*

Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Bussilla Svetogorskiin Ja Kaupunginjohtaja Torniosta

  • Bussilla Svetogorskiin
    Bussilla Svetogorskiin

Imatra-aiheinen Vaalikirjoitus.

Bussilla Svetogorskiin Ja Kaupunginjohtaja Torniosta

Imatran suhteet kaupunkimme toiseen puolikkaaseen, Svetogorskiin, on kunnallisessa politiikassa unohdettu lähes täydellisesti. Julkilausumia on kirjoitettu ja samppanjalaseja kilistelty rajan molemmin puolin, mutta siihen se onkin sitten jäänyt.

Suhteita pitää edistää. Erityisen huomio on kiinnitettävä kansalaisten tasolla tapahtuvaan toimintaan. Ihmisten keskinäinen asiointi, työnteko ja kaupankäynti pitää tehdä niin helpoksi kuin mahdollista.

Tärkein ja pienellä rahalla toteutettava hanke on paikallisliikenteen ulottaminen Svetogorskiin. Tämä asia kuuluu nimenomaan kaupungille, koska sillä on monopoli paikalliseen bussiliikenteeseen. Muut yrittäjät häädetään härskisti lain kouraa käyttäen.

Kun säännöllinen bussivuoro, toivottavasti Ruokolahdelta asti, Svetogorskin rautatieasemalle saadaan toimivaksi, on autottomallakin imatralaisella helppo ja mukava yhteys Svetoon ja siitähän se on sitten rata auki vaikka Kiinaan ajaisi, Viipurista ja Pietarista nyt puhumattakaan.

Maahan piirretyt viivat eivät saa estää ihmisten välistä kanssakäymistä.

Imatra Liikenteen Kohtauspaikkana

Kaupunkimme kehityksen kannalta on strategisesti tärkeää, että mahdollisimman usea ja monimuotoinen liikenneyhteys kohtaa toisensa juuri täällä Imatralla. Bussiyhteys Svetoon on kiireellinen. Muuttuvassa maailmassa on juostava pysyäkseen paikallaan. Vaihtoehtona on taantuminen ja lopulta kuihtuminen.

Imatran Talousalue

Tällä hetkellä merkittävä osa Imatran talouspotentiaalista jää toteutumatta, koska kaupungin "alusmaista" puolet on poliittisista syistä jätetty saavuttamattomiin. Nimittäin Venäjän puoleiset alueet. Viipuri on suunnilleen saman matkan päässä kuin Lappeenranta. Myös siellä asioinnin pitäisi olla suunnilleen yhtä helppoa.

Imatralaisten toimeentulon edistämiseksi liikenneyhteydet Imatra – Viipuri alueen sisällä pitää saada toimimaan!

Meillä on Suomessa toinenkin kaksoiskaupunki: Tornio-Haaparanta. Tuon kaupungin asukkailla on jo pitkä kokemus siitä, mitä yhteinen elo ja olo valtakunnanrajan kahden puolen käytännössä tarkoittaa. – Jotta tulisikohan tähän meidän oman Enso-kaksoiskaupunkimme yhteistyöhön eloa, jos haettaisiin kaupunginjohtaja Torniosta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Asia järjestyy heti kun Venäjä palauttaa alueen Suomelle.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Askel kerrallaan lähdemme hoitamaan asiaa ja rauhanomaisesti! Aloitteen pitää tulla meiltä!
Ensin avaamme portit kaksoiskaupungille Imatra-Enso!

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Kuules Viola. Lähdetään toteuttamaan noita bussilinjaparannuksia Ensoon ym. henkkeita sitten, kun Viipurin lääni ja Petsamo ja itäinen Salla on palautettu Suomelle ja muitten muassa tuo nimihirviö "Svetogorsk" ja "Vysotsk" ja muut laittoman miehittäjävallan keksimät valhenimet on poistettu kaikilta kartoilta ja vain ne oikeat suomen- ja ruotsinkieliset nimet käytössä https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuras#Ven.C3.A4j.C3....

- ks. tarkemmin http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kuules Veikko!
Lähdetäänkin toteuttamaan näitä hankkeita tässä ja nyt,viipymättä! Aloitamme pienemmästä,eli Ensosta.Emme voi odottaa mitään tekemättä...se saattaa viedä liian paljon aikaa. Ettei tapahtuisi niin,kuin suomalainen sananlasku sanoo: "Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa!". Lähdetään sitä suota sulattamaan jo nyt!

Wikipedia kertoo: [Talvisodan aikainen ulkoministeri Väinö Tanner kertoi muistelmissaan: "Enson alueesta syntyi jo tällöin ensimmäinen erimielisyys. Rauhansopimukseen liitetyn kartan mukaan se selvästi kuului Suomen alueeseen, mutta venäläiset vaativat sitä itselleen. Myöhemmin kartta muutettiin venäläisten eduksi vetämällä Enson kohdalle tarpeellinen mutka."],

Venäläinen kirjailija Mark Solonin sähkökirjassaan "25 kesäkuu.Tyhmyys tai aggressiivisuus" / "25 июня. Глупость или агрессия?" kertoo...että Enso on joutunut Neuvostoliitolle/Venäjälle valtioiden tekemän sopimuksen 12.3.1944 vastaisesti.

Koska 20.3.1944 paikan päällä rajan vedosta vastaavat Neuvostoliiton viranomaisten painostuksesta rajalinja oli siirretty niin, että Enso joutui Neuvostoliitolle. Suomalaiset viranomaiset suostuivat siihen!? Vaikkakin suostuivat silloin, mutta nyt on toinen aikakausi ja olisi ihan aiheellista lähteä vaatimaan oikeudenmukaisuutta tässä asiassa, koska oli rikottu valtioiden välistä sopimusta! Eli vaatia alueen palauttamista Suomelle.

Kiitos kommentista!

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Taidat kuules Viola olla sittenkin oikeassa. Ensi askeleena tuo Enson palauttaminen olisi ehkä ihan oivakin hanke, edellyttäen ettei ensiaskel jää viimeiseksi vaan siitä edetään ripeästi koko Karjalamme ym. alkuperäisten itsenäisen Suoineidon alueiden palauttamiseksi.

Näin Vuoksen Jääsken/Enson vireästä talousalueesta kerrotaan hienossa kuvakirjassa: "...sotien jälkeen halkaistu kunta jäi parhailta osiltaan Venäjälle Enson tehtaiden takia. Niiden moderni teknologia oli Stalinille mieleen. Myös Rouhialan, Enson ja Vallinkosken vesivoimalat Stalin vaati sotasaaliina – Stalin oli sotinut saadakseen energiaa." Ks. Karjalan Tragedia, s. 78 > http://prokarelia.net/KarjalanTragedia/078.pdf

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #9

Kiitos linkistä. "Karjalan Tragedia" varmasti löytyy kirjastosta, joten haen sen. Kiinnostaa.
Muuten Stalinin hyväksymä Suomen ja Neuvostoliiton raja kulki kartalla Enson rautatieaseman kohdalla. Kertoi Mark Solonin sähkökirjassaan "25 kesäkuu.Tyhmyys tai aggressiivisuus". Paikan päällä se oli venäläisten painostuksesta siirretty "venäläisten eduksi vetämällä Enson kohdalle tarpeellinen mutka", niin kuin kertoi muistelmissaan ulkoministerikin Väinö Tanner.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Mitä mieltä olet Boris Jeltsinin hallituksen tarjouksesta vuonna 1991 ostaa Karjala takaisin Neuvostoliitolta?

"..Kainuun Sanomien tietojen mukaan loppuvuodesta 1991 Boris Jeltsinin hallitus tarjosi Suomen korkeimmalle johdolle mahdollisuutta ostaa Karjala. Myynti olisi ollut jatkoa Baltian maiden itsenäistymiselle. Mauno Koivisto olisi lehden mukaan nimittänyt salaisen komitean selvittämään luovutetun Karjalan alueella olevan infrastruktuurin arvon sekä perusrakenteiden kunnostuksen kustannukset..."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjala-kysymys

Tarjous kuulostaa uskottavalta,koska Venäjä on myynyt ennenkin omaa aluettaan, esimerkiksi vuonna 1867 noin 1,5 miljoonan neliökilometrin suuruisen Alaskan alueen Yhdysvalloille. Kauppahinta oli 7,2 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alaskan_osto

Mikä mahtoi olla hinta Karjalalle?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Periaatteessa tietysti tuntuu väärältä maksaa ryöstöjälle tai sen perilliselle oman omaisuutensa palautuksesta. Mutta toisaalta väärin oli sekin ettei Mauno "Primorsk, ent. Koivisto" suhtautunut neuvotteluihin vakavammin ja tarttunut kiinni keskustelumahdollisuuteen pitkittäen, jolloin itse palautusvalmius olisi korostunut ja vakiintunut ns. uudeksi normaaliksi. Sinälläänhän kotimaan ja -seudun minkään osan arvoa ei voi rahassa edes mitata, mutta toki erilaisia laskelmia voi tehdä ja on tehty. Esimerkiksi ProKarelia laski aikanaan hyvinkin asiantuntevasti Karjalan palautuksen hinnan, joskaan siihen ei tietty kuulunut kauppahintaa itänaapurille. Jos infraan ym. sijoitettavat panostukset olisi tuolloin tehty, olisi hanke jo varmaan ns. maksanut itsensä, ja meillä olisi myös itänaapurissa Rajajoen takana hyvä ystävä naapurina ja suhteet kunnossa ja kauppa kävisi kaikkien eduksi.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #18

Veikko Savolainen kirjoitti: [Jos infraan ym. sijoitettavat panostukset olisi tuolloin tehty, olisi hanke jo varmaan ns. maksanut itsensä, ja meillä olisi myös itänaapurissa Rajajoen takana hyvä ystävä naapurina ja suhteet kunnossa ja kauppa kävisi kaikkien eduksi.],

- Tulevaisuus on tietenkin tuntematon, mutta jos tarjoutui pienikin mahdollisuus parantaa suhteita naapurin kanssa, niin joskus vaikeittenkin asioiden yli pitäisi nähdä perspektiivit parempaan tulevaisuuteen.Näin ajattelisin tämänkin ison asian kohdalla!

Risto Salonen

Bensiini 50% halvempaa, tupakka 80%, viina 60%, palkat 60-80%. Sitäkö haluatte Imatralle lisää.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Nämä mainitsemasi hinnat olisivat tietenkin hyödyksi imatralaisille, mutta haitaksi valtiolle. Näinhän tilanne on myös Tornio-Haaparannassa. Eikä siellä mitään katastrofia!

Risto Salonen

Taitaa Suomen ja Venäjän raja olla suurin elintasoraja maailmassa. Ruotsin ja Suomen välillä käytännössä ei mitään.
Siksi Tornio on huono vertailukohta.

Muuten kun olen käynyt Imatran kylpylässä, sinne tuli bussivuorolla kylpijöitä rajan takaa eli homma jo toimii.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #11

Ehkä Tornio oli huono vertailukohta, koska rajan ylitys on Schengenin sopimuksen ja pohjoismaisen passivapauden vuoksi verrattain vapaata.

No miten lienee sitten USA:n ja Meksikon välinen, "elintasoraja"?kun Trump rakentaa jopa muuria ja kuulemma kolmasosa rajasta on jo aidattu.

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kolma...

Joten lieneekö sittenkään Suomen ja Venäjän raja suurin elintasoraja maailmassa?

Imatran kylpylän ja venäläisten matkailijoitten suhteen olet oikeassa!, mutta Imatra-Enso kaksoiskaupunkina olisi vapa-alue yhteistoimintaa varten myös molempien kaupunkien tavallisille kansalaisille eikä vain eliitille.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Miksi Heistonen käyttää Ensosta sen venäjänkielistä nimeä? Puhummehan esimerkiksi Moskovasta ja Pietarista emmekä käytä niiden venäläisiä nimiä!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Koska Enson virallinen nimi on nyt Svetogorsk ja monet muutkin suomalaiset sanovat "lähdetään Svetoon". En käytä Pietariakaan enää nimellä Leningrad, vaikka sieltä olen lähtöisin ja se on muistissani. Suomalainen ei tietenkään sano Moskva (Москва) vaan Moskova ja Pietari olisi sitten Sankt-Peterburg (Санкт-Петербург). Eihän esim.Viroakaan sanota Estonia (Эстония).

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Voi olla että siellä Imatran suunnalla puhutaan Svetosta mutta eipä sitä muualla kuule. Juuri siellä kyllä pitäisi käyttää oikeaa nimeä Enso, kun se kuitenkin on suomalaisten paikka eikä nykyisten tilapäisen miehitysväen. Tuo Viro on kyllä vironkieliseltä nimeltään Eesti, mikä käy hyvin synonyymisanana myös suomenkielessä. Virossakin kai on erikseen sanat venäläinen ja ryssä, vaikka useimmissa muissa kielissä on vain se rys/rus-sana.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #10

Kyllä täällä kuuluu myös nimi Enso. Muuten eräs tuttava venäläinen Svetogorskista korosti minulle, että hän asuu Ensossa! Oli kiva kuulla!

Ihmiset tuntevat asuinpaikkansa historian. Nykyiset asukkaat eivät itse ole syyllistyneet mitenkään niihin sotilaallisin ja poliittisin tapahtumin, jotka johtivat tähän tilanteeseen. Ei kansa ole syyllinen valtion toimiin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Fb-kiin tuli kommentti. Lähettäjän luvalla siirsin sen tänne:

Martinus Markoff
1 апреля в 11:04

Imatralla asuessa pyöräilin Svetoon monesti, kävin kirkossa kun oli päivisin avoinna ja ihmiset ystävällisiä. Ruokakaupoissa kävin myös ja syömässä - edullista ja hyvää kotiruokaa. Joskus vain pyöräilin katselemaan elämänmenoa, joka ei ollut ollenkaan niin kiireellistä ja pinnallista mitä "kotipuolella". No, molemmissa kaupungeissa hyvät puolensa :)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pyöräilijät rajanylityspaikalla Imatralla saavat ylpeillä, koska pääsevät joskus aika pitkienkin autoilijoiden jonojen ohi. Kivahan se on! Ja onneksi olkoon!

"Imatra on kaakkoisrajan ylityspaikoista pyöräilyn kärkipaikka. Kesäkuukausina Imatralla rajan ylittää suuntaan tai toiseen useita tuhansia pyöräilijöitä. Pyöräilyn suosioon vaikuttaa Imatran ja Svetogorskin kaupunkien lähinaapuruus"- kirjoittaa Uutisvuoksi.

http://www.uutisvuoksi.fi/Uutiset/2014/06/01/Imatr...

"Pyöräilijöiden liikennesäännöt muuttuIvat Imatran rajanylityspaikalla maanantaina 2. kesäkuuta(2014).

Kannattaa tutustua jos ensikertalainen lähtee ylittämään rajaa pyöräilemällä.

Martinus Markoff, kiitos kommentista!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset