Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Nykyaikainen Inkeri Vuonna 1920

  • Nykyaikainen Inkeri Vuonna 1920
  • Nykyaikainen Inkeri Vuonna 1920
  • Nykyaikainen Inkeri Vuonna 1920
  • Nykyaikainen Inkeri Vuonna 1920

Osuipa käsiini Käkisalmen Sanomain Joululehti vuodelta 1920 ja siinä oleva Kaapre Tynnin kirjoittama artikkeli Nykyaikainen Inkeri.

Kaapre Tynni

Kaapre Tynni. Kuka hän oli?

Ne jotka ovat kiinnostuneet Inkerin historiasta, tuntevat Kaapre Tynnin. Hän osallistui myös Inkerin itsenäistymis- ja autonomiapyrkimyksiin, joiden epäonnistuttua hän joutui siirtymään Suomeen vuonna 1919.

Wikipedia kertoo:

    Kaapre Tynni (26.10.1877 Kolppanan Ala-Sakoska – 3.02.1953 Helsinki) oli Kolppanan seminaarin 1896 – 1899 käynyt opettaja, joka aloitti työnsä Vallinginkylän koulussa Pietarin esikaupungissa. Tynni aloitti julkaista Uusi Inkeri -nimistä lehteä, jonka päätoimittaja hän oli ja joka lakkautettiin vuonna 1906 oikeuden päätöksellä. Nevan päätoimittajana hän toimi vuosina 1907 – 1910... Ylioppilastutkinnon Tynni suoritti 1912 Lappeenrannan yhteiskoulusta, jatkoi opiskeluaan Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1917. Hänestä tuli Kolppanan seminaarin johtaja 1917 – 1919.

Kaapre Tynnin kirjoitus on erittäin mielenkiintoinen, koska se on silminnäkijän kertomus Inkerin historiasta sadan vuoden takaa. Kaapre Tynnille tuo aika oli "Nykyaikainen Inkeri"! Näin hän otsikoi kirjoituksensa.

Inkeriläisten Raskas Kohtalo

    Suomen suvun monista haarautumista Inkerinmaan suomalaisen väestön historiallinen kohtalo on varmaan muodostunut raskaimmaksi. Millainen on ollutkaan tämän kansan elämän vaellus muinoin, kun raudan raskaana painoi orjuuden kahle, kun inkeriläinen sieluineen ruumiineen oli valtaherran oma! Millainen olikaan se vielä äsken, kun kansan elämää kuristi virkavallan holhous, ja millainen onkaan se nykyään, jolloin mitä verisin väkivalta ja ryöstö hallitsevat maata ja jolloin tuhansia inkeriläisiä elää maanpakolaisuudessa, vailla oman kodin suojaa!

    Inkeriläisistä voidaan sanoa tällä erää, niin kuin sanotaan raamatun pyhästä kansasta: katso, Raakel itkee lapsiansa eivätkä he enää palaa. Totisesti sangen usea Inkerin Raakel itkee tälläkin hetkellä lapsiansa tietämättä, palaavatko he ja milloin, itkee äidillisen sydämensä suurella surulla.

Kansallinen murhenäytelmä

    Mutta niin järkyttävä kuin onkin meikäläisten maanpakolaisten asema, ei se ole muuta kuin yksi välikohtaus siinä kansallisessa murhenäytelmässä, joksi elämä Inkerissä on nykyisin muuttunut. Emme tahdo liioitella, mutta emme myös tahdo salata totuutta. Onhan Inkeriltä ryöstetty kaikki järjestetyn elämän edellytykset. Eihän kellään ole mitään varmuutta siitä, ettei hänen vaivalla hankkimaansa jokapäiväistä leipää häneltä ryöstetä milloin hyvänsä. Eihän ole varmuutta siitäkään, ettei jonakin yönä tai keskellä jumalan kirkasta päivääkin, kotona tai matkalla häntä itseäänkin talteen oteta. Ja onko kellään kansalaisella mitään oikeutta ja vapaata päättämisvaltaa edes aikaansa nähden? Pakonalaista on elämä kaikissa suhteissa. Eivätkä tällaisen järjestelmän alaisia ole yksityiset henkilöt, vaan koko kansa.

Kapre Tynni aavisti.

Kirjoitus on vuodelta 1920, jolloin hän oli joutunut lähtemään noin 8'000 muun pakolaisen mukana Suomeen. Se oli ensimmäinen inkeriläisten pakolaisaalto Suomeen. Inkeriläiset uskoivat, että pääsevät omien heimolaistensa joukkoon...

Kaapre Tynni aavisti sata vuotta sitten mihin suuntaan alkoi mennä Inkerin kansan kohtalo Tarton Rauhan (1920) sopimisen jälkeen.

Nyt olemme silminnäkijöinä sille miten Inkerin kansalle kävi viimeisen sadan vuoden aikana. Nyt voimme todeta, että se "Kansallinen murhenäytelmä" josta Tynni kirjoitti sata vuotta sitten, toteutui täydellisesti.

Inkerin yhtenäistä kansa ei ole enää!

Inkerin yhtenäistä kansaa ei ole enää olemassa sen historiallisella alueella eikä missään muuallakaan päin maailmaa. Eikä Suomessakaan! Juuri tänne Suomeen, mahdollisuuden tullen, riensi kovia kokenut Inkerin kansa. Ehkä toivona oli kerääntyä suojaan omien heimolaisten joukkoon. Ehkä Suojassa ollaan, mutta osa sulautuneena kantasuomalaisiin ja suurempi osa venäläistyneenä vahvaan venäläiseen diasporaan Suomessa. Tämä venäläisten joukko on muodostunut nimenomaan kymmenistä tuhansista Inkerin suomalaisista paluumuuttajista!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

50-60 -luvuilla syntyneelle sukupolvelle ei milloinkaan kerrottu inkeriläisten olemassaolosta mitään Suomessa. Inkeriläiset olivat totaalisesti vaiettu asia.

Kun vierailin Leningradissa kevättalvella 1978 ihmettelin kuinka useat kontaktia ottaneet kadulla osasivat puhua suomea. Tietysti he pyrkivät ostamaan jotain tavaraa, mutta jotkut heistä puhuivat suomea aivan sujuvan oloisesti, ei pelkästään "onko mjuuda tavara?"

Eräs keski-ikäinen mieshenkilö sanoi olevansa suomalainen ja mainitsi paikkakunnan Suomessa, jossa oli asunut. Se oli jossain Pohjanmaalla. Olin tietysti hyvin hämilläni enkä silloin ymmärtänyt mistä oli kysymys. Myöhemmin olen oivaltanut, että hän oli inkeriläinen, joka sodan aikana lapsena ilmeisesti oli ollut Suomessa juuri kyseisellä paikkakunnalla. Mutta kuten sanoin, sellaisia ei Suomessa virallisesti tiedetty olleen olemassakaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Se vähintään ihmetyttää! Miksi inkeriläiset olivat jo silloin "totaalisesti vaiettu asia"? Joutuiko Suomi silloin jo inkeriläisten kohdalla toimimaan Venäjän/Neuvostoliiton tahdon mukaisesti?

Inkeriläisillä ei armoa missään! Silloin Kaapre Tynnin aikana, kun inkeriläiset toivoivat apua Suomelta oman taisteluun autonomian puolesta tai Pohjois-Inkerin liittämistä Suomeen ja heidän lähetystö kääntyi Valtionhoitaja Mannerheimin puoleen, joka kuulemma tokaisi lähetystölle näin: "Sääli teitä inkeriläisraukkoja".

Ehkä tämä "raukkoina oleminen" on niin syvälle mennyt inkeriläisten jälkeläisinkin, että Inkerin suomalaiset itse kävivät vaikenemaan omasta olemassaolostaan Neuvostoliitossa ja nyt vaikenevat myös täällä Suomessa.
Kiitos kommentista!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kopioitu kommentin fb-sivultani:

Taisto Raudalainen kirjoittaa:

- Hei Viola! Lisäksi Kaapre Tynni uurasti 1930-luvulla kertomalla inkerinsuomalaisten ankeaa tarinaa usealla kielellä. Hän käännätti inkerinsuomalaisten kauhutarinoita kymmenittäin silloiseen diplomatian kieleen - ranskaan. Olen käynyt ne katsomassa Kansallisarkiston Inkeri-arkistossa. On toden teolla häpeäpilkku - ei kun -läikkä - Euroopan valtioiden ja sen edustajien, silloisten "valtiomiesten" omatunnolla. Ei silloin edes yritetty katkaista ihmisyyden vastaisten tekojen vyöryä Idässä. Päin vastoin - jotkut hyväksyivät samanlaisia ajatuksia omallekin kotipihalleen. Lopuksi jopa lyötiin hynttyyt yhteen ja ihannoitiin kilpaa toinen toistensa "aikaansaannoksiaan". Tätä kaikkea siis ennen mielipuolisten mahtipontista yhteenottoa vuonna 1939... Ollaanko tultu viisaimmiksi?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#5
Kommunistit ei armoa tunteneet.

He olivat inkeriläisten ja virolaisten kimpussa kuin hyeenat.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #11

Pekka Iiskonmaki.
Virolaiset kestivät, koska virolaisilla on ollut oma valtio! Inkerinmaa ei ollut koskaan valtiona ja he eivät pystyneet aseellisesti puolustamaan omaa maata. Ja inkeriläiset sattuivat asumaan niin tärkeällä alueella, että joutuivat jokainen vuosisata muitten valtioitten aseellisten alueselvittelyjen alle.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #14

#14
Tarkoitin suomikommareita sodan jälkeen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #15

Ai, niinkö? Ymmärsin, että tarkoitit neuvostoliiton kommareita! No, hyvä, että selvisi!

Käyttäjän gustavadolphus kuva
Vesa Leinonen

Viola Heistonen.

Hyvä muistaa ihmisten hengellisiä arvoja.
Hengellinen pimeys on ollut valtavan synkkä Pohjoismaissa, Idässä ja Itä Euroopassa.
Ihmisen hengellinen elämä on tyhjän päällä, jos ihminen ei näe vaivaa harrastaa omaa uskoa elämän Luojan suhteen. Luoja antaa hänen kaltaisen hengen niille ketkä uskovat ja etsivät hänen kasvoja.
Ihminen pelastuu uskon kautta.

Matteous 5:5

1 "Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen.

2 Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin":

3 "Autuaita ovat hengessään köyhät,
sillä heidän on taivasten valtakunta.

4 Autuaita murheelliset:
he saavat lohdutuksen.

5 Autuaita kärsivälliset:
he perivät maan.

6 Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja
jano:
heidät ravitaan.

7 Autuaita ne, jotka toisia armahtavat:
heidät armahdetaan.

8 Autuaita puhdassydämiset:
he saavat nähdä Jumalan.

9 Autuaita rauhantekijät:
he saavat Jumalan lapsen nimen.

10 Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta".

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Vesa Leinonen.

-Ihmisen hengelliset arvot ovat tärkeitä. Ihmisen hengellisyys on ihmisen sisäinen voima, josta riippuu ihmisen hyvinvointi. Mistä kukin saa sitä sitten!? Toinen rukouksista ja toinen jostain muusta.

Käyttäjän gustavadolphus kuva
Vesa Leinonen

Anteeksi antamaton synti.

Markuksen Evankeliumi. 3:28,29.

28 Totisesti: Kaikki tullaan antamaan ihmisille anteeksi, kaikki synnit ja herjaukset, miten he sitten herjaavatkin.

29 Mutta jos joku herjaa Pyhää Henkeä, hän ei saa ikinä anteeksi vaan on syypää ikuiseen syntiin."

Miten on mahdollsita että Saatanan palvelijasta Venäjän kansa on tehnyt itselle kauhean epäjumalan?

Pimeyden voima pimittää ihmisten älyn, hengen, järki ja aivot sellaiseen pimeyden tilaan, etteivät erota hengellistä valoa pimeyden hengestä.

Stalin oli Saatanan palvelija.

Suomen valtion politiikko johtajatkin olivat hengellisesti pimeyden peitossa.

--------------------------------------------------------------------
Joseph Stalin CV.

Rebellious outlaw:

 He co-organised a secret mass meeting of workers for May Day 1900, at which he successfully encouraged many of the men to take strike action.

 The empire's secret police—the Okhrana—were aware of Stalin's activities within Tiflis' revolutionary milieu. They attempted to arrest him in March 1901, but he escaped and went into hiding.

 Remaining underground, he helped to plan a demonstration for May Day 1901, in which 3,000 marchers clashed with the authorities.

 In November 1901, he was elected to the Tiflis Committee of the Russian Social Democratic Labour Party (RSDLP), a Marxist party founded in 1898.

 After several strike leaders were arrested, he co-organised a mass public demonstration that led to the storming of the prison; troops fired upon the demonstrators, 13 of whom were killed.

 Stalin organized a second mass demonstration on the day of their funeral, before being arrested in April 1902.

 He was initially held at Batumi Prison, and later moved to the more secure Kutaisi Prison. In mid-1903, Stalin was sentenced to three years of exile in eastern Siberia.

 Stalin left Batumi in October, arriving at the small Siberian town of Novaya Uda in late November. He lived in a two-room peasant's house, sleeping in the building's larder. Stalin made several escape attempts; on the first he made it to Balagansk before returning due to frostbite.

 His second attempt was successful and he made it to Tiflis.

 Stalin married Kato Svanidze in a church ceremony at Senaki in July 1906.

 By the year 1907—according to the historian Robert Service—Stalin had established himself as "Georgia's leading Bolshevik".

 After returning to Tiflis 1907, Stalin organized the robbing of a large delivery of money to the Imperial Bank in June 1907. His gang ambushed the armed convoy in Yerevan Square with gunfire and home-made bombs. Around 40 people were killed, but all of his gang escaped alive.
 After the heist, Stalin settled in Baku with his wife and son.
There, Mensheviks confronted Stalin about the robbery and voted to expel him from the RSDLP, but he took no notice of them.

 In Baku he had reassembled his gang, the Outfit,[114] which continued to attack Black Hundreds and raised finances by running protection rackets, counterfeiting currency, and carrying out robberies.

 They also kidnapped the children of several wealthy figures in order to extract ransom money.

 In March 1908, Stalin was arrested and interred in Bailov Prison,[118] where he led the imprisoned Bolsheviks, organized discussion groups, and ordered the killing of suspected informants.

 He was eventually sentenced to two years exile in the village of Solvychegodsk, Vologda Province, arriving there in February 1909. In June, he escaped the village and made it to Kotlas disguised as a woman and from there to Saint Petersburg.

 In March 1910, arrested again, and sent back to Solvychegodsk. There he had affairs with at least two women; his landlady, Maria Kuzakova, later gave birth to his second son, Konstantin.

 He proceeded to Saint Petersburg, where he was arrested in September 1911, and sentenced to a further three-year exile in Vologda.

 In February 1912, Stalin escaped to Saint Petersburg, tasked with converting the Bolshevik weekly newspaper, Zvezda ("Star") into a daily, Pravda ("Truth"). The new newspaper was launched in April 1912, although Stalin's role as editor was kept secret.

 In May 1912, he was arrested again and imprisoned in the Shpalerhy Prison, before being sentenced to three years exile in Siberia.

 In July, he arrived at the Siberian village of Narym, where he shared a room with fellow Bolshevik Yakov Sverdlov. After two months, Stalin and Sverdlov escaped back to Saint Petersburg.

 During a brief period back in Tiflis, Stalin and the Outfit planned the ambush of a mail coach, during which most of the group—although not Stalin—were apprehended by the authorities.

 In February 1913, Stalin was arrested while back in Saint Petersburg.

 He was sentenced to four years exile in Turukhansk, a remote part of Siberia from which escape was particularly difficult.

 In March 1914, concerned over a potential escape attempt, the authorities moved Stalin to the hamlet of Kureika on the edge of the Arctic Circle.

 In the hamlet, Stalin had an affair with Lidia Pereprygia, who was thirteen at the time and thus a year under the legal age of consent in Tsarist Russia.

 Circa December 1914, Pereprygia gave birth to Stalin's child, although the infant soon died.

 While Stalin was in exile, Russia entered the First World War, and in October 1916 Stalin and other exiled Bolsheviks were conscripted into the Russian Army, leaving for Monastyrskoe.

 They arrived in Krasnoyarsk in February 1917, where a medical examiner ruled Stalin unfit for military service due to his crippled left arm. Aged 12, he was seriously injured after being hit by a phaeton, resulting in a lifelong disability to his left arm.

 Stalin was required to serve four more months on his exile, and he successfully requested that he serve it in nearby Achinsk. Stalin was in the city when the February Revolution took place; uprisings broke out in Petrograd—as Saint Petersburg had been renamed—and Tsar Nicholas II abdicated, to be replaced by a Provisional Government.

https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Stalin

---------------------------------------------------------

Hell is mentioned 167 times in the Bible, sometimes called Gehenna, Hades, the pit, the Abyss, or everlasting punishment.

Hell is prepared for people like Joseph Stalin.

Käyttäjän gustavadolphus kuva
Vesa Leinonen

Venäjän valtion johtajat 2018.

Mitä merkitystä on henkilön rehellisyydellä?

Minkälainen ihminen on Venäjän Presidentti Vladimir Vladimirovich Putin?

Mitä mieltä Venäjän Presidentti Vladimir Putin on Joseph Stalin elämän uran saavutuksista?

Oliko Joseph Stalin menestys tarina Venäjälle?

Venäjän kansa katsoo Stalinin olleen kansan sankari. Miksi?

Entäs toinen henkilö. Alexei Navalny?

https://en.wikipedia.org/wiki/Alexei_Navalny

Minkälainen henkilö on Alexei Navalny?

Onko Alexei Navalny Venäjän kansan sankari?

Mitä samankaltaisuuksia on Joseph Stalin ja Vladimir Putinin kanssa?

Onko Alexei Navalny suurempi uhka Venäjän johtajille kuin Joseph Stalin?

Mitä Venäjän johtajien henkilö kohtaiset arvot kertovat Venäjän johtajien maailmakuvasta?

Mitä Joseph Stalinin elämän arvot kertovat hänen maailmankuvasta?

Entäs elämän filosofiasta?

Mitä siitä voi oppia tuntemaan tulevaisuuteen kohdistuvaan tapahtumiin?

Venäjän johtajien maailmakuva ja elämän filosofia tulee tuottamaan hedelmää joku päivä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Hei,Vesa Leinonen!

Pyydän ystävällisesti! Älä laita tällaisia mammuttimaisia ja vieläpä vieraskielisiä kommennteja.

Linkki riittäisi!

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#8
Uskonto sekoittaa pään. Vodkasta selviää, mutta uskonnosta ei.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Viola Heistonen: "Inkerin yhtenäistä kansaa ei ole enää!"

"Ehkä Suojassa ollaan, mutta osa sulautuneena kantasuomalaisiin ja suurempi osa venäläistyneenä vahvaan venäläiseen diasporaan Suomessa. Tämä venäläisten joukko on muodostunut nimenomaan kymmenistä tuhansista Inkerin suomalaisista paluumuuttajista!"

Todetaan käkisalmelaisjuuria omaavan Alex Stubbin tavoin "kolme pointtia":

1) Nliitto-Venäjä on säälimättä rusikoinut suomensukuisia kansoja alueellaan.
2) Tuo rusikoiva jätti on pyrkinyt tallaamaan myös valtiollisen Suomen alleen.
3) Hämmentävää on tuo inkeriläisten yhteys (?) venäläis-diasporaan Suomessa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Markku Marttila : [3) Hämmentävää on tuo inkeriläisten yhteys (?) venäläis-diasporaan Suomessa.],

- Paluumuutto statuksella tulleita Suomeen, ei kukaan rekisteröinyt "inkeriläisinä" vaan lähtömaan mukaan. Valtaosa paluumuuttostatuksen saaneista tuli venäjänkielisinä, joten
oli vaikea sopeutua yhteiskuntaan! Venäjänkieli yhdisti vahvasti paluumuuttajia ja kaikki nykyiset venäjänkieliset järjestöt Suomessa ovat täyttyneet paluumuuttajista. En osoita sormella ketään, koska ihmisen täytyy selviytyä ja jokainen omalla kohdallaan etsii sen väylän.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Saivatko kaikki heti sitten Suomen kansalaisuuden ja/tai muuttuiko tuo rekisterissä oleva kansalaisuus? Vai vieläkö olet jossain rekisterissä venäläinen?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #9

Varmankin tarkoitat kansallisuutta.

Neuvostoliitossa olin kansallisuudeltani suomalainen, финка.

Suomessa kansallisuutta ei merkitä rekisteriin, mutta lähtömaa merkitään. Valtion kannalta katsoen olen Suomessa "etninen venäläinen".

Sydämeltäni olen edelleen suomalainen, niin kuin olen aina ollut, koska olen syntynyt suomalaiseksi suomalaiseen perheeseen. Viisivuotiaaksi asti kuulin ja puhuin vain suomea.

"Ovatko inkerinsuomalaiset etnisiä venäläisiä?"

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102440-ovat...
p.s.
Suomen kansalaisuuden saimme viiden vuoden päästä. 2,5 asumisen jälkeen sai anoa kansalaisuutta ja odottaa päätöstä toiset 2 ja puoli vuotta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset