*

Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Täit – Maailmanlaajuinen Riesa

  • Täit – Maailmanlaajuinen Riesa
  • Täit – Maailmanlaajuinen Riesa
  • Täit – Maailmanlaajuinen Riesa
  • Täit – Maailmanlaajuinen Riesa

Hävettääkö puhuminen täistä? Kyllä, mutta asiantuntijoitten mukaan, niistä täytyy puhua.

Ovatko täit jo pysyvä riesa?

"Taas täitä"... kirjoittaa Yle Uutiset 26.9.2017

Suomessa kirjoituksia täistä tulee erityisesti syksyisin, kun alkavat päiväkodit, koulut, kerhot ja muut nuorten ja lasten kerääntymispaikat. Ei ole poikkeus tämäkään syksy. Niin radiosta voi kuulla aiheesta kuin myös lukea lehtikirjoituksista miten täit ahdistavat niin lapsia kuin heidän vanhempiakin ja miten pitäisi asiaa hoitaa.

Mistä On Kysymys?

Eikö nykypäivänä osata hoitaa hommaa niin kuin esimerkiksi jossain 60-luvulla?

Etelä-Saimaa kirjoitti viime syksynä "Täit piinaavat taas koulujen ja päiväkotien alettua – nykyperheissä ei osata torjua tartuntoja kuten entisaikoina" – Marjo Valtavaara, HS

Lehtikirjoituksessa Helsingin yliopiston dosentti, erikoislääkäri Sakari Jokiranta Yhtyneistä Medix Laboratorioista toteaa:

    Vielä 1950 – 60-luvuilla täitä oli paljon ja silloiset vanhemmat oppivat tulemaan niiden kanssa toimeen... Täit saatiin viimeistään 1960-luvulla häädettyä, kun täisampoot yleistyivät ja niitä opittiin käyttämään.

Täit alkoivat yleistyä voimakkaasti juuri 1990-luvun lopussa? Miksi?

    Tähän on kaksi syytä, jotka tiedetään. Toinen on uuden sukupolven valistuksen ja kokemuksen puute. Toinen on täiden kehittämä resistenssi täisampoiden hyönteismyrkylle, Jokiranta tiivistää.

    Täiden kehittämä uusi vastustuskyky huomattiin ensin Britanniassa ja Hollannissa. Sieltä se tuli Ruotsin kautta Suomeen. Perinteinen sampoo ei enää toiminut. Uusi tilanne pääsi yllättämään vaivihkaa, hoidot eivät tehonneet ja tartunnat levisivät käsiin, Jokiranta kuvailee. Hän arvelee täiden jääneen nyt pitkäaikaiseksi riesaksi.

    Niin se tuntuu olevan niin Suomessa kuin Euroopassakin!

Yritämme Kurkistaa Muinaisuuteen

Mistä päin nuo mokomat täit ovat kotoisiin? Niillä niin kuin muillakin olioilla on oma historiansa.

  • Täit ovat seuranneet ihmistä pitkään. Ensimmäiset tiedot ovat kreikkalaisen filosofi ja tiedemies Aristoteleen ajoilta (384 – 322 eaa.)
  • Kuivuneita täitä on löydetty Egyptin, Perun ja Intian muumioissa antiikin aikaisista haudoista.
  • Myös muumioituneissa ihmisten ruumiista Grönlannissa ja Aleutien saarilta.
  • Lähes 500 vuotta eaa. Herodotus kirjoitti, että egyptiläiset papit ja kirkolliset henkilöt ajoivat aina päänsä huolellisesti, "... ettei mikään haju tai muu epäpuhtaus voisi tarttua niihin, kun he palvelevat jumalia ..." Samaan tarkoitukseen faraoiden, kuninkaiden ja aatelisten päät ja parrat ajeltiin muinaisessa Egyptissä.

Ovatko Täit Ihmiselle Vaarallisia?

Kuopion tartuntataudeista vastaava lääkäri Raija Savolainen kuitenkin rauhoittelee niitä, joita täit ahdistavat. Täit eivät ole ihmisille vaarallisia ja ne ovat hyvin yleisiä. Häpeääkään ei tarvitse tuntea.

    Loiset ovat ihmiskunnan riesana niin kauan kuin ihmiset ovat maapallolla. Varmasti kaikkien elämään ne jossain vaiheessa kuuluvat.

Miten Maailmalla?

Maailman terveysjärjestön mukaan Pediculosis eli päätäi on nyt yleisin loistauti maailmassa. Täit ovat yleisiä sekä kehitysmaissa että kehittyneissä maissa ja ne ovat erittäin hedelmällisiä.

Koululaisten Tartunnat

Euroopassa asiantuntijat ovat huolestuneet nimenomaan koululaisten täi-tartunnoista ja vuonna 2011 on alkanut projekti "Koulu ilman pedikuloosia" – "Koulu ilman täitartuntoja"

Kansainvälisten tutkimusten tilastot kertovat täiden tartunnan esiintyvyydestä esimerkki

  • Argentiinassa oli vuonna 2011 61%,
  • Israel – 57%,
  • Turkki – 31%,
  • Nepal – 21%,
  • Intia – 17%,
  • Australia – 13%,
  • Belgia – 9%.

Saksassa jopa miljoona tapausta kirjataan vuodessa! Esimerkiksi Düsseldorfissa 85% ala-asteen oppilaista on jo saanut pedikuloosia vähintään kerran.

Belgiassa vuonna 2011 alkoi projekti "Koulu ilman pedikuloosia!" Seuraavana vuonna siihen liittyivät Italia, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta... Toteutetaanko sitä onnistuneesti Euroopassa? Ehkä pian netistä löytyy jotain tietoa aiheesta!

Joten täit ovat jo maailmanlaajuinen ongelma. Niin tutkijat kuin lääkärit ovat huolestuneet asiasta ja yrittävät keksiä uusia menetelmiä täitä vastaan...

Täin Säilyminen Lajina On Turvattu Ihmiskunnassa

Tutkija Lena Huldénin mukaan

    Siellä missä on isoja pakolaisleirejä, on nykyisinkin myös täiongelma... Täin kannalta armeijalla ja koululla, päiväkodilla ja pakolaisleirillä ei ole periaatteellista eroa: siellä missä ihmiset liikkuvat ja ovat toistensa kanssa likeisesti tekemisissä, täi kykenee leviämään ja lajin säilyminen on turvattu...

Päätäi voi hyvin ja vaatetäikin palaa vielä, sanoo Lena Huldén.

Varallisin Kaikista On Vaatetäi

Vaatetäi voi aiheuttaa pilkkukuume-epidemian pahimmassa tapauksessa. Selvää on, että se kehittyi silloin kun ihminen alkoi pukeutua. Tutkijoitten mukaan noin 70'000 vuotta sitten ihminen ilmeisesti totesi tarvitsevansa vaatteita alettuaan muuttaa Afrikasta Eurooppaan, jossa ilmanala oli viileä.

Molekyyliantropologi Mark Stoneking kollegoineen on tutkinut Leipzigissa Saksassa täitä, jotka ovat kehittyneet päätäistä ja viihtyvät nimenomaan ihon ja vaatetuksen välissä. Joutuessaan pois ihmisiholta ne kuolevat vuorokaudessa. On laskettavissa että kyseiset täit alkoivat kehittyä parikymmentä tuhatta vuotta sen jälkeen, kun ihmiset olivat alkaneet levittäytyä Afrikasta. Vertailukohteena tutkimuksessa olivat simpanssien turkissa elelevät täit, kertoo Current Biology -lehti.

Täit Ovat Ihmisen Kumppaneita

Täit ovat jatkuvasti ihmisen kumppaneita luonnon ja sotien ja sosiaalisten katastrofien yhteydessä. Silloin kun ihmiset joutuvat olemaan ahtaasti yhdessä ja hygieenisesti huonoissa oloissa voi puhjeta pilkkukuukuume-epidemia jos vaatetäi pääsee liikkeelle.

Kansakunnan historiassa ja erityisesti sota-konfliktien yhteydessä on esimerkkejä, kun pilkkukuume on vienyt mukana tuhansia ihmishenkiä ja jopa vaikuttanut ratkaisuun taistelussa. Se voi tappaa enemmän sotilaita kuin mitä taisteluissa menehtyy. Näin tapahtui Venäjä – Turkin sodassa 1768 – 1774.

Historiasta myös tiedämme, että Lenin voitti täit ja Napoleonin armeija hävisi niille.

Ihmisen Ja Täin Ikiaikainen Liitto Jatkuu

Ihminen ei pääse eroon täistä. Sitä mieltä on tutkija. Lena Huldén.

    Ihminen yrittää kehittyä siihen suuntaan, että pääsee täistä eroon, kun taas täi kehittyy siihen suuntaan, että se sopeutuu yhä paremmin ja paremmin.

    Ja niin kirjoitetaan uusi luku ihmisen ja täin ikiaikaiseen liittoon, minkä liiton ikiaikaisuudesta kertoo sekin, että täi-sanakin on tuhansien vuosien takaa ja kuuluu ikivanhaan, omaperäiseen suomalais-ugrilaiseen sanastoon. Sanalla on siis ikää tuhansia vuosia.

Emmekä me nykysuomalaiset ole pitkään selvinneet ilman vaatetäiden olemassa oloa. 100-vuotiaassa Suomessa on ollut pilkkukuumetta esimerkiksi vuonna 1918 punaisten leireissä ja 1940-luvulla Viron keskitysleireillä, joiden kautta inkeriläisiä siirrettiin Suomeen.

Näin siis ne kuusijalkaiset seuraavat Ihmisen oloa ja eloa maapallolla! Menimmepä minne tahansa. Varokaamme niitä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Työskentelin takavuosina päiväkodissa sekä perhepäivähoitajana, joten sekä täit että kihomadot ovat tulleet tutuiksi. Pahin kuitenkin on syyhypunkki. Olen kerran eläessäni saanut tartunnan ja voin kertoa, että se on täyttä helvettiä. On kuin iho olisi tulessa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jotenkin ne tulevat syksyisiin samaan aikaan molemmat, niin täit kuin kihomadot kiusamaan erityisesti pieniä lapsia.

Syyhypunkista sen verran, etten itse ole ainakaan tähän asti saanut tartuntaa, mutta olen nähnyt sen jälkeä ihmisen kehossa. Kerran kirjoitin siitäkin blogin,johon laitoin videon, mutta jostain syystä youtube on poistanut sen. Linkitän sinne kuitenkin. Epämiellyttävä asia kun sekin on!

http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/17...

Kiitos kommentista ja blogin suosittelusta!

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Siihen aikaan kun sain tuon tartunnan, oli vallalla käsitys, että syyhypunkit liittyvät jotenkin likaisuuteen, ja kohdalleni osui lääkäri, joka ei vaivautunut korjaamaan käsitystäni. Häpeä oli hirvittävä, enkä käsittänyt miten minuun, siistiin ihmiseen voi tarttua tuollainen ötökkä.

Onneksi nykyään ihmiset tuntevat asioiden oikean laidan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Henkilökohtainen kokemukseni.

Kouluikäisenä, sodan jälkeen, muistan kuinka meitä tarkkailtiin kouluissa niin täiden kuin syyhytaudin suhteen. Kun aamulla astuimme luokkaan, niin valvojalle jokainen oppilas näytti ovella kädet, sormet harallaan, etteikö ole syyhytartuntaa. Silloin tällöin varmaan sairaanhoitaja kävi tarkistamassa jokaisen oppilaan päät ja erityisesti korvien takana ja niskan. Vaatetäin varalta joskus piti riisua paksummat päällysvaatteet ja tarkistivat pintaa lähellä oleva vaatekerros kainalon kohdalla...Jos jotain löytyi, niin vanhemmille viesti.
Se oli kauan sitten ja siihen oli silloin tarvetta.

Kiitos kommentista ja hyvää syksyä!

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

No ei ole täistä mulla ollut haittaa tukanpituus on ollut n 25 v millin siilinä korkeintaan .
Syyhypunkkiakaan en ole tavannut itsessäni luojankiitos terv tepivaari

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Käytät siis ns.siilitukkaa! Hienoa!

Olet toiminut niin kuin muinaisessa Egyptissä papit,faaraot ja kuninkaalliset..! Se on todella luojankiitos, ettet ole saanut tutustua noihin kuusijalkaisiin niin kuin myös inhottavaan syyhypunkkiin.

Toivon, että sillä lailla tästäkin eteenpäin! Mukavaa syksyä! :)

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Hyvä että toit puheeksi. Syöpäläiset ovat tosiaan tulossa takaisin. Takana on Suomen 60 -vuotinen jakso, jolloin ehkä ylpistyimme ja elimme yltäkylläisyydessä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Maailman kehitys toistaa itseään syklisesti joten saattaa olla, että tässäkin mennään siihen...60-luvun sykliin!

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Tuossa kakkoskuvassa apinat nyppivät toistensa karvapeitettä. Muistankohan väärin, että siinä ei olisikaan kyse syöpäläisten etsimisestä, vaan jonkinlaisesta seurutelumuodosta.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Sinäkin olet kädellinen. Mietippä miten mukavalta tuntuu, kun parturi sukii pääkarvojasi. Ei siihen ötököitä tarvita.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Päältä päin katsottuna apinat etsivät jotain toisten karvoista ja silloin tällöin pistävät jotain suuhun. Helposti kuvitellaan, että ne poimivat sieltä jonkinlaisia syöpäläisiä ja sitten syövät sen. Se ei olekaan niin.

Asiantuntijat kertovat, että apinoilla jos on, niin ne on kirppuja, mutta eivät he helposti saisi kirppuakaan kiinni. Asia on kuulemma niin, että apinat tykkäävät suolasta, mutta mistäpä ne saisivat sitä luonnossa? Joten suolaa he etsivät seuralaiselta sen karvoista, jonne on kerääntynyt hiki ja kuivunut suolaksi.Ohhoh! Sekin on tutkittu!
Tietenkin sinä on jonkinlaista seurustelumuotoa ja sanoisin sillä voi olla jotain ns."terapeutista" vaikutusta!

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Kyllähän kaikenlainen rapsuttelu tuntuu hyvältä ihmisistäkin. Sosiaaliset eläimet pitävät koskettelusta, kunhan se ei ole tungettelevaa eikä mene kielletyille alueille.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #11

Joskus "sosiaaliset eläimet" käyttäytyvät paremmin kuin kaksijalkainen Homosapiens, jolla on
kehittyneemmät aivotkin!
Päänahka tykkää rapsuttelusta. Minulla on sellainen "rapsuttelu laite" kun tuossa linkitetyssä jpg-kuvassa. Tosi kivalta tuntuu rapsutella silloin tällöin!

http://yrttiapteekki.com/kuvat/4009.jpg

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #12

Minullakin on tuollainen rapsutin jossakin kaapinnurkassa. Pitääkin kaivaa esiin:)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muutimme Kiinaan vuonna 1999 enkä ollut eläessäni joutunut tekemisiin päätäiden kanssa sitä aiemmin. Ne tuntuivat suurin piirtein yhtä kaukaisilta kuin pettuleipä ja nälkävuodet.

Sitten yhtäkkiä molemmilla tyttärilläni ilmestyi täitä hiuspohjaan. Olivat saaneet ne koulusta.

Siinä oppi sitten täikammalla kampailemaan aamuisin, ja iltaisin pesemään täisampoolla. Muistan kuinka eräänä lauantaiaamupäivänä ajelin fillarilla apteekkiin pitkin Shanghain katuja hankkimaan täisampoota.

Onneksi tilanne poistui päiväjärjestyksestä muutamassa kuukaudessa eikä enää palannut.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Minä törmäsin noihin inhoihin otuksiin Saksaan muuttaessani ja koin ihan saman järkytyksen kun kuvailet! Nyt suhtautuminen on muuttunut jopa huvituksen asteelle, kun törmään ihmisiin, jotka joutuvat ensikertaa kosketuksiin otuksen kanssa....

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Nuorempi tyttäremme sai täitä Kallion ala- asteelta.... no niistä oli varoitettu. Ne hoidettiin pois.... helposti ne lähtivät apteekin tropeilla.....

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Täisampoo ei enää nykyisin auta entisen tapaan! Luonto tekee omia temppuja ja auttaa elimistöä kehittämään vastustuskykyä. Niin ihmiselläkin kehittyy joskus vastustuskyky jotain lääkettä vastaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Mainitsin blogissa, että Lenin voitti täit.
Lenin ja bolsevikit voittivat vallankumouksen 1917, mutta sen saavutukset olivat vaarassa monestakin syystä.Yksi niistä oli pilkkukuumetauti.Vuosina 1917–1921 yli 25 miljoonaa venäläistä sairastui pilkkukuumeeseen ja heistä tautiin kuoli 2,5–3 miljoonaa.
Lenin julistikin varsinaisen sodan täiden uhan torjumiseksi.

"Nuoren neuvostovaltion johtaja V. I. Lenin nousi puhujapönttöön ja nimesi pahimmat uhat: viljan puute, polttoaineen puute ja täit. Joko täit voittaisivat sosialismin tai sosialismi voittaisi täit, Lenin julisti korkealentoisesti." kertoo Leena Hulden kirjassaan "Kuusijalkainen vihollinen – niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin"

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille, blogin suosittelijoille, Fb-ssa jakajille ja lukijoille!

Näin kevennykseksi kuunnellaanpa Pienten Enkeleitten laulama "Istuipa kerran kirppu"

https://www.youtube.com/watch?v=OV1xK-2H7gI
Istuipa kerran kirppu | Pienet Enkelit Imatra | 2012

Oikein mukavaa viikonvaihdetta!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset