Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Etelä-Karjala Satsaa Aasiaan

  • Etelä-Karjala Satsaa Aasiaan
  • Kiinalainen uusi vuosi Lappeenrannassa
    Kiinalainen uusi vuosi Lappeenrannassa

"Etelä-Karjala katsoo tarkasti Aasiaan". Näin kirjoittaa Tuija Horttanainen Imatralainen lehden paikallis­uutisissa 25.3.2018.

Lehti­kirjoituksen mukaan Etelä-Karjalan maakunta­hallitus on juuri hyväksynyt Aasia-strategian, ja Aasia-hanke on käynnistynyt viime vuoden lopulla.

Aasia On Tärkeä Etelä-Karjalalle?

Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma'n mukaan

      Globalisaation myötä Aasian merkitys on kasvanut monessakin mielessä. Esimerkiksi talouden näkö­kulmasta katsottuna Venäjän talouden notkahdus näkyi meillä Etelä-Karjalassa. Kaikki munat eivät voi olla samassa korissa, vaan tarvitaan uusia avauksia ja uskottavia kumppaneita. -- Tämä on yksi syy, miksi Aasia kiinnostaa meitä.

Hänen mukaansa ajan­kohta Aasiaan suuntautuville panostuksille on paras mahdollinen myös siksi, että Suomen ja Kiinan poliittinen suhde on juuri nyt parhaimmillaan.

Aasia-strategia on koko maakunnan sidos­ryhmien yhteinen, ja sen tarkastelu­jakso on sama kuin maakunta­ohjelman, 2018 – 2021."

Strategian Seitsemän Tavoitetta

Ma'n mukaan strategiaan ensimmäisenä on tavoite, että

  • Etelä-Karjala profiloituisi kansain­välisesti aktiivisena maa­kuntana Aasia-yhteis­työssä.
  • Toiseksi Saimaan alue nousisi kolmen tärkeimmän matkailu­alueen joukkoon Helsingin ja Lapin rinnalle.
  • Kolmanneksi Etelä-Karjala olisi valta­kunnan ykkönen koulutus­viennissä, kun vertaillaan lukuvuosi­maksutuloja. Muut tavoitteet koskevat muun muassa
  • pk-yritysten kansain­välistymistä ja
  • aasialaisten pääoma­sijoittajien kiinnostusta aluetta kohtaan.

Näin tavallisen tallaajan näkö­kulmasta aikamoinen strategia on suunniteltu maakunta­ohjelmaan kolmeksi vuodeksi!

Aasia-asiantuntija Ding Ma kuitenkin sanoo, ettei kaikista tavoitteista voi odottaa nopeita tuloksia. Hänen mukaan investointien osalta sykli on 3 – 5 vuotta, joten pitää olla kärsivällinen ja tehdä pitkä­jänteisesti töitä.

Aikamoinen Strategia

Täytyy kuitenkin kunnioittavasti mainita, että Kiina, ei kuitenkaan kaikki Aasia-maat!, on ollut kiinnostava kohde ainakin Imatralle ja kaupunki on lämmitellyt jo vuosia suhteita Kiinaan, jossa sillä on ystävyys­kaupunki Jiaxing. -- Siitä olemme lukeneet paikallis­lehdistössä.

      Imatra on avannut yhteyksiä Kiinaan jo useamman vuoden ajan. -- totesi vuonna 2016 Imatran edellinen kaupungin­johtaja Pertti Lintunen.

Esimerkiksi kiinan­kielen opetusta on aloitettu yhdessä koulussa ja aikuiset olivat kiinnostuneet.

Lehti­kirjoituksen mukaan Stora Enso sai vuonna 2016 kumppanin Kiinassa:

Imatra Sai Uusia Matkailun Myyntimiehiä

    Kiinalaisia koukutetaan kolmikanta­sopimuksella — Imatra sai uusia matkailun myyntimiehiä kirjoitti Etelä-Saimaa 2016.

    ... syntyi kaupungin kanssa solmittu kolmi­kantainen aie­sopimus imatralaisen urheilu- ja kulttuuri­­matkailun imagon kirkastamisesta Kiinassa.

Videolla kiinalaiset suunnistajat
kertovat kokemuksistaan Suomessa.

Imatralla Varauduttiin Viime Vuonna Kiinalaistulvaan

Maa­kunnallinen matkailu­markkinointi­yhtiö Go-Saimaa järjestää Imatralla Kiina-aiheisen koulutuksen paikallisille matkailu­toimijoille. -- "Imatralla varaudutaan kiinalaistulvaan: matkailutoimijoille koulutusta"

Mutta eipä ole näkynyt ainakaan katukuvassa näitä kiinalaisia turisti­ryhmiä!

Jos tämä Kiina­kuumemittari lämpenee vain sen takia, että kaupunkimme ja miksei koko Etelä-Karjalankin eliitti pääsee reissaamaan Kinaan / Asiaan vaikka alueen kehitykselle ei tapahdu paljonkaan. Tavallisesta kansasta nyt puhumattakaan!

Nyt kuitenkin Aasian asiantuntija Ding Ma sanoo, että tavalliselle kansalle järjestetään Aasia-hankkeen ensimmäinen

  • koulutus­seminaari, jossa on aiheena aasialainen tapa­kulttuuri. Lisäksi on tulossa muun muassa
  • lohikäärme­soutu­tapahtuma Vuoksella Imatra-päivän jatkoksi ja
  • Lappeen­ranta-salissa on Kiina-Suomi-nuoriso­festivaalin esitys.

Näin siis näillä kaakkois­kulmilla hierotaan yhteis­työtä eri aloilla ei vain Kiinan kanssa, vaan kuten lehtikirjoituksesta voi ymmärtää, luomme katseemme jo koko Aasiaan!

Toivottavasti ponnistus tuo hyviä tuloksia!

Jos tämä kaikki onnistuu niin kuin strategiassa on suunniteltu, niin voisimme ehkä pian sanoa, että vaikka ei nyt ainakaan koko Aasiasta vaan edes Kiinasta olisimme saaneet, tosi vahvan kumppanin Etelä-Karjalaan!

-- Vai mitä tuumitte? --

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

''Etelä-Karjala Satsaa Aasiaan''

Mie ennustan. Ei tuu mittää............

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Et kai ennusta tällaista..!?

https://www.youtube.com/watch?v=7rBsWtOYuko

Toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahimpaan! :) :(

Pekka Iiskonmaki

#2
Aasiassa kauan asuneena en usko virkamiesvetoiseen liiketoimintaan.

Juha Hämäläinen

Tuumin, että Kiinaan ovat suomalaiset tehneet kauppaa pitkään. Alueellinen eli maakuntahanke ei nyt suuria muuta. Aktiivisuus on hyvä varsinkin kaupankäynnissä. Kulttuurivaihto on myöskin tärkeää.

En usko taasen meidän kaipaavan mitään kansainvaellusta Aasiasta Suomeen. Kun kulkee erityisesti Kaakkois-Aasiassa niin tajuaa, että kyllä siellä tulijoita riittää. Ei vain turisteja vaan muuttohalukkaita, jotka väsyneet saasteisiin, väentungokseen ja sairaaseen työtahtiin ja kilpailuun. Sellaisen muuttoliikenteen kasvu ei tietenkään ole toivottavaa.

Kiinassa pelkästään on noin 100 kaupunkia, joissa Suomen väkiluku tai enemmän. Täytyy ymmärtää asioiden mittasuhteet, kun maailmaa halaa. Suomen ainut valtti elinympäristönä on puhtaus ja vapaa tila. Niitä ei tule laittaa kaupan vaan on suunniteltava asioita 100 vuotta eteenpäin.

Näin tuumin Aasiaa paljon kolunneena ja siellä asuttuani.

Pekka Iiskonmaki

#4
''muuttohalukkaita, jotka väsyneet saasteisiin, väentungokseen ja sairaaseen työtahtiin ja kilpailuun. Sellaisen muuttoliikenteen kasvu ei tietenkään ole toivottavaa.''

Hauta kutsuu miehiä jo viisikymppisinä ja moni sortuu jo ennen sitä.

Naiset jaksavat hieman pidempään.

Ei sitä ole kiva katsoa vierestä, mutta en voi muuttaa maailmaa.

Lisäksi heikot eväät töissä, kun pitää säästää ja näyttää elintasoa.

Pari keitettyä munaa, riisiä ja kaalinlehtiä.

Juha Hämäläinen

# 6. Rajun talouskasvun hinta on Aasiassa todella kova ihmisille ja ympäristölle. Minun aiempi kommenttini oli kovin kyyninen. Se ei ollut varsinainen tarkoitus. Ahkerat aasialaiset ovat hienosti sopeutuneet Suomeen. Paremmin kuin kenties mikään muu selkeästi etnisesti erilainen ryhmä.

Mietin asioita pitkällä jänteellä ja siksi en kannata Suomen tyhjyyden kansoittamista. Se olisi virhe. Kuten tuli mainittua Suomen ainutlaatuinen ominaisuus on turvallisuus, tila ja puhtaus. Väestön kasvu tuhoaa nämä ominaisuudet, jotka kultaa arvokkaampia 50 vuoden kuluttua.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #7

#7
Venäjä on maapallon maareservi. Suomessa sitä ei huomata.

Kyllä se on Aasiassa aika selvä muuttosuunta jatkossa. Kiina ei rajoita enään syntyvyyttä.

Vaimoja haetaan Kiinan ulkopuolelta kiihtyvään tahtiin.

Viikko Kazakstanissa kertoo paljon tulevasta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #7

#7 Juha Hämäläinen kirjoittaa muun muassa: [..en kannata Suomen tyhjyyden kansoittamista. Se olisi virhe..],

- Entä ne hylätyt kylät Suomessa?
Suomessa on jäljellä enää vajaat viisituhatta kylää eli tuhat vähemmän kuin vuonna 1990.
http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/24...

Jospa ahkerat aasialaiset tänne nostamaan maataloutta, viljelemään peltoja ja elvyttämään maaseudun tyhjät kylät?, jotka oma väki on hylännyt?

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #12

Miksi kiinalaiset tulisivat tänne pohjolan perille? Heillähän on vieressä valtava Siperia joka geopoliittisesti kuuluu heille. Siellä jo asuu miljoonia kiinalaisia. Venäläiset naiset menevät mieluummin kiinalaisten miesten kanssa naimisiin koska he ovat ahkeria ja eivät ole juoppoja.

Onhan Kiinan ja Suomen välillä kymmeniä ämiljoonia kesannoksi jätettyjä Venäjänkin peltoja.

Mitä erikoista kiinalaiset voivat tuodan Karjalan tasavaltaan tai kaakkois-Suomeen mitä meillä ei itsellä olisi? Vai olemmeko me niin laiskoja että odotamme pelstajaa taivaalta?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #13

#13
Kiinalaiset ovat huomanneet jo Siperian ajat sitten ja näillä näkymillä ei heitä tänne ole paljon tulossakaan, ainakaan vielä. Mutta jos nyt pysytään Etelä-Karjalan maakunnan strategiassa, niin tänne houkutellaan nimenomaan kiinalaisia. Syyt ovat kerrottu blogissa, jossa siteerasin Aasia-asiantuntijaa Ma'ta.

Etelä-Karjalassa herätetään toiveita, että Kiina käy tänne investoimaan, mutta...

Talouselämä kirjoittaa näin 3.1.2018:
"Kiina käpertyy: Vienti Kiinaan käy kuumana, mutta Kiinan ­investoinnit Suomeen jäähtyvät"
https://www.talouselama.fi/uutiset/kiina-kapertyy-...

Linkin takana löydät: Kiina on asettanut investointirajoitukset ulkomaille.
...Kiinan asettamat ­investointirajoitukset ovat tuoneet epävarmuutta ja hidastaneet hankkeita myös Suomessa.!!!

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #12

#12
Kylät tyhjennettiin Keskustan toimesta.

Kauppiaiden olisi pitänyt saada vapaasti myydä kaikkea, mitä Suomessa myydään.

Maatilamatkailu torpattiin röyhkeään holhoukseen ja kiusantekoon.

Maatalouden tuet vääristivät täysin sen elinkeinon jne.

Silti juntit äänestää Kepua.

Maatalous on peruselinkeino ja pitäisi olla verosta vapaata, mutta ilman tukia.

Esim. Sveitsissä on pienet pellot, mutta esim. pienet maatilasahat tuovat lisätienestiä jne.

Suomi kulkee aina verotus edellä ja jälki on karua kansantaloudelle.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #14

#14
Eli kylät olivat tyhjennetty sellaisilla poliittisilla päätöksillä?, jotka rajoittivat kauppiaiden myyntivapautta!? No voisiko sanoa nyt, että maatalouspolitiikassa tapahtui niin, että "mitä kylvät, sitä myös niität!" Nyt tuloksena kuolleet kylät ja hylätyt pellot! Sveitsiläiset taitavat ollakin viisaampia! Pitäisikö ottaa oppia heiltä?

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #16

#16
Suomi-parkaa ja Sveitsiä ei kannata edes verrata toisiinsa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #21

Jos ei sovi vertailla, niin voisihan Suomi-parka ottaa oppia Sveitsistä! Ei oppi ojaan kaada!

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #22

#22
Suomella on teflonpinta, ei tartu mikään järkevä Suomeen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #23

#23
Suomella on SISU, eikä mitään teflonpintaa, joka on herkkä naarmuuntumiselle! :)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juha Hämäläinen.

-Suomen "puhdas luonto ja vapaa tila" saattaa houkutella kiinalaisiakin, mutta sen perää tulevat myös venäläiset.

Jos puhutaan Kiinasta, niin heillä on tosi paljon väkeä ja alkaa olla jo ahdasta, joten katseet sieltä luodaan ei vain Venäjän Kaukoitään, mutta myös Eurooppaan ja jopa Afrikkaan asti.

Kiitos,Juha Hämäläinen, kun tulit jakamaan meille tietoa "Aasiaa paljon kolunneena ja siellä asuttuani". Olet Aasia-asiantuntija!

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Eipä Etelä-Karjala ole yksin. Samassa sarjassa painii kehittymätön Karjalan tasavalta. Siellä Hudilainen ei saanut aikanaan mitään aikaseksi, hänen tilalle pantiin kenraali ja edustajaksikin duumaan nimettiin kenraali.

Kenraaleilta ei odoteta sen enempää, heillä on enempi sotaan liittyviä tavoitteita. Mutta kiinalaiset pelastavat tasavallan siviilituotannon kehittämisen. Kiinalaiset ryhtyvät rakentamaan tasavaltaa, tuulipuisto ainakin Ääniselle, alkaa sähköä tulemaan.

Äänisen rannoilla on valtavasti kaikenlaisia mineraaleja jotka sopivat rakentamiseen. Koska venäläiset eivät itse sellaiseen pysty, kiinalaiset rakentavat kivilouhimoita ja kivien muokkauslaitoksia. Oli monia muitakin kehittämiskohteita, lisääntyvä matkailukin tuo miljoonia ruplia.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tähän väliin tietoa Aasia-asiantuntijasta. Ding Ma.Kuka hän?

AASIA-SUHTEET Lappeenrannalle on valittu ensimmäinen Aasia-asiantuntija, joka on myös ensimmäinen laatuaan Suomen maakunnissa, kerrotaan Lappeenrannan uutisissa:

https://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/5545...

Mies tekee töitä Etelä-Karjalan liiton aluekehitystiimissä, mutta yhteistyö ulottuu maakunnan eri sidosryhmiin...
-Muiden maakuntien kanssa ei pidä lähteä kilpasille, vaan tehdä yhteistyötä - erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa...
-Kun kiinalaiset tulevat tänne, he yöpyvät ja käyttävät eniten rahaa verrattuna vaikka venäläisiin ja amerikkalaisiin: sano Ding Ma

https://www.lappeenrannanuutiset.fi/sites/default/...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Leo Mirala kirjoittaa: [Eipä Etelä-Karjala ole yksin. Samassa sarjassa painii kehittymätön Karjalan tasavalta.],

- mielestäni tämä vertailu ei ole asiallinen! En ole kuitenkaan perehtynyt Venäjän Karjalan tasavallan kehitykseen, että voisin sanoa, että se on "kehittymätön".

Ei Etelä-Karjalan maakuntakaan halua tehdä yhteistyötä Kiinan kanssa, sen takia, että alue on "kehittymätön"!

Alueen kehitystä voi aina parantaa ja etsiä "uusia avauksia ja uskottavia kumppaneita", niin kuin sanoi lehtikirjoituksen mukaan Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija.

Kiitos kun tulit kommentoimaan!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Täällä Etelä-Karjalassa kuumemittarit lämpenevät mihin milloinkin, mutta jostain syystä pysähtyvät sen jälkeen kun on kovin juhlittu asiaa.

Esimerkiksi junayhteys Imatra-Pietari tai vaikkapa Imatra-Viipuri. Asiaa pohdittiin ja kansainvälisiä seminaareja pidettiin ja samppanjat juotiin ja jopa koejunalla eliitti kävi Pietarissa varmankin kunnan kustannuksella, mutta junat vetureineen ovat nyt lukkojen takana varikolla! Ja varmasti jäävät odottavat seuraavat sata vuotta! Tämä on se yhteistyö lähinaapurin Venäjän kanssa

Ei edes liikenne- ja viestintä ministeri pystynyt mitään tekemään:
http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241671-anne...

Kun ei päättyisi tämäkin Aasia/Kiina projekti niin, että jäljelle jäävät vain Maakunnan eliitin huviretket Kiinan ?!

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Karjalan tasavallan ja Suomen luonnonolosuhteet ovat samanlaiset. Periaatteessa Karjalan tasavallan puolella voisi olla satoja jopa tuhansia suomalaisia yrityksiä ja yhteisyrityksiä. Nyt niitä on ehkä kymmenkunta.

Miksi ei ole enempää? Perussyy on se että naapurin toimintaan ei voi luottaa, siellä vallitsee viranomaisten mielivalta. Kovin moni on pettynyt siellä toimintaan, tuotteet ja koneet on varastettu. Viranomaisten ja miliisien toiminta on samantapaista kuin rikollisilla.

Maidemme viranomaisten välinen toiminta tuppaa olemaan meikäläisten rahastamista. Jos haluaa kunnostaa vaikkapa entisen kotiseutunsa hautausmaata, siihen pitää hankkia lupa ja antaa pieniä lahjuksia viranomaisille.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tämä menee hieman ohi blogin aihepiiristä, mutta voimme sanoa, että niitä yhteisyrityksiä voisi olla enemmän, mutta sille taas ei voi mitään, ettei voi luottaa. Ja luvan hankkiminen johonkin asiaan on molemmin puolin raja olemassa. Lahjukset!? Sen maan tapa on sellainen! Entä Suomessa? Ei ainakaan siinä mittasuhteessa kuin Venäjällä, mutta eikös meillä oma hyvä veli -järjestelmä ole edelleen voimissaan?!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos keskusteluun osallistuneille, blogin suosittelijoille, Fb-ssa tykkääjille ja linkin jakajille kuin myös blogin lukijoille!

Kurkistamme satumaahan, Kiinaan!

https://www.youtube.com/watch?v=mY5oKE3RioQ
Красивая китайская традиционная музыка

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset