Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Carelia – Kymmentä vaille sata!

  • Carelia – Kymmentä vaille sata!
  • Carelia – Kymmentä vaille sata!
  • Carelia – Kymmentä vaille sata!
  • Carelia – Kymmentä vaille sata!
  • Carelia – Kymmentä vaille sata!

"Kymmentä vaille sata: Lajissaan ainoa" kirjoittaa Karjalan Sanomat. Pääkirjoitus helmikuu 27, 2018 Mikko Nesvitski. Lehti kirjoittaa:

    Itämerensuomalaisuus korostuu Karjalan tasavallassa perinteisesti helmikuussa laajasti vietettävien äidinkielen päivän ja Kalevalan päivän vuoksi. Tänä vuonna lisää väriä antaa kulttuurilehti Carelian 90-vuotisjuhla 2. maaliskuuta.

    Carelia on ainutlaatuinen ja arvokas ilmiö Venäjällä maanlaajuisesti. Ei yksistään sen takia, että se on maassa ainut niin sanottu ”paksu lehti” suomen kielellä. Nykyisin se on lisäksi ainut lehti, joka vuodessa poikii myös kaksi albumia karjalan ja vepsän kielellä.

Carelia-Lehden historiaa

Karjalan suomalainen kirjallisuuslehti on ilmestynyt useilla eri nimillä. Se sai alkunsa kun maaliskuussa 1928 Petroskoissa ilmestyi suomen kielellä Puna-Kantele -nimisen kirjallisuuslehden ensimmäinen numero.

Sittemmin lehden ilmestyminen jatkui Punalippu -nimisenä pitkään sodan jälkeen. Punalipun toimitus palkittiin Ystävyyden kunniamerkillä vuonna 1978.

Vuonna 1990 lehden nimi muutettiin Careliaksi.

Carelia-lehden merkitys

    Jos luo silmäyksen Karjalan tasavallan lähes sataan vuoteen, ymmärtää kuinka paljon Carelia on merkinnyt tasavallan kulttuurihistoriassa ja kansallisen kirjallisuuden kehityksessä, muun muassa niin suomen kielen kuin välillisesti myös karjalan kielen säilyttämiselle.

    Enemmänkin, karjalaisuuden nousu ja karjalan kielen kehitys olisi lähtenyt 1990-luvulla paljon vaivalloisemmin liikkeelle, jos neuvostoaikana meillä ei olisi ollut Carelian edeltäjää Punalippua. Kaikki kirjailijat, joita pidämme nyt Karjalan kansallisen kirjallisuuden perustajina ja tukipylväinä, saivat teoksiaan julkisuuteen juuri Punalipussa.

Kansallisen itsetunnon herättäjä

    Punalippu-lehden merkitys kansallisen itsetunnon herättäjänä korostui entisestään, kun perestroikan aikana toimittajat saivat mahdollisuuden kirjoittaa aiheista, jotka ennen olivat tabu. Vuonna 1987 Punalippu julkaisi Inkerin teemanumeron, joka lehden pääkirjoituksen mukaan ”kertonee inkeriläisistä enemmän kuin viimeksi kuluneet vuosikymmenet ovat tietoutta heistä jakaneet”. Numero oli aikamoinen pommi, ja sen jälkeen inkeriläisten asioista alettiin puhua avoimesti, kirjoittaa Carelia-lehti.

Muistan hyvin, kun Punalippu -lehden Inkerin teemanumero ilmestyi. Lehden ilmestyminen silloin oli tosi "pommi", mutta sen räjähdys antoi Inkerin kansalle toivoa siihen, että vihdoinkin elämä muuttuu paremmaksi. Nyt valtion omistama lehti kertoi ensimmäisen kerran avoimesti, mitä Inkerin kansalle oikein oli neuvostovallan aikana tapahtunut! Tieto oli erittäin tärkeä meille Inkerin suomalaisille. Vasta nyt kansan kärsimyshistoriasta virallisesti ja avoimesti kerrottiin.

Nopeasti se Punalipun Inkerin teemanumero levisi meidän inkeriläisten keskuudessa. Olen itse ollut sen voimakkaan kansallisen nousun silminnäkijänä ja todistajana. Nyt oli vaikenemisen ja pelon muuri murtunut! Inkerin kansa oli löytänyt toivon tulevaisuuteen ja kansalliseen heräämiseen!

Lauloimme innokkaasti "Nouse Inkeri", pidimme kokouksia, pohdimme tulevaisuutta. Mutta miten sitten kävi, se on jo eri juttu!

Henkilökohtaisesti ajattelen niin, että Neuvostoliitossa ei haluttu sitä, että perestroikan vaikutuksesta alkaisi Inkerin kansan voimakas nousu.

Carelia-lehden Juhlat

    Carelia-lehden 90-vuotisjuhlien suuri ilta järjestetään 2. maaliskuuta 2018 Karjalan tasavallan kansalliskirjastossa. Illan ohjelmassa esiintyy kansanmusiikkiyhtye "Toyve" ja paikalle on järjestetty pieni näyttely, jossa kerrotaan "Carelia"-lehdestä.

    Yritämme saada vieraat onnelliseksi ja mielenkiintoiseksi illalla! sanoo Carelia-lehden päätoimittaja Armas Mashin.

Onnittelen lehteä

Arvoisa lukijani. Jos satut huomenna liikkumaan Petroskoissa päin, käyhän viemässä onnitteluni "kymmentä vaille sata" täyttävälle Carelia -lehdelle.

Sen kun Petroskoihin!
Vielä ehtii juhliin!
No, jos ei?

Niinpä onnitelkaamme lehteä
tämän blogin välityksellä.

Niin. Ja vielä päivänsankarin nettiosoite tästä linkistä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Lämpimät onnittelut Carelia-lehdelle. Aikoinani luin Ylen toimituksessa Carelia-lehden rohkeita numeroita 1980-luvulla. Tapasinkin jonkun Suomessa vierailleen Carelian toimittajan.

Erityisen paljon olin tekemisissä inkerinsuomalaisten tai ehkä paremmin sanottuna Inkerin suomalaisten maahanmuuttajien kanssa 1990-luvulla, jolloin olin tuottajana panemassa alulle Ylen venäjänkielisiä radiolähetyksiä.

Melkoinen osa Suomen 70 000:n venäjänkielisestä väestöstä on venäjänkielisiä Inkerin suomalaisia, joilla venäjän kieli on käytännön syistä ykköskieli.

Tunnen suurta sympatiaa ulkosuomalaislehtiä kohtaan. Avustan säännöllisesti Australian Suomi Newspaperia, joka on perustettu v. 1926 eli kaksi vuotta ennen Careliaa. Tuo Suomi Newspaper on käsittääkseni vanhin nykyään ilmestyvistä ulkosuomalaislehdistä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Vein tämän blogin linkin Carelian päätoimittajan fb-sivulle! Varmasti onnittelusi menee perille!

Kokeilin Suomi Newspaper sivua:
http://suominewspaper.com.au/publication.html

Tekisi mieli hieman tietää miten siellä Australiassa menee ulkosuomalaisille ja paljonko siellä olisi Inkerin suomalaisia, mutta ei pääse mitään lukemaan.

Kiitos kommentista ja mukavaa kevään alkua!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Carelia ja vastaavat julkaisut ovat riskin alla Venäjällä, sillä niitä seurataan "ulkomaalaisorganisaatiolakien" valossa hyvin tarkkaan. Ote on kiristynyt kolmisen vuotta sitten.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ajat muuttuvat... ja Carelia-lehden kohdalla.."viitisen vuotta sitten lehden ilmestymiskerrat supistettiin viidennekseen edellisestä.
Koettelemuksesta selviydyttyään lehti on onnistunut löytämään oman sarkansa tasavallan mediamarkkinoilla ja kasvattamaan lukijakuntaansa. Nykyisin se kantaa kortensa myös Karjalan historian tallentamiseen. Carelian viime vuosien teemanumerot, oli kyseessä Kansallinen teatteri tai Kižin museo, ovat tuhteja varteenotettavia tietopaketteja." sanoo haastattelussa lehden päätoimittaja Armas Mashin.

Siis, pärjäämiseen tarvitaan tässäkin tapauksessa aktiivista toimintaa! Ja siinä he onnistuivat! Hienoa! Toivotamme onnea tästäkin eteenpäin!

Kiitos kommentista ja mukavaa viikonvaihdetta!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille, blogin tykkääjille, linkin jakajille kuin myös lukijoille.

Näin Carelia-lehden (ent.Punalippu) ja Petroskoin kunniaksi antakaamme puheenvuoron lauluyhtyeelle Myllärit:

https://www.youtube.com/watch?v=mBkJ9sL6HYQ
Myllärit - Petroskoi

Ongo Petroskoi kaunis linnaine,
čoma Oniegan järven randaine.
Rahvas Karjalas hüvin eletäh,
eloaigaistu ainos kohendah.

Chorus:
Rahvas linnah ajetah,
toine toizel küzütäh:
- Kunne ajat?
- Kunne ajat?
Sinä ajat, minä ajan,
sinä Petroskoil,
minä Petroskoil.

A gu dorogat külih stroittih,
kivet, kannot kai matkal murrettih.
A gu maššinat linnah ajetah,
buitto villaizet kerät kurutah.

Chorus

Tulou aigu vie muga elämmö,
gul´ankal kuudamalla ajammo,
kalitat huondeksella paistammo,
bil´etat Petroskoilla ostammo.

Chorus

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Hei Viola.
Tuon Australian Suomi Newspaperin päätoimittaja on Risto Söder. Häneen saa yhteyden sähköpostista suomi@hotkey.net.au Risto Söder on ollut monta vuotta Ulkosuomalaisparlamentin (USP) jäsen. Venäjän suomalaisten edustajana USP:ssa on Vladimir Kokko.
Suomi-Seuralla on monenlaista tietoa ulkosuomalaislehdistä: info@suomi.seura.fi

Tietokoneella tai kännykällä voi kuunnella maailman suurimman maahanmuuttajaradion, Australian valtion SBS Radion suomenkielisen lähetyksen, jota toimittaa Sydneyssä Karl Mattas ja jota olen avustanut Suomi-raporteillani yli 20 vuotta.
Tuoreimman lähetyksen voi kuunnella tästä:
http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/audiohi...
SBS Radiolla on myös Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/sbs.finnish?fref=ts

Ulkosuomalaisia radiolähetyksiä: http://www.tunturisusi.com/radiot/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset