Siperiaan Karkotetut Suomalaiset

Käsiini osui Siirtolaisinstituutin tutkimus A 10 1983. Se on Alpo Juntusen Siirtolaistutkimus
Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomiaan aikana ja karkotetut Siperiassa
Helsinki 1983. Valtion painatuskeskus / Arvi A. Karisto OY
209 sivua.

Kirjoittajan mukaan jo tutkimuksen alkuvaiheessa ilmeni, että kysymyksessä oli vankisiirtolaisuus.
Siksi tutkimuksesta tuli osa Suomen vankeinhoidon historiaa. Lisäksi se käsittelee Suomen ja Venäjän suhteiden historiaa.

Alpo Juntusen tutkimus käsitteleekin enemmän vankeinhoidon historiaa, niin kuin hän itse kertoo, mutta 209 -sivuiseen teokseen mahtuu paljon muutakin.

Keskityn enemmän karkotukseen ja nimenomaan suomalaisten karkotukseen Siperiaan Suuriruhtinaskunnan autonomian aikana.

Karkotuksen Historiaa.

Karkotus on rangaistuksena ikivanha. Se lienee ollut käytössä jo muinaisessa heimoyhteisössä, ja sen tunsivat mm. Kaksoisvirran-maan kansat. Heidän mytologiaansa kuuluu ensimmäisten ihmisten karkottaminen paratiisista.

Raamatussa sanotaan:

Tutkijan mukaan kreikkalaisessa kaupunkivaltiossa karkotusta käytettiin paitsi rangaistuksena rikoksista myös haluttaessa päästä eroon vastenmielisistä ja hankalista kansalaisista. Roomalaiseen oikeuskäytäntöön se tuli tasavallan aikana; tuolloin kansalaisoikeutensa menettäneet karkotettiin kaupungin ulkopuolelle… Keisari Sullan aikana karkotukseen sisältyi vain asuinpaikan vaihto, ja karkotettu säilytti kansalaisuutensa ja omaisuutensa. Caesarin ja Augustuksen aikana taas karkotettu menetti omaisuutensa.

Tiberiuksen v. 23 jKr. säätämässä rangaistuksessa oli jo kyse todellisesta deportaatiosta pakkotyöhön.
Silloin ihminen menetti sekä kansalaisuutensa että omaisuutensa…

Pitkä Perinne

Eli karkotuksella rangaistuksena on pitkä perinne. Koko ihmiskunnan historiassa hankalat ja vastenmieliset kansalaiset piti saata pois yhteisöstä! Puhumattakaan rikollisista. Rikolliset ovat omaa luokkaansa.

Tutkijan mukaan Germaanisessa oikeudessa ei varsinaisesti ollut karkotusta rangaistuksena, mutta
lainsuojattomaksi julistaminen merkitsi samalla karkotustuomiota, sillä lainsuojattoman
oli henkensä säilyttämiseksi poistuttava yhteisöstä. Englannissa asumattomien alueiden väheneminen vaikeutti karkottamista. Amerikan löytyminen ja siirtomaiden valtaaminen muuttivat kuitenkin tilanteen
Englannista alettiin 1600-luvun alussa karkottaa rikollisia Amerikkaan, ja karkotuksia
jatkettiin pitkin 1600-lukua… jne.

Miksi Juuri Siperiaan?

Siperiaksi kutsutaan yleisesti aluetta, joka on Venäjän Uralin itäpuolella. Sen pinta-ala on 12’765’900 km2. Laajuudesta saa käsityksen, kun muistaa, että koko Euroopan pinta-ala on n. 10’000’000 km2 ja Suomen 337’009 km2.

Venäjän laajuus on antanut hyvät edellytykset karkotuksille. Karkotus ollut tuttu varhaiselle slaavilaiselle heimoyhteisölle ja sitä seuranneille
Novgorodin ja Moskovan ruhtinaskunnille. Ne karkottivat rikollisiaan pohjoisille syrjäseuduille, mutta varsinaiseksi karkotusalueeksi tuli Siperia.
Venäjän ensimmäiset maininnat Siperian-karkotuksista ovat vuodelta 1593. Pietari Suuren aikana tämä rankaisutapa kehittyi valtion uudistumisen myötä. Silloin vankeja
käytettiin tehdas- ja kaivostyöhön…

Suomalaisten Karkottamisen Alku

Porvoon valtiopäivillä (1809) tehtiin ehdotus rikollisten lähettämisestä Siperiaan:

    Pöytyän kirkkoherra Johan Sundwall otti asian esille Porvoon valtiopäivillä. Hän esitti säädyssään 29. 4. 1809 memoriaalin, jossa hän mainitsi, että lainsäädännön tehtävänä on kansalaisten hengen ja omaisuuden turvaaminen. Tämän tehtävän lainsäädäntö kyllä täytti, mutta vankilaolojen heikkouden tähden vankikarkurit terrorisoivat koko yhteiskuntaa.

    Sundwallin mukaan isänmaan- ja kotiseudunrakkaus oli voimakas kaikissa ihmisissä, ja siksi jopa vapautetut varkaat palasivat kotiseudulleen välittämättä osakseen tulevasta vihasta ja pilkasta. Tästä syystä maastakarkotus olisi pelottava uhka rikollisia aikeita mielessään hautoville. Vieras ja kaukainen seutu tekisi mahdottomaksi paluun kotimaahan. Karkottaminen olisi myös inhimillisempi ja tarkoituksellisempi tuomio kuin kuolemanrangaistus.

Vieraissa oloissa rikollisella olisi näet paremmat mahdollisuudet aloittaa uusi elämä kuin kotiseudulla, jossa hän aina joutuu kantamaan rikollisen leimaa. Siperia oli riittävän kaukana ja olosuhteet olivat siellä toisenlaiset kuin Suomessa. Niinpä hän ehdotti hallitsijalle esitettäväksi, että

  • kaikki elinkaudeksi vankeuteen tuomitut varkaat voitaisiin karkottaa Siperiaan.

Ensimmäiset Siperiaan Karkotetut Suomalaiset

Vaikka karkotus on vankeinhoitotoimi, on suomalaisten joutumista Siperiaan tarkasteltu tältä kannalta hyvin vähän, niin kuin vankeinhoidon historiaa ylipäänsäkin Suomessa, kirjoittaa tutkija.

Ensimmäiset suomalaiset joutuivat Siperiaan nimenomaan karkotettuina, kun Pultavan taistelun (1709) jälkeen Kaarle XII:n sotilaita vietiin sotavankeuteen Tobolskiin.

Autonomian aikana taas Siperiaan karkotettiin suomalaisia rikollisia, ja sortokaudella sinne lähetettiin muiden muassa P. E. Svinhufvud ja eräitä muita Suomen oikeuksien puolustajia.

Suomen-historian tutkimuksessa on aiemmin tarkasteltu karoliineja ja Svinhufvudin Siperiassa-oloa, mutta karkotetut rikolliset ovat jääneet vähälle huomiolle.

Karoliinien ja Svinhufvudin elämässä tuo kausi oli lyhyt, mutta rikollisille Siperiaan karkotus merkitsi pysyvää elämänmuutosta. Näiden karkottaminen erosi sotavanki-ja
muista karkotuksista myös siinä mielessä, että sen toimeenpanoon osallistuivat Suomenkin viranomaiset kirjoittaa tutkija.

Karkotukset Autonomian Aikana

Suuriruhtinaskunnan autonomian aikana Suomesta karkotettiin rikoksen tehneitä kärsimään rangaistusta Siperiaan. Juntusen tutkimuksen perusteella lähtö rangaistuksen sijasta siirtolaiseksi Siperiaan tapahtui usein vapaaehtoisesti. Tuomitun piti tehdä oma anomus päästä siirtolaiseksi Siperiaan ja odottaa päätöstä joskus jopa puoli vuotta. Heidät siirrettiin joko siirtolaiseksi tai pakkotöihin. Ainakin yli 3’400 henkilöä oli lähetetty Siperiaan Fil. tri Alpo Juntusen väitöskirjan Siperiaan karkotetuista rikollisista ja irtolaisista tutkimuskortiston luettelon mukaan.

Luettelo Siperiaan karkotetuista rikollisista ja irtolaisista autonomian aikana perustuu fil. tri Alpo Juntusen väitöskirjan tutkimuskortistoon. Siihen on koottu tiedot karkotetuista vankiloiden, senaatin oikeusosaston, kenraalikuvernöörin ja ministerivaltiosihteerin arkistoista. Jokaisesta karkotetusta on tehty oma korttinsa, johon on kirjattu häntä koskevat tiedot. Luetteloon on tallennettu kaikki korteissa esiintyvät tiedot. Kortisto on vuonna 2003 sijoitettu Turun maakunta-arkistoon.

Muutama esimerkki

Abrasov Nikolai. Ikä: 32 Uudenmaan lääni
Tuomittu irtolaisuudesta määräämättömäksi ajaksi yleisiin töihin ja on parhaillaan Jussarön kaivoksessa; Tehnyt anomuksen päästä siirtolaiseksi Sip. ja sen. katsoo, ettei ole mitään syytä olla päästämättä häntä sinne, H:ki 17.3.1858; Mvs esitti asian keisarille, joka hyväksyi sen, 12/24.4.1858; VSV 1858/386 (688, 376); Sen. oik.os. 1858 Da 62; KKK 7/1858; Ilm Viip lähdöstä 2/14.9.1858.

Adam Juhanpoika
Sen. oik.os. 1868 Da 82; Tuom. 1865 vark. elink. Kuopioon; Siirt. Sip.

Jne.
Yli 3’400 nimeä.

— Tämäkin on Suomen historiaa! —

viovio
Imatra

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan pitäjä, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu