäin valtavalla, noin 29 miljoonan euron lainalla. Rahalle on ottajia.

Piipahdamme hetkeksi Monrepos'n maisemiin:
DJI Phantom 3 Professional 4k UHD Vyborg,
Выборг, Viipuri, Mon Repos Park

Kunnostustarve On Välitön

Lehdissä on paljon on kirjoitettu asiasta niin Suomessa kuin Venäjällä. Kunnostustarpeesta kaikki ovat yhtä mieltä. Yhteensä 161-hehtaarinen puisto on rapistunut vuosikymmenet, ja arvokkaimmat kartanon pää- ja kirjastorakennus ovat surkeassa kunnossa.

Monrepons nettisivulla kerrottiin 5.4.2018 oli kerrottu, että Monrepons kartanossa alkoivat korjaustyöt.

Nyt sitten kerrotaan hyvä uutinen: Venäjän kulttuuriministeriö on ottanut kantaa asiaan.

Monrepo-puiston restauroinnin puolustajat ovat saanet Venäjän kulttuuriministeriön tukea! Päätös tehtiin Moskovassa pidetyn 06.04.2018 työryhmän kokouksessa.

Pietarin kansainvälisen ministerineuvoston muistomerkkien suojelun osaston päällikkö Sergei Gorbatenko kertoi, että yksikön edustajat tunnustivat lukuisia puutteita puiston uudistamiseen liittyvässä hankkeessa, ja kannattivat myös töiden keskeyttämistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Monrepoa käydä restauroimaan.

Myös kulttuuriministeriön asiantuntijat tukivat tieteellisen ja metodologisen neuvoston perustamista, johon kuuluu myös ICOMOSin (International Council on Monuments and Sites) edustajia.

Kuulostaa hyvältä ja antaa toivoa, että yli 200 vuotta sitten perustettu Monrepo's puisto saa sille ansaitun huomion ja säilyy tulevillekin sukupolville kansainväliseksi perinnöksi!

Vai mitä tuumitte? Pystymmekö pelastamaan Monrepos'in vai jääkö se vain muistoihin, niin kuin laulussa sanotaan?

Muistatko Monrepos´n – Annikki Tähti (1955)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Paikka on vaikuttava, olen käynyt siellä muutaman kerran. Toivottavasti se pystytään kunnostamaan ja säilyttämään.

Oppaana meillä luonnollisesti oli Puutarhuri, joka kertoo hieman lisää tässä videossa.
https://www.youtube.com/watch?v=lWjjyLb05j0

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kommentista ja videosta. Hieno juttu kun asiasta kertoo itse tutkija ja opas, Mikhail Kostolomov. Pitkä tarina, mutta kiva kuunnella!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muistatko Monrepo'n on yksi sodan jälkeen tehty laulu, mutta 60-luvun lopulla Katri-Helena lauloi Jukka Kuoppamäen laulun "Niin kaikki on kuin ennenkin", jota useat eivät osanneet edes tulkita Viipurin muisteloksi. Youtube-videossa asia on kuitenkin ymmärretty oikein:

https://www.youtube.com/watch?v=ktfzBF4hFDg

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kun laulu kulkee Viipurin katumaisemissa, niin helppohan on ymmärtää, että muistellaan entistä Viipuria, jossa "outo kansa nyt siellä asustaa..":

"Nuo talot kaikki harmaat niin oli rempallaan
Ja kadut kaikki armaat näin kuoppaisina vaan
Ja aivan outo kansa nyt siellä asustaa
Näin miksi on, en vastausta saa"

Seuraavassa säkeistössä tulee Monrepon puisto mieleen:

"Niin rannallesi saavuin näin penkin ruostuneen
Ja hetkiseksi istuin mä puitten katveeseen
Niin silloin jostain saapui tuo aika entinen
Pois tämän päivän varjot sulkien..."

Kiitos kommentista, blogin suosittelusta ja Jukka Kuoppamäen laulusta Katri Helenan tulkitsemana! En ole kuullut ennen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se oli pitkään silloin Radion Lista-ohjelmassa kymmenen kärjessä mukana.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #6

Näköjään en ollut vielä silloin Suomessa kuuntelemassa radiota kun tämä Kuoppamäen laulu oli "Radion Lista-ohjelmassa kymmenen kärjessä mukana". Sen sävelmä onkin hyvin kaunis!

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Mitä yhdestä puistosta? Nyt Venäjällä muutenkin on rahallisesti tiukkaa kun pitää puolustaa asevoimin synnyinmaan kunniaa niin monessa paikassa. Rahoille on parempaa käyttöä.

Eihän sodan tuhoja ole Viipurissa muutenkaan vielä saatu korjattua. Pommitusten jäljet ovat edelleen nähtävissä. Ehkä venäläiset ajattelevat että se joudutaan kuitenkin palauttamaan Suomelle, siksi ei kannata korjata?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Leo Mirala kirjoittaa: [Nyt Venäjällä muutenkin on rahallisesti tiukkaa kun pitää puolustaa asevoimin synnyinmaan kunniaa niin monessa paikassa. Rahoille on parempaa käyttöä],

- Luulen, että Venäjän asevoimiin ja Monrepon puiston restaurointiin rahat tulevat eri paikoista. Monrepon puiston korjaus- ja restauroinnin viivästykseen rahan puute ei ole syynä! Niin kuin blogissakin mainitaan, että restauroinnin päärahoittaja on Maailmanpankki venäläisittäin valtavalla, noin 29 miljoonan euron lainalla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"venäläisittäin valtavalla, noin 29 miljoonan euron lainalla."

Hmmm... se pari kuukautta sitten kadonnut eurojackpotkuponki on 90 miljoonan arvoinen. Jos sen lunastaja joskus ilmaantuu, niin hänhän voisi leikiten tuon verran lahjoittaa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #9

Ai, 90 miljoonan arvoisen kupongin omistaja on kadoksissa!? Missä päin maailmaa hän lienee? Jospa pelkää tulla lunastamaan..!?
Hyvää yötä ja kauniita unia, ei 90 miljoonasta euroosta, vaan entistetyssä Monrepon puistosta! :)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Luulen, että Venäjän asevoimiin ja Monrepon puiston restaurointiin rahat tulevat eri paikoista."

Totta taitaa kuitenkin olla, että rahat kaikkeen Putinin hallinnon niin öky- ja sotilaskohteisiin kuin muuhunkin kulutukseen tulee valtaosaltaan muun muassa suomalaiskansojen alueilta riistettävistä öljystä ja kaasusta, joita sitten jaellaan sinisilmäisille verihiilivedyn ostajille Suomen Viipurin läänin Koiviston eli "Primorskin" kautta. Verihiilivedyn käsite voitaisiinkin nostaa samanlaiseen valokeilaan kuin ns. veritimantit ovat olleet viime vuosikymmeninä.

Primorskin öljysatama tavallaan halventaa Koivistoa paitsi epäeettisyydellään myös evakkojen maiden luvattomana käyttämisrikoksena, ks.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiviston_%C3%B6ljys...

- Tässä mielessä, à propos: Mauno Koiviston muistomerkki voikin hyvin olla lopputoteutukseltaan parimetrinen musta pystypaasikivi, jolla olisi luonnollisesti kaksi puolta: Toisella puolella olisi kullatussa karttakuvassa tynkä ja toisella puolella kokonainen Suomineito. Katsoja voisi todeta asian molemmat puolet, toinen eli alkuperäinen totuus vallitsi Koiviston syntyessä 1923 ja Suomen suuren isänmaallisen puolustussodan 1939-44 aikana ja sen jälkeenkin vuoteen 1947, ja se toinen uusi virallinen totuus vallitsi Koiviston presidenttikaudella ja yhä vielä sen jälkeenkin. Kukin voisi tykönään miettiä, mikä suhde Manun toiminnalla/toimimattomuudella on rajojen "eheyteen ja kokonaisuuteen". Manu puolusti Tarton rauhan rajoja aseellisesti jatkosodassa, mutta ei enää rauhanomaisesti 1991 alkaen, kun se olisi ollut mahdollista. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253775-p...

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Kiitos Violalle Monrepoon kirjoituksesta, kuvista ja videosta. Kijoituksesi ensi riveillä minulle tuli mieleen, että muistaakohan Viola Annikki Tähden kappaletta Monreposta. Huoleni oli kuitenkin aiheeton. Tosin monet Monrepoota tuntevat ovat jo poistuneet joukostamme, mutta kyllä heitä vielä joukossamme on. Vielä kerran Kiitos Violalle Monrepoon muistamisesta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos Pertti Ikonen, koskettavasta kommentista!

Annikki Tähden laulua Monreposta kuulin vuosia sitten livenä Foibe-palvelutalossa Vantaalla! Hän esitti muitakin lauluja, mutta tämä oli yleisön suosikki!
Vielä kerran kaunis kiitos Pertti Ikoselle ja oikein mukavaa kevättä!

Kevään kunniaksi kuunnellaanpa kuinka punarinta laulaa! Varmasti siellä Monrepon puistossa kuuluu jo lintujen kevätkonsertteja!

https://www.youtube.com/watch?v=Zaoy9wIBxhI
Punarinta laulaa kauniisti (Erithacus rubecula)

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Googlen karttapalvelun kautta pääsee ihailemaan maisemia (tosin karttahaku antaa sijainniksi Australian).
Väinämöisen patsaskin löytyy. Mikä mahtaa olla sen tarina?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ihmetyttää tuo puiston Australian sijainti!?

Monrepos’n kartanon ensimmäisen Väinämöistä esittävän veistoksen pystytytti jo vuonna 1831 kartanon omistaja Paul Nicolay! Nyt siellä, ainakin vielä pitäisi olla, se kolmas "väinämöinen"!

Kopion oman kommentin kirjoittamastani blogista:"Petroskoin Väinämöinen"
http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/24...

Viipurin Väinämöiset vandalismin kohteena.
-Viipurin Monrepoon puistossa, sen kaukaisimmassa sopukassa, soittelee kantelettaan järjestyksessä kolmas Väinämöinen. Väinämöisen patsas on seissyt tai istunut samalla isolla kivellä jo lähes 200 vuotta, mutta ei koskaan rauhassa. Väinämöisten tarina on kiehtova: siihen liittyy niin mystiikkaa, symboliikkaa kuin Väinämöis – ihanteen muutosta, mutta valitettavasti myös välinpitämättömyyttä ja vandalismia.

Faktaa on kuitenkin se, että tihutöiden vuoksi Monrepoon puistossa seisoo tällä hetkellä jo kolmas versio Väinämöisestä – joka sekin sai osansa ilkivallasta vain viikko pystyttämisensä jälkeen vuonna 2007." Kertoo Viipuri-portaali:

http://wiipuri.fi/viipurin-vainamoiset/#clos

Kiitos kommentista!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tihutyöt olivat Monrepon puistossa ongelma jo vuonna 1834. Wiipurin sanomissa julkaistussa ilmoituksessa sanotaan muun muassa:

Vapaamuotoinen käännös: [-- Toisaalta murheellista on se, että monet puiston kävijät käyttäytyvät säädyttömästi ja turmelevat ympäristön. Jos tämä käy jatkumaan, niin koko puisto suljetaan yleisöltä.]

http://suometar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93261-san...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Putinilla on rahaa, mutta onko venäläisillä enemmän tarpeita suunnata rahat muualle kuin joillekin harvoille suomalaisille niin rakkaaseen puistoon. Aika paljon rappeutuvaa on naapurissa heti rajan takaa lähtien. Pellot metsittyneet. Rakennukset huonoja. Kansa kituuttaa syrjäseuduilla.
Mennyt on mennyttä ja rapautuvat täälläkin paikat.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Oikeassa olet,Irja!
Mutta kuitenkin Monpero pusto tuntuu olevan jonkinlainen kulttuurisymboli ei vain Venäjälle ja, ehkä enemmän vielä Suomelle, mutta pidetäänhän sitä myös maailman kulttuuriperintönä! Puiston kohtalo huolestuttaa vain niitä, jotka haluavat säilyttää kulttuuriperinnön tuleville sukupolville.
Kiitos kommentista!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Viipuri oli Suomen toisiksi suurin kaupunki asukasluvultaan, mutta Helsinkiä paljon kansainvälisempi. Sinne oli muuttanut kauppiaita ja muita tulokkaita eri paikoista. Viipurilaisia pidettiin siksi siihen aikaan hyvin kielitaitoisina. Useat paikalliset asukkaat puhuivat suomen (viipurlaisen sellaisen) lisäksi ruotsia, venäjää ja saksaa hyvin sujuvasti. Ennen kaikkea paikalliset vossikat ja taksikuskit. Siitä juontuu myös sanonta "puhuu kieliä kuin Viipurin hevoset".

Viipurissa ei myöskään noudatettu niin tarkkaan kaikkia tiukkoja lakeja ja asetuksia esimerkiksi anniskelupaikkojen aukiolon kohdalla, vaan kapakkojen kerrotaan olleen miltei läpi yön auki ja tunnelma niissä karjalaisen iloinen. Jotkut kuvasivat siihen aikaan Viipurissa käyntiä, että "on kuin olisi ulkomaille tullut".

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Viipuri oli suomalaisittain suurkaupunki! Monikielinenkin. Kovaosaisen Karjalan surun ja ilon kaupunki. Tässä olisi pieni filmi Vanhasta Viipurista.

https://www.youtube.com/watch?v=frculJMx5fQ

Наш старый Выборг 1940 / Vanha Viipurimme

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Olen käynyt, mutta niin kauan kuin se on venäläisten hallussa sille ei voi mitään ja kunnostusrahaa voi toki työntää?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Niin se valitettavasti tuntuu olevan!
Mutta tämän päivän touhut siellä puiston maisemissa nähdään varmasti vasta 20-30 vuoden jälkeen, koska noin 50% puista on jo kaadettu ja istutetaan puita uuden kaavan mukaan (englantilainen puisto), joten sitten kun ne ovat kasvaneet, näkyy miltä se puisto näyttää. Näin tavallisena tallaajana arvelisin, että rakennusten täydelliset korjaukset ja restauroinnit vievät saman verran aikaa, jos ei enemmän?
Kiitos kommentista!

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Monrepos on Suurvalta Venäjän sisäinen asia, eikä siten kuulu Suomelle.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

No ei se ihan noin ole, että "Monrepos on Suurvalta Venäjän sisäinen asia.."! Onhan se kuulunut Suomellekin, joten ei kannata olla niin julma sitä luonnon helmeä kohtaan!

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Monreposin puisto on ”naapurin tontilla”, joten huolehtikoon he sen kuntoon laittamisesta. Siitä ei tule koskaan enää suomalaista puistoa, joten sen perään on turha haikailla. Yhtä hyvin voisi sanoa, pelastakaa Voipiala, Liikola ja Kaukolempiälä. Nämä olivat kolme kylää Suulajärven eteläpuolella ennen sotia. Itänaapuri pani ne sodan jälkeen täysin matalaksi. Rakennukset hävitettiin. Voipialassa oli edesmenneen isoisäni maatila ”Ala-Hovi.” Onneksi edesmennyt Otto Toivonen teki kylistä upean kirjan periaatteella kylä kylältä – talo talolta. Kirjan nimi on ”Vuosisatainen kolmikylä kannakselaisen kulttuurin kuvastimena” ja se julkaistiin vuonna 1988.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Koskaan ei pidä sanoa koskaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Menneisyyttä voimme vatvoa jatkuvasti suuntaan tai toiseen, mutta takaisin siitä aika harvoin jotain saa. Tulevaisuudesta et koskaan tietä mitä se tuo tullessan! Ja hyvä niin!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Muistanko oikein, että taannoin suomalaiset rakensivat ja rahoittivat puistoon huvimajan, joka oli päässyt jo täysin rappeutumaan. Ei kulunut montaakaan vuotta, kun huligaanit sen hajoittivat täysin päreiksi.
Voisimmeko ylipäätään nyt luottaa siihen, että venäläiset jatkossa kokisivat puiston niin omakseen, että hoitaisivat sitä jatkossa myöskin hyvin? Olenko kovin pessimistinen, jos itse en sen puolesta euroakaan vetoa löisi. Ei tarvitse kuin katsella Viipurin ja Terijoen kauniita vanhoja rakennuksia, joista niiden entinen kauneus ja huolenpitp on tänään kovin kaukana.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Se paviljonki, jonka suomalaiset rahoittivat ja rakensivat paloi kuulemma vahingossa!

Viola Heistonen 15.4.2018 12:41 kommentti 20 :

- Tihutyöt olivat Monrepon puistossa ongelma jo vuonna 1834. Wiipurin sanomissa julkaistussa ilmoituksessa sanotaan muun muassa:

Vapaamuotoinen käännös: [-- Toisaalta murheellista on se, että monet puiston kävijät käyttäytyvät säädyttömästi ja turmelevat ympäristön. Jos tämä käy jatkumaan, niin koko puisto suljetaan yleisöltä.]

http://suometar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93261-san...

Kiitos kommentista!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

@22 Jukka Mikkola 15.4.2018 13:19

Tulevaisuus on tuntematon, joten emme koskaan tietä mitä se tuo tullessaan..!

Hienoa, että kylästänne on tehty kirja! Se on historiaa ja tärkeä muisto jälkeläisillekin. Täytypä joskus hakea kirjastosta.

Sodan jälkeen meidän Oinaalan kylästä ei ollut jälkeäkään ja heitä jotka muistavat sen on jäljellä ehkä muutama ja nekin jossain päin maailmaa. Minä lähdin sieltä viisivuotiaana ja muistan hieman, mutta sitä tietoakaan eipä kukaan kaipaa. Ei ole kyläläisiä joitten kanssa voisimme muistella! Sinne jäi isoisäni Simo Heistosen Arvila, jossa minäkin kasvoin.
Kiitos kommentista!

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Neuvostoliitton hajotessa Karjalan olisi saanut neuvoteltua Suomelle, vaan ei sitten kuitenkaan. Väyrynen ja Koivisto olivat taannoin kovasti palautusta vastaan.

No, aikaansa kutakin ja en usko rajojen olevan kiveenhakatut.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Monrepos on Venäjän puolella, eikä se ole enää meidän päänsärkymme. Suomen ei pidä tuhlata rahaa venäläisten laiminlyömien kulttuurimuistomerkkien kunnostamiseen. Jääkööt lauluihin ja muistoihin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pekka Pihlanto kirjoittaa: [Jääkööt lauluihin ja muistoihin.],

- sinne ne varmaan jäävätkin! Ehkä laulu "Muistatko Monrepos'n" ennakkoikin sitä, että se jää vain muistoihin!

Kuunnellaanpa Olavi Virran tulkintaa tästä kappaleesta:

https://www.youtube.com/watch?v=bWW12B2f4l0
Olavi Virta: Muistatko Monrepos'n 1955

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos keskusteluun osallistuneille, blogin suosittelijoille, Fb-ssa tykkääjille ja linkin jakajille ja myös blogin lukijoille!

Näin kevään kunniaksi kuunnellaanpa Sergei Chekalin Musiikkia, joka on omistettu Koivulle! Ja toivotaan, että niin koivut ja kaikki muutkin puut Monrepos puistossa saavat hellävaraisen kohtelun.

https://www.youtube.com/watch?v=gE1Jem3qiYc

Берёза. Музыка Сергея Чекалина. Birch. Music by Sergei Chekalin. Russian music.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset