Etelä-Karjala Satsaa Aasiaan
"Etelä-Karjala katsoo tarkasti Aasiaan". Näin kirjoittaa Tuija Horttanainen Imatralainen lehden paikallisuutisissa 25.3.2018.
Lehtikirjoituksen mukaan Etelä-Karjalan maakuntahallitus on juuri hyväksynyt Aasia-strategian, ja Aasia-hanke on käynnistynyt viime vuoden lopulla.
Aasia On Tärkeä Etelä-Karjalalle?
Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma'n mukaan
Globalisaation myötä Aasian merkitys on kasvanut monessakin mielessä. Esimerkiksi talouden näkökulmasta katsottuna Venäjän talouden notkahdus näkyi meillä Etelä-Karjalassa. Kaikki munat eivät voi olla samassa korissa, vaan tarvitaan uusia avauksia ja uskottavia kumppaneita. -- Tämä on yksi syy, miksi Aasia kiinnostaa meitä.
Hänen mukaansa ajankohta Aasiaan suuntautuville panostuksille on paras mahdollinen myös siksi, että Suomen ja Kiinan poliittinen suhde on juuri nyt parhaimmillaan.
Aasia-strategia on koko maakunnan sidosryhmien yhteinen, ja sen tarkastelujakso on sama kuin maakuntaohjelman, 2018 – 2021."
Strategian Seitsemän Tavoitetta
Ma'n mukaan strategiaan ensimmäisenä on tavoite, että
- Etelä-Karjala profiloituisi kansainvälisesti aktiivisena maakuntana Aasia-yhteistyössä.
- Toiseksi Saimaan alue nousisi kolmen tärkeimmän matkailualueen joukkoon Helsingin ja Lapin rinnalle.
- Kolmanneksi Etelä-Karjala olisi valtakunnan ykkönen koulutusviennissä, kun vertaillaan lukuvuosimaksutuloja. Muut tavoitteet koskevat muun muassa
- pk-yritysten kansainvälistymistä ja
- aasialaisten pääomasijoittajien kiinnostusta aluetta kohtaan.
Näin tavallisen tallaajan näkökulmasta aikamoinen strategia on suunniteltu maakuntaohjelmaan kolmeksi vuodeksi!
Aasia-asiantuntija Ding Ma kuitenkin sanoo, ettei kaikista tavoitteista voi odottaa nopeita tuloksia. Hänen mukaan investointien osalta sykli on 3 – 5 vuotta, joten pitää olla kärsivällinen ja tehdä pitkäjänteisesti töitä.
Aikamoinen Strategia
Täytyy kuitenkin kunnioittavasti mainita, että Kiina, ei kuitenkaan kaikki Aasia-maat!, on ollut kiinnostava kohde ainakin Imatralle ja kaupunki on lämmitellyt jo vuosia suhteita Kiinaan, jossa sillä on ystävyyskaupunki Jiaxing. -- Siitä olemme lukeneet paikallislehdistössä.
Imatra on avannut yhteyksiä Kiinaan jo useamman vuoden ajan. -- totesi vuonna 2016 Imatran edellinen kaupunginjohtaja Pertti Lintunen.
Esimerkiksi kiinankielen opetusta on aloitettu yhdessä koulussa ja aikuiset olivat kiinnostuneet.
Lehtikirjoituksen mukaan Stora Enso sai vuonna 2016 kumppanin Kiinassa:
Imatra laventaa suhteitaan Kiinaan — uudeksi kumppaniksi tulee Stora Enson tehdaskaupunki Beihai". -- Tästä kirjoitin blogissani 1.7.2017.
Imatra Sai Uusia Matkailun Myyntimiehiä
Kiinalaisia koukutetaan kolmikantasopimuksella — Imatra sai uusia matkailun myyntimiehiä kirjoitti Etelä-Saimaa 2016.
... syntyi kaupungin kanssa solmittu kolmikantainen aiesopimus imatralaisen urheilu- ja kulttuurimatkailun imagon kirkastamisesta Kiinassa.
Videolla kiinalaiset suunnistajat
kertovat kokemuksistaan Suomessa.
Imatralla Varauduttiin Viime Vuonna Kiinalaistulvaan
Mutta eipä ole näkynyt ainakaan katukuvassa näitä kiinalaisia turistiryhmiä!
Jos tämä Kiinakuumemittari lämpenee vain sen takia, että kaupunkimme ja miksei koko Etelä-Karjalankin eliitti pääsee reissaamaan Kinaan / Asiaan vaikka alueen kehitykselle ei tapahdu paljonkaan. Tavallisesta kansasta nyt puhumattakaan!
Nyt kuitenkin Aasian asiantuntija Ding Ma sanoo, että tavalliselle kansalle järjestetään Aasia-hankkeen ensimmäinen
- koulutusseminaari, jossa on aiheena aasialainen tapakulttuuri. Lisäksi on tulossa muun muassa
- lohikäärmesoututapahtuma Vuoksella Imatra-päivän jatkoksi ja
- Lappeenranta-salissa on Kiina-Suomi-nuorisofestivaalin esitys.
Näin siis näillä kaakkoiskulmilla hierotaan yhteistyötä eri aloilla ei vain Kiinan kanssa, vaan kuten lehtikirjoituksesta voi ymmärtää, luomme katseemme jo koko Aasiaan!
Toivottavasti ponnistus tuo hyviä tuloksia!
Jos tämä kaikki onnistuu niin kuin strategiassa on suunniteltu, niin voisimme ehkä pian sanoa, että vaikka ei nyt ainakaan koko Aasiasta vaan edes Kiinasta olisimme saaneet, tosi vahvan kumppanin Etelä-Karjalaan!
-- Vai mitä tuumitte? --
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)
Tuumin, että Kiinaan ovat suomalaiset tehneet kauppaa pitkään. Alueellinen eli maakuntahanke ei nyt suuria muuta. Aktiivisuus on hyvä varsinkin kaupankäynnissä. Kulttuurivaihto on myöskin tärkeää.
En usko taasen meidän kaipaavan mitään kansainvaellusta Aasiasta Suomeen. Kun kulkee erityisesti Kaakkois-Aasiassa niin tajuaa, että kyllä siellä tulijoita riittää. Ei vain turisteja vaan muuttohalukkaita, jotka väsyneet saasteisiin, väentungokseen ja sairaaseen työtahtiin ja kilpailuun. Sellaisen muuttoliikenteen kasvu ei tietenkään ole toivottavaa.
Kiinassa pelkästään on noin 100 kaupunkia, joissa Suomen väkiluku tai enemmän. Täytyy ymmärtää asioiden mittasuhteet, kun maailmaa halaa. Suomen ainut valtti elinympäristönä on puhtaus ja vapaa tila. Niitä ei tule laittaa kaupan vaan on suunniteltava asioita 100 vuotta eteenpäin.
Näin tuumin Aasiaa paljon kolunneena ja siellä asuttuani.
#4
''muuttohalukkaita, jotka väsyneet saasteisiin, väentungokseen ja sairaaseen työtahtiin ja kilpailuun. Sellaisen muuttoliikenteen kasvu ei tietenkään ole toivottavaa.''
Hauta kutsuu miehiä jo viisikymppisinä ja moni sortuu jo ennen sitä.
Naiset jaksavat hieman pidempään.
Ei sitä ole kiva katsoa vierestä, mutta en voi muuttaa maailmaa.
Lisäksi heikot eväät töissä, kun pitää säästää ja näyttää elintasoa.
Pari keitettyä munaa, riisiä ja kaalinlehtiä.
# 6. Rajun talouskasvun hinta on Aasiassa todella kova ihmisille ja ympäristölle. Minun aiempi kommenttini oli kovin kyyninen. Se ei ollut varsinainen tarkoitus. Ahkerat aasialaiset ovat hienosti sopeutuneet Suomeen. Paremmin kuin kenties mikään muu selkeästi etnisesti erilainen ryhmä.
Mietin asioita pitkällä jänteellä ja siksi en kannata Suomen tyhjyyden kansoittamista. Se olisi virhe. Kuten tuli mainittua Suomen ainutlaatuinen ominaisuus on turvallisuus, tila ja puhtaus. Väestön kasvu tuhoaa nämä ominaisuudet, jotka kultaa arvokkaampia 50 vuoden kuluttua.
#7
Venäjä on maapallon maareservi. Suomessa sitä ei huomata.
Kyllä se on Aasiassa aika selvä muuttosuunta jatkossa. Kiina ei rajoita enään syntyvyyttä.
Vaimoja haetaan Kiinan ulkopuolelta kiihtyvään tahtiin.
Viikko Kazakstanissa kertoo paljon tulevasta.
Miksi kiinalaiset tulisivat tänne pohjolan perille? Heillähän on vieressä valtava Siperia joka geopoliittisesti kuuluu heille. Siellä jo asuu miljoonia kiinalaisia. Venäläiset naiset menevät mieluummin kiinalaisten miesten kanssa naimisiin koska he ovat ahkeria ja eivät ole juoppoja.
Onhan Kiinan ja Suomen välillä kymmeniä ämiljoonia kesannoksi jätettyjä Venäjänkin peltoja.
Mitä erikoista kiinalaiset voivat tuodan Karjalan tasavaltaan tai kaakkois-Suomeen mitä meillä ei itsellä olisi? Vai olemmeko me niin laiskoja että odotamme pelstajaa taivaalta?
#12
Kylät tyhjennettiin Keskustan toimesta.
Kauppiaiden olisi pitänyt saada vapaasti myydä kaikkea, mitä Suomessa myydään.
Maatilamatkailu torpattiin röyhkeään holhoukseen ja kiusantekoon.
Maatalouden tuet vääristivät täysin sen elinkeinon jne.
Silti juntit äänestää Kepua.
Maatalous on peruselinkeino ja pitäisi olla verosta vapaata, mutta ilman tukia.
Esim. Sveitsissä on pienet pellot, mutta esim. pienet maatilasahat tuovat lisätienestiä jne.
Suomi kulkee aina verotus edellä ja jälki on karua kansantaloudelle.
Eipä Etelä-Karjala ole yksin. Samassa sarjassa painii kehittymätön Karjalan tasavalta. Siellä Hudilainen ei saanut aikanaan mitään aikaseksi, hänen tilalle pantiin kenraali ja edustajaksikin duumaan nimettiin kenraali.
Kenraaleilta ei odoteta sen enempää, heillä on enempi sotaan liittyviä tavoitteita. Mutta kiinalaiset pelastavat tasavallan siviilituotannon kehittämisen. Kiinalaiset ryhtyvät rakentamaan tasavaltaa, tuulipuisto ainakin Ääniselle, alkaa sähköä tulemaan.
Äänisen rannoilla on valtavasti kaikenlaisia mineraaleja jotka sopivat rakentamiseen. Koska venäläiset eivät itse sellaiseen pysty, kiinalaiset rakentavat kivilouhimoita ja kivien muokkauslaitoksia. Oli monia muitakin kehittämiskohteita, lisääntyvä matkailukin tuo miljoonia ruplia.
Karjalan tasavallan ja Suomen luonnonolosuhteet ovat samanlaiset. Periaatteessa Karjalan tasavallan puolella voisi olla satoja jopa tuhansia suomalaisia yrityksiä ja yhteisyrityksiä. Nyt niitä on ehkä kymmenkunta.
Miksi ei ole enempää? Perussyy on se että naapurin toimintaan ei voi luottaa, siellä vallitsee viranomaisten mielivalta. Kovin moni on pettynyt siellä toimintaan, tuotteet ja koneet on varastettu. Viranomaisten ja miliisien toiminta on samantapaista kuin rikollisilla.
Maidemme viranomaisten välinen toiminta tuppaa olemaan meikäläisten rahastamista. Jos haluaa kunnostaa vaikkapa entisen kotiseutunsa hautausmaata, siihen pitää hankkia lupa ja antaa pieniä lahjuksia viranomaisille.
Kommentoi 24 kommenttia