*

Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Autonomia Valmisti Tien Itsenäisyyteen

  • Autonomia Valmisti Tien Itsenäisyyteen
  • Autonomia Valmisti Tien Itsenäisyyteen
  • Autonomia Valmisti Tien Itsenäisyyteen

Suomen Itsenäisen Tasavallan Edeltäjä Suomen Suuriruhtinaskunta

Suomen itsenäisyydelle luotin pohja jo 200 vuotta sitten, kun Venäjän keisarikunnan yhteyteen perustettiin Suomen Suuriruhtinaskunta. (1809 – 1917)

Viimeisin Venäjän keisarikunnan ja Ruotsin välinen aseellinen välien selvittely tapahtui vuosina 1808 – 1809. Tuon sodan voitti Venäjä. Venäjän keisari Aleksanteri I lahjoitti silloin suomalaisille laajan itsehallinnon, kuten säätyvaltiopäivät, joiden istuntoihin osallistuivat suuriruhtinaskunnan aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikien edustajat. Hän antoi suomalaisten myös säilyttää uskontonsa, yhteiskuntajärjestelmänsä sekä säätyerioikeutensa.

Autonomian Hallinto

Autonomian perusteet määriteltiin maaliskuussa 1809 Porvoon kaupungissa (Borgå) järjestetyllä valtiopäivillä. Siellä kaikki Suomen säädyt vannoivat uskollisuuttaan Venäjän keisarille, josta tuli Suomen suuriruhtinaskunnan johtaja.

Suuriruhtinaskunnan ylin hallinto vastasi toiminnastaan suoraan keisarille ja sen asioita edusti Pietarissa 1811 perustettu Suomen asian komissio (myöhemmin suuriruhtinaskunnan valtiosihteerin virasto).

Suomen suuriruhtinaskunnan autonomiset oikeudet muotoutuivat lopullisen muotonsa 1800-luvun puolivälin mennessä.

Suuriruhtinaskunta painoi oman rahansa, sillä oli oma hallitus, eduskunta, oikeuslaitos ja toimeenpanevat elimet. Venäjän ja Suomen välille muodostettiin tulliraja. Näin ollen suomen ruhtinaskunnasta tuli irrallinen osa Venäjän keisarikuntaa, eli periaatteessa se oli valtio valtio sisällä: sillä oli jopa omat erilliset lakinsa.

Suomi laajentui myös alueellisesti: 1811 Suomeen liitettiin Viipurin lääni. Venäjällä vuoteen 1861 asti voimassa ollut maaorjuuslaki, jonka mukaan torppari oli täysin maanomistajan eli tilallisen armoilla, ei yltänyt Suomen ruhtinaskunnan alueelle.

Taloudelliset Edut

Suomi sain merkittäviä taloudellisia etuja Venäjään liittymisestään. Suuri joukko Ruotsin vallan aikaisia rajoituksia poistettiin, sillä ne olivat häirinneet kaupan ja teollisuuden kasvua, kuten kaivoslouhosten verotus, verstaiden ja työpajojen rajoitukset sekä kaupankäynnin kielto maaseudulla. Näiden lisäksi Suomen suuriruhtinaskunnan ei tarvinnut pitää yllä armeijaa vaan se vapautettiin sotilasmenoista kokonaan (50 vuodeksi). Se sai myös itse määrätä kauppasuhteistaan Venäjän ja Länsi-Euroopan kanssa. Verotulot eivät menneet keisarikunnan kirstuun vaan ne käytettiin kokonaisuudessaan Suomen sisäisiin tarpeisiin.

Suomessa alettiin rakentaa rautatieverkostoa ja tehtiin Saimaan kanava. Näin ruhtinaskunnalle luotiin hyvät edellytykset nopeaan talouskasvuun. Venäjän vallan aikana perustettiin lukuisia, vielä tänäkin päivänä toimivia yrityksiä, mm. kaikkien hyvin tuntema suklaatehdas Fazer.

Neuvoteltuaan näin edulliset olosuhteet Suomi pystyi kehittämään omaa valtiojärjestelmäänsä ja taloutta Venäjän keisarikunnan suojeluksessa. Sadan vuoden ajan!

Kulttuuri Autonomian Aikana

Suomalaisten kansallistunne alkoi kasvaa 1800-luvulla yhdessä yleiseurooppalaisen kansallisuusaatteen kanssa. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ja Lönnrotin Kalevala muodostivat suomalaista kulttuuria ja antoivat maalle moraalisen identiteetin.

Kansallisuusaate levisi Euroopasta myös Suomeen. Johtajien mielet kuohuivat. Haluttiin muutosta. Yhdet hakivat atteilleen tukea lännestä, toiset idästä.

Satavuotinen Autonomia Oli Edellytys Itsenäisyyden Julistamiselle

Suomen suuriruhtinaskunta lakkasi ja Suomen yhteys Venäjään katkesi Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan Venäjällä aiheuttaman valtiollisen hajoamisen yhteydessä.

Mutta ennen sitä Venäjällä vaihtuivat keisarit Aleksanteri II ja III, kuin myös Nikolai II, jotka toivat omia Venäjän keisarien ukaaseja ja manifesteja ja muuttelivat olosuhteita oman näkemyksensä mukaan.

Ja vaikka sinä välissä oli paljon suomalaisilla vaikeuksia esimerkiksi nälkävuodet, moneen otteeseen yrityksiä venäläistää aluetta jne. kuitenkin autonomian aika oli hyvä aika Suomelle.

Suomen suuriruhtinaskunta oli nykyisen Suomen itsenäisen tasavallan edeltäjä, joka täytti jo osan itsenäisen valtion kriteereistä. Instituutiot, talous ja kulttuuri olivat vankalla pohjalla.

Siitä oli helppo jatkaa Suomen tasavallan itsenäisyyteen!

Onneksi olkoon Suomi 100-juhla-vuotta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Jos kuitenkin verrataan Ruotsin kehitykseen niin Suurruhtinaskunta tuli pahasti jälkijunassa ja osana Ruotsia Punakaarti tuskin olisi aloittanut kapinaa 27.1.1918.

Autonomian aikana Suurruhtinaskuntaan liitettiin takaisin Suuressa Pohjan sodassa menetetyt alueet.

Suurruhtinaskunnassa rautateitä alettiin rakentaa verrattain myöhään 1860-luvulla ja 30 vuotta myöhemmmin kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Venäjällä. Moskovastakin pääsi jo junalla Eurooppaan 1850-luvulla.
Rautatiet rahoitti suomalaiset itse ja rautateidemme "suurin asema" kautta historian on Pietarin Suomen asema, jonka VR omisti Suurruhtinaskunnan aikana.

Suurruhtinaskunnan historiaan kuuluvat myös sortokaudet ja routavuodet. Pahin on tietysti pietarilaisten bolshevikkien masinoima vallankumousyritys, jossa muutamassa kuukaudessa kuoli tai katosi Jari ja Jouni Eerolan kirjan Henkilötappiot Suomen sisällissodassa mukaan yli 33 tuhatta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Luonnollistahan se oli, että "Suurruhtinaskunta tuli pahasti jälkijunassa"! Milloin alkoi Suomen historia ja milloin Ruotsin?

Wikipedia: [...800- ja 900-lukujen aikana Etelä- ja Keski-Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja liikkuivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti.Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla...).

T.V : [ Pahin on tietysti pietarilaisten bolshevikkien masinoima vallankumousyritys...],
- kuitenkin "pietarilaisten bolshevikit" tunnustivat Suomen itsenäisyyden!

Kaikesta huolimatta jopa diktaattori Bobrikovista ja keisari Nikolai II ja silloisen Venäjän sotaministeri A. Kuropatkin:n tiukasta sotilaallisesta kontrollista, kuitenkin päätulos oli tie itsenäistymiseen eikä Suomi joutunut osaksi Neuvostoliittoa niin kuin esim. Baltian maat.
Kiitos kun tulit keskustelemaan!

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Koulussa opetettiin, että kristinusko tuli Suomeen lännessä, mutta ortodoksisuus saattoi tulla aikaisemmin Kiovasta ja Novgorodista kauppareitejä pitkin itäisempään Suomeen jo 900-luvulla.

Ruotsin kolmas yliopisto perustettiin 1600 -luvulla Turkuun, joka oli Ruotsin valtakunnan suurimpia ja tärkeimpiä keskiaikaisia kaupunkeja. Ei siis oltu mitään takapajula ja Tukholma - Turku -akseli oli tärkeä koko valtakunnalle.

Kekkoslovakian aikaan poliitikkomme käyttivät "Leninin itsenäisyystunnustusta" poliittisena aseena. Pelättiin Neuvostoliiton miehitystä ja täällä ajateltiin, että minkä Lenin on antanut sitä ei voi ottaa pois. Lisäksi meillä oli YYA sotilasliitto Neuvostoliiton kanssa, jonka 25 vuotisjuhlaa minäkin olen joutunut juhlimaan koulussa 1973. Aika **ska vuosi kun samana vuonna kuolivat vielä Sammy Babitsin ja suuri sankarini Jarno Saarinan ( minulla oli sittemmin kunnia opiskella 2 vuotta samassa luentosalissa kuin Jarno).

Puola, Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Ukraina itsenäistyivät Venäjän tasavallasta 1917 eikä siinä Vladimir Iljitin auttanut kuin nyökytellä ja hokea da daa..
Valko-Venäjästä, Ukrainasta, Armeniasta ja Azerbaidzanista muodostui 20-luvulla Neuvostoliitto. Baltian maiden ajautuminen Neuvostoliiton osavaltioiksi on monen asian summa.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #13

Tomi Vaalisto: "Lisäksi meillä oli YYA sotilasliitto Neuvostoliiton kanssa,"

YYA-sopimus EI ollut mikään liittosopimus; sotilasliitosta puhumattakaan.

Suomi ei sallinut yhteisiä sotaharjoituksia alueellaan Neuvostoliiton kanssa.
Nyt Suomessa vilisee harjoituksissa sotilaita ulkomailta ja vieläkään EMME
kuulu sotilasliittoihin. Tästä me varmaan olemme samaa mieltä Tomi Vaalisto.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #16

Sopimus velvoitti Suomen estämään alueensa kautta Neuvostoliittoon suuntautuva hyökkäys ja käytännössä Neuvostoliitto olisi torjunut vihollisen Suomen alueella.
Etkö tätä tiennyt?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #17

Voit itse Tomi Vaalisto lukea alla olevaa YYA-SOPIMUS tekstiä. Huomaat, miten hataralla pohjalla sotilasliitto- ym. fantasiatulkintasi ovat.
Minulle tuo sopimus on ollut selvää pässin lihaa poikasesta lähtien. :)
_____________________________________

>>SOPIMUS ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä

1 artikla

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.

Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.

2 artikla

Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1 artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.<<
_______________________________________

"Presidentti Paasikivi piti heti allekirjoituksen jälkeen radiopuheen, jossa hän selvitti tulkintaansa sopimusvelvoitteista pyrkien hälventämään sopimusta kohtaan tunnettuja epäluuloja. Hänen mukaansa kyseessä ei ollut tyypillinen sotilasliittosopimus, vaan se oli ennen kaikkea Suomen antama sitoumus puolustaa aluettaan hyökkäystä vastaan."

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #22

Parasta YYA-sopimuksessa tottakai on, että se ei enää ole voimassa.
Se on historiallisten vääryyksien roskakorissa, jonne se kuuluukin.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #22

YYA-sopimus oli tehty Neuvostoliiton painostuksesta. Jos sitä olisi jouduttu suuren eurooppalaisen sodan aikana soveltamaan, ei olisi ollut epäilystäkään siitä, kenen tulkinnat YYA sopimuksesta olisivat astuneet voimaan ja kenen ääni olisi kuulunut voimakkaimmin.

Vuoden 1961 noottikriisi jäi kuitenkin ainoaksi kerraksi, jolloin Neuvostoliitto ehdotti konsultaatioita, jotka nekin onnistuttiin välttämään.
Tuolloin Urho Kekkonen oli lämminhenkisellä vierailulla Yhdysvalloissa, kun Neuvostoliitolta tuli nootti. Niinpä Kekkonen lähti kuulemaan mitä Neuvostoliitto halusi kanssamme puhtaasti sotilaspoliittisen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen nojalla ja tuolloin todettiin Suomen puolustuskyky erityisesti Lapissa oli kehno ja valtiot ympärillämme lensivät varsin vapaasti ilmatilasamme. Kekkonen lupasi panna puolustuksemme kuntoon, jotta sotilaallisia yya-konsultaatioita ei tarvittaisi.

Yhdysvallat ja sotilasliitto Nato varustivat kiivaasti Länsi-Euroopan maita torjumaan Varsovan liiton epäiltyä hyökkäystä Atlantin ja Pohjanmeren rannoille. Täällä Pohjolassa uskottiin Neuvostoliiton pyrkivän Norjan pohjoisten vuonojen haltijaksi. Itämeren piirissä Neuvostoliitto ilmoitti selvästi, ettei se halua (Länsi-)Saksaa enää Leningradin esikaupunkeihin. Suurvallat varautuivat kolmanteen maailmansotaan, ydinsotaan.

Ongelmaksi suhteissa koettiin myös se, ettei Neuvostoliitto 1970- ja 1980-luvulla enää pitänyt Suomea puolueettomana maana, vaan hyväksyi ainoastaan Suomen pyrkimyksen puolueettomuuteen.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #26

YYA-sopimus ei merkinnyt sotilasliittoa Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Siitähän tässä halusimme saada selvyyden. Ja sen selvyydenhän me saimme.

Noottikriisin uskottavin selitys - ja varsin yleisesti tunnustettu - on se, että Neuvostoliitto halusi sinetöidä UKK:n jatkokauden presidenttinä.

Honka-liitto oli saatava nurin. Oikeistolainen oikeuskansleri Olavi Honka olisi kaatanut vuoden 1962 vaaleissa kirkkaasti Kekkosen ja sitähän toverit Kremlissä eivät voineet sulattaa.

Kekkonen hajotti eduskunnan, matkusti Novosibirskiin, neuvotteli Hrushtsovin kanssa ja kas: yhteisten konsultaatioiden tarve samoin kuin Saksan hyökkäyksen uhka oli kuin olikin hälvennyt. Kekkonen sanoi tuolloin Hruštšoville, että "nootti on auttanut häntä suuresti" ja että "suunnitelmat ovat sujuneet hyvin".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Noottikriisi

Hannu Rautkallion mukaan puolueen politbyroo ja valtion turvallisuuskomitea KGB olivat tehneet jo vuoden 1960 aikana ennakkovalmisteluja turvatakseen Kekkosen vallan Suomessa.[21]

Neuvostoliiton suurlähetystön vuosikatsauksessa vuonna 1961 todettiin, että suunnitelman tarkoituksena oli "Honka-liiton ratkaiseva heikentäminen, jota varten kohdistettuna iskuna olivat eduskunnan hajottaminen ja presidentin­vaalien kanssa samaan aikaan pidetyt eduskuntavaalit". Toimintakertomus jatkaa:

"Sitä varten maalaisliittolaiset (Urho Kekkonen) tarvitsivat vakuuttavan tekosyyn eduskunnan hajottamista varten, joka peittäisi vaalimanööverin. Tekosyynä käytettiin noottiamme 30. lokakuuta."

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #27

Juuri sitä se oli - Neuvostoliitto pakotti Suomen sotilaalliseen sopimukseen nimeltä YYA ja vastasimme Leningradin puolustuksesta omalla alueellamme.
Suomi ei myöskään sanonut olevansa liittoutumaton. Syynä oli yya-sopimus, joka piti sisällään puolustusyhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa (liittoutumisen).
Neuvostoliiton suhtautuminen puolueettomuuteen vaihteli: Nikita Hrustshevin aikoina Suomella oli laveampaa, vaikka Berliinin kriisin aikaan 1961 sattui myös noottikriisi.1960-luvun lopulla tilanne tiukkeni Tsekkoslovakian miehityksen ja ns. Breshnevin opin myötä. Kommunikeatekstit vääntyivät muotoon Suomen pyrkimyksestä aktiiviseen puolueettomuuspolitiikkaan. Se tarkoitti, ettei Suomi suinkaan ollut sinänsä puolueeton, eikä siihen varsinaisesti Neuvostoliiton mielestä edes pyrkinytkään. Lopulta Suomi linjasi, ettei Suomi ole sodan ja rauhan kysymyksissä puolueeton, vaan ”rauhan puolella sotaa vastaan”. Suomi siirtyi syvän suomettumisen aikaan.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Hyvä kirjoitus, voisin allekirjoittaa sen!

Pääpiirteissään ehdottoman totuuspohjainen, tiivistetty kuvaus autonomian ajasta
- itsenäisen Suomen eräänlaisesta valmisteluvaiheesta, kansallisen heräämisen aikakaudesta.

Kaiken kaikkiaan todellinen menestystarina, tuo autonomisen Suomen satavuotinen historia.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Markku Marttila kirjoittaa: [Kaiken kaikkiaan todellinen menestystarina, tuo autonomisen Suomen satavuotinen historia.],

- Todellinen menestystarina! Samaa mieltä olen.

Voi sanoa niinkin, että keisarillinen Venäjä "vetäisi" silloin Suomen Ruotsin vallan alta pois ja lahjoitti laajan autonomian! Siis, lahjoitti!?

On helppo kuvitella miten olisi voinut käydä tapauksessa jos tällaista "vapauden" lahjaa Suomi ei olisi Venäjältä saanut!

Kiitos kannustavasta kommentista!

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Suomen Itsenäisen Tasavallan..."?
"...pietarilaisten bolshevikkien masinoima vallankumousyritys... kuitenkin "pietarilaisten bolshevikit" tunnustivat Suomen itsenäisyyden!"

- Noiden valtionnimien kanssa muuten on syytä olla tarkkana ja terveen kriittinen nimiin liittyviin arvotusnäkökulmiinkin nähden - autonomian uskottua kaikinpuolista 'autuuttakaan' unohtamatta tai itsenäisyytemme tunnustamismotiiveja. Varsinkin kun itänaapuri on jollain tavalla mukana kuvioissa ennen ja nyt (vrt. anschluss-alueiden ns. kansantasavallat mm. Ukrainassa ja itäisessä ja täällä Pohjois-Euroopassakin).

Jo ennen Suomen itsenäisyysjulistusta muuten venäläiset matruusit käynnistivät lokakuun vallankumousmurhat Suomessa, samana päivänä kuin Talvipalatsi vallattiin Pietarissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mommilan_veriteot
- Itsenäistä Suomea on sen jälkeen yritetty liittää itänaapuriin aseellisesti kahdellakin eri nimellä. Wikipedia-tietoa:

1. Nimeä ”Suomen sosialistinen työväentasavalta” ehdotti 1.3.1918 sopimusneuvotteluiden yhteydessä kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja Vladimir Lenin. Kansanvaltuuskunnan hyväksymässä alkuperäisessä sopimusluonnoksessa oli sen sijaan esiintynyt nimitys 'Suomen tasavalta'. Suomen edustajat Edvard Gylling ja Oskari Tokoi hyväksyivät Leninin ehdottaman nimenmuutoksen ja se päätyi lopulliseen sopimustekstiin. Jälkeenpäin muu kansanvaltuuskunta moitti Gyllingiä ja Tokoita siitä, että nämä olivat antaneet Leninin päättää Suomen valtion nimestä. ”Suomen sosialistinen työväentasavalta” hajosi, kun valkoiset voittivat sisällissodan ja punaisten johtajat pakenivat Neuvosto-Venäjälle, jossa kansanvaltuuskunta lakkasi toimimasta.
2. "Suomen Kansanvaltainen Tasavalta" oli se valtio, jonka 1939 perustivat Kremlin yhteistyöpunikit. He myös ihan virallisesti puuhasivat suur-Suomea presidentiksi valitun O.W. Kuusinen-Quislingin johdolla (ja tuolloinhan Stalinin Neuvostoliitto oli muuten sotilasliitossa Hitlerin Saksan kanssa). Taustalinkkejä: https://www.viestihopeat.fi/karttoja-1921-42

"Onneksi emme sentään tänä vuonna vietä Suomi100-juhlavuoden sijaan 1.12.1939 julistetun Stalinin-Hitlerin-Kuusisen puna-Suur-Suomen 78-vuotisjuhlia, saati 1.3.1918 julistetun Leninin-Gyllingin-Tokoin 'työväentasavallan' 99-vuotisjuhlia!", kommentoi uuden Suomi100-juhlakolikkoluonnoksen suunnitellut kansalaistoimikunta alkuviikosta. Se perustelee Tarton rauhan 1920 rajojen näkymistä juhlarahassa yllä esitettyjen historianäkökohtien muistamisen ja esilläpidon tarpeella: "Näita luomurajoja Tuntematon sotilas ja muut veteraanimme puolustivat suuressa isänmaallisessa puolustussodassamme 1939-44" - ks. uustuusjuhlarahan julkistustwiitti: https://twitter.com/ViestihopeatFi/status/91843858...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Veikko Savolainen.

Kuitenkin Neuvosto-Venäjän bolshevikkijohtaja Vladimir Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden, jolloin Suomen autonomisesta alueesta ei muodostunut Neuvosto-Venäjän, myöhemmin Neuvostoliiton osaa.

Se on totta, että Itänaapuri on kuviossa ennen ja nyt, mutta mielestäni se ei rajoita keskustelua maitten yhteisestä historiasta "ennen ja nyt"! Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen ehkä voi hieman vaikuttaa keskustelemallakin...

Tämän blogin raameihin ei mahdu koko Suomen satavuotishistoria. Tarkoitukseni oli keskustella Suomen suuriruhtinaskunnan laajan autonomian ja itsehallinnon tärkeydestä Suomen kehitystä ajatellen.

Kiitos kommentista! Siinä on paljon asiaa!

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Vladimir Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden, jolloin Suomen autonomisesta alueesta ei muodostunut Neuvosto-Venäjän, myöhemmin Neuvostoliiton osaa."

Juuri tuo oli kuitenkin tarkoitus, kun 31.12.1917 tunnustetaan ja sitten kahden kk:n kuluttua 1.3.1918 Kremlistä annetaan Suomelle jo uusi neuvosto-nimikin. Uutuuskirjassakin kerrotaan, että Neuvostoliitto halusi vastaitsenäistyneen Suomen heti takaisin: http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/uutuuskir...

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #8

Viola Heistonen: "Tarkoitukseni oli keskustella Suomen suuriruhtinaskunnan laajan autonomian ja itsehallinnon tärkeydestä Suomen kehitystä ajatellen."

Eikö Savolaisen olisi hyvä myöntää, että Viola Heistosen blogin aihe keskittyy autonomian aikaan. Bolshevikkien demonisointi onnistuu useimmilta suomalaisilta, minultakin oikein hyvin. Mutta se olisi kokonaan toisen kertomuksen aihe.

On huomattavan varmaa ja kiistatonta, että Suomi menestyi vv.1809-1917 erinomaisesti nimenomaan silmälläpitäen tulevaa itsenäistymistä vuonna 1917.

Autonomisen ajan kruunaa se, että Suomi loppujen lopuksi lipui (sujahti, loikkasi) avoimesta ovesta vapauteen ja ulos bolshevikkien häkistä. Loikkaus irti Leninin &Co pihdeistä tapahtui lähes satumaisen onnekkaalla ajoituksella.

Useimmat asiasta kiinnostuneet tietävät toki sen, mitä Savolainen haluaa korostaa (aiheen ulkopuolelta tosin). Nimittäin sen, että bolshevikkien antama tunnustus oli tarkoitettu vain väliaikaiseksi peliliikkeeksi.

Eli kuten tohtori Jukka Seppinen mainitsee: "vallankumouksen jälkeen siellä (Neuvosto-Venäjällä) syntyi selkeä näkemys, että Suomi pitää saada takaisin. Tämä oli perusydin, joka johti sotaan (1939)".

Tyydytään tässä blogissa arvioimaan autonomisen ajan merkitystä Suomelle. Se olisi kohtuullista; ei vähiten blogisti Heistosen nimenomaan valitseman tarkastelujakson kannalta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #8

Veikko Savolainen kirjoittaa: ["Neuvostoliitto halusi vastaitsenäistyneen Suomen heti takaisin"]

- Halusi takaisin, mutta ei saanut! Onneksi olkoon Suomelle!

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #10

Olet oikeasssa Viola. Anteeksi kun en malttanut olla venyttämättä ansiokkaan autonomian-ajan käsittelyn aikajännettä rutkalti itsenäisyysajan puolelle! Toki siinä rajapintakohdassa on moilla Alfred Kordelinin murhanneilla matruuseilla vallankmouksen aloittajina Leninin tukemana oma merkityksensä siihen nähden, miksi Lenin antoi Suomelle neuvostomielisen nimen jo 1.3.1918. Mutta kiitos vieläl hyvästä kirjoituksestasi, vääsäsin itse itsenäisyysaikaan fokusoivan Suomi100-juhlarahateemaisen blogin tänne: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244341-s...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #19

Veikko Savolainen.
Kiitos anteeksi pyytämisestä, mutta eihän se ollut niin vakavaa...Olen huomannut, että sinun blogit ja siihen tyyliin myös kommentit ovat liian pitkiä.

Ne ovat täynnä asiaa, mutta esim. minä henkilökohtaisesti en osaa lähteä niitä kommentoimaan. Joko pitäisi kommentoida koko kirjoitus josta tulisi samanlainen pitkä liturgia tai pitäisi valita vain pieni irrallinen pätkä ja vain siihen kommentti. Ei sekään oikein sovi...!

Kiitos blogisi linkistä. Luen huomenna aamulla tai illalla. Venäläinen sanonta: "Утро вечера мудреннее!" Vai onko se päinvastoin kun suomeksi sanotaan: "Ilta on aamua viisaampi." Ainakin nyt, Hyvää yötä!

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Olosuhteet tavallaan pakottiva Leninin tunnustamaan, sillä hän pelkäsi valkoisen armeijan hyökkäävän Pietariin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #12

Jossain vaiheessa Pietari oli kyllä vaarassa kun Mannerheim halusi hyökätä punaiseen Pietariin, mutta luopui siitä saksalaisten painostuksesta...muistaakseni.

Olkoon niin tai näin, hyvä kuitenkin, että Vladimir Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden!

Tässä kuvassa olisi venäjänkielinen dokumentti siitä:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tuota aikaa ei moni muistele hyvällä, ei ainakaan natointoilijat eikä Ruotsinmieliset jotka aina haluavat halveksia Venäjää. Hyvä kirjoitus.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jarmo Makkonen kirjoittaa: [Tuota aikaa ei moni muistele hyvällä..],

- Ehkä vaikea on tunnustaa, että jotain hyvää ja sanoisin, erittäin tärkeässä Suomen historian vaiheessakin, on tehnyt Venäjä.

Autonomian aikana hankittu varallisuus ja kehittynyt hallintokoneisto mahdollistivat julistautumisen itsenäiseksi.
Kiitos kommentista!

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Suomalaiset eivät usein huomioi, että vuoden 1917 tapahtumien yhteydessä ja niiden jälkeen myös Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Ukraina itsenäistyivät Venäjän tasavallasta. Paremmin on jäänyt mieleen Leninin itsenäisyystunnustus - vaikka hän ei edes ollut ainoa sen allekirjoittaja. Kekkoslovakiassa siitä tehtiin jopa elokuva: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luottamus_(elokuva)

Lisäksi kun pietarilaiset bolsut hyväkyivät tunnetusti Suomen itsenäisyyden tammikuun alussa 1918 niin myöhemmin he aloittivat sisällissodan, jossa kuoli lähes 10 miljoonaa.

Suomen sisällis- tai vapaussodan viimeinen taistelu oli Inon linnakkeesta valkoisten ja itsenäisyytemme tunnustaneiden venäläisbolsujen välillä toukokuussa 1918, mutta senkin jälkeen vielä suomalaiset sotivat keskenään Muurmannin radalla. Brittien rahoittamat punaiset Muurmannin legioona taisteli valkoisten Vienan retkikunnan kanssa. Senaattimme entinen puhemies Oskari Tokoikin oli everstin arvoinen brittiupseeri samoin kuin punaisten Tampereen rintaman ylipäällikkö Verner Lehimäki.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Kansallinen herääminen, itsenäisyyden perusedellytys, sai varsinaisen alkunsa autonomian aikana.

”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”
”Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar”. A.I.Arwidsson.

Meidän aikanamme maan "edistynein sivistyneistö" kaikessa rappeutuneisuudessaan tekee hartiavoimin työtä, yötä päivää - dag och natt, tuhotakseen kansallisen perintömme ja yhtenäisyytemme. Nuo aikamme "uusbolshevikit" ovat viemässä itsenäisen kansakuntamme perinnön ja ytimen globalisaation ja eu-federalismin antikristilliselle uhrialttarille.

"Mutta niin muuttuu mailma; silloin kuin nyljetty orava, nyt mahdut hädintuskin tähän samaan hännystakkiin; niin muuttuu mailma, Eskoni.” Tämän totesi Aleksis Kivi jo vuonna 1864.

Toistaiseksi meillä on vielä hyvä olla, maailman parhaassa maassa, koti-Suomessa.
Siinä on aihetta iloon ja kiitollisuuteen. Pitäkämme kiinni siitä hyvästä, mitä meillä on.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Nyt on hyvä olla.
Monet muistavat hyvällä 60- ja 70-lukua, mutta unohtavat, että Suomen väkiluku jopa pieneni työttömyyden vuoksi, suomalaiset olivat sairaita, eliniänodote Pohjoismaiden alhaisin, asunnot pieniä ja koulutustaso alhainen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tomi Vaalisto.
Kaikki on suhteellista ja ihminen sopeutuu oloihin. Onhan nytkin vaikka kuin paljon yhteiskunnassa epäkohtia, mutta hyvä, että näillä kulmilla on kuitenkin vielä suhteellisen rauhallista ja voimme nauttia siitä!

https://www.youtube.com/watch?v=SlCR6QsvkWQ
Kari Rydman - Niin kaunis on maa

Kiitos keskusteluun osallistumisesta!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Markku Marttila kirjoittaa: [..Pitäkäämme kiinni siitä hyvästä, mitä meillä on.],

- Juuri niin! Kotimaani Ompi Suomi! Hyvä Suomi!

https://www.youtube.com/watch?v=0aD5NTMlRHU
Kotimaani Ompi Suomi

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Kauniita, todella kauniita lauluja linkittää Viola Heistonen palstalle!

Tässä vielä yksi tunnuslaulu, jota maanpuolustajamme ovat sydämestään laulaneet:

https://www.youtube.com/watch?v=NWgJMdftFhA

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Kiitos Viola, taas opin uutta ja kertasin vanhaa kirjotuksesi tuella.
Kai meissä suomalaisissa on jotakin, olemme säilyneet suomalaisina halki vuosisatojen, vaikka olemme vieläkin pieni vain 5 miljoonainen joukko.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Niin, pien joukko vaan!, mutta ylpeänä pysyy pää pystyssä! vaikka vaikeuksiakin on ollut. Olen suomalainen!

https://www.youtube.com/watch?v=7RJP_z--08Q
Kari Tapio - Olen Suomalainen

Kiitos Elle Marketta, kun piipahdit sivulleni!
Oikein mukavia syyspäiviä sinulle ja lähimmäisillesi! :)

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Kiitos Viola samaa sinulle toivon.
Kari Tapio ja "Olen Suomalainen" jos joku, niin se osuu suomalaisuuden ytimeen.
On hyvä olla suomalainen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #32

Niin on! Olin minäkin jo syntyessäni suomalainen. Inkerin suomalainen. Synnynmaani olen jättänyt taakseni, mitä siitä kertoisin..? Olen suomalainen ja ylpeä siitä!

-Kotimaa kun taakse jäi,mietin hiljaa mielessäin,
Mitä siitä kertoisin,kysyjille vastasin...?

https://www.youtube.com/watch?v=qtTvkTUh3vM
Jukka Kuoppamäki -- Sininen Ja Valkoinen (sanat)

Kiitos, Elle Marketta Lazarov ja kaikille muillekin keskusteluun osallistuneille, blogin suosittelijoille, linkin jakajille ja lukijoille!
Mukavaa syksyä!

p.s.Vaihdoin videon nykypäiväisempään!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset