Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Kirjasto Googlen aikakaudella

  • Kirjasto Googlen aikakaudella
  • <center>Kirjuri</center>
    Kirjuri
  • Kirjasto Googlen aikakaudella
  • <center>Vizier Sahib'in kirjasto</center>
    Vizier Sahib'in kirjasto
  • <center>Kirjastoraitiovaunu</center>
    Kirjastoraitiovaunu
  • <center>Kirjastopolkupyörä</center>
    Kirjastopolkupyörä
  • <center>Kirjasto viihdekeskuksena</center>
    Kirjasto viihdekeskuksena
  • <center>Googlen aikainen kirjasto</center>
    Googlen aikainen kirjasto

Historiaa

Arkeologit ne löytävät kaikenlaista mielenkiintoista sieltä maan uumenista. Me taas netistä. Kun täällä kertaa puhutaan kirjastosta, sen historiasta, niin minäkin sukelsin nettiin ja mitäpä löysin sieltä?: Maapallon ensimmäiset kirjastot!

Muinainen Babylonia

Yksi ensimmäisistä maapallon kirjastoista oli luotu Muinaisessa Babyloniassa noin 2000 vuotta ennen ajanlaskuamme. Siellä säilytettiin käsikirjoituksia, jotka kertoivat yksityiskohtaisesti vedenpaisumuksesta. Myös Babylonian Kut-kaupungissa oli kirjasto, joka kuvasi historiaa maailman luomisesta ja jättiläisten sodista.

Assyrian Ninive

Assyrian Niniven kaupungissa on löydetty kirjastoja ajalta 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kaivauksissa on löydetty iso kuningas Assurbanipalin palatsi, jossa laatikoissa ja koreissa oli 30 tuhatta savitauluja, joitten tekstit olivat kirjoitettu monilla kielillä. Ne olivat kieliopin, tähtitieteen, historian, ja lääketieteen alan kuuluvia kirjoja.

Lisäksi kuningas Assurbanipalin kirjastosta, jota omana aikanaan kutsuttiin "Neuvoja antavaksi taloksi". Oli perustettu kirjurikoulu ja kaikki tiedemiehet liitetty yhteiseen järjestöön, joille oli annettu tehtävä luetteloida kaikki teokset, jotka oli ryöstetty luostareilta. Nämä luettelot olivat nykypäiväisten modernien luetteloiden prototyyppejä.

Tämä on vain pieni osa valtavaa kirjastoa, joka löydettiin kaivauksissa 1900-luvun puolivälissä.

Persia

Persiasta on löydetty tietoa mielenkiintoisesta tiedemies Vizier Sahib'in kirjastosta. Hän oli intohimoinen kirjojen keräilijä ja hänen kirjastossaan oli noin 117'000 käsikirjoitusta. Lisäksi hän oli valtiomies ja soturi ja viettänyt suurimman osan elämästään satulassa. Niin. Hän kuljetti koko kirjastoa mukanaan minne olikin menossa. 400 kamelia vetivät kirjavaunuja, jotka kulkivat aina tiukasti aakkosjärjestyksessä. Näin kirjastonhoitajat löysivät helposti tarvittavan kirja.

Egypti

Yksi maailman seitsemästä ihmeestä on Aleksandrian kirjasto. Senhän tietävät kaikki!

Aleksandrian kirjasto oli koko antiikin maailman ajan suurin ja vaikuttavin kirjasto. Kirjasto sijaitsi Egyptissä Aleksandrian kaupungissa kaupungin Museionin eli muusain temppelin yhteydessä. Se perustettiin 300-luvulla eaa. Ptolemaios I:n hallitusaikana.

Makedonialainen valloittajakuningas Aleksanteri Suuri oli perustanut nimikkokaupunkinsa Niilin suistoon vain muutamia vuosikymmeniä aikaisemmin, eikä pikkukaupungin asukkaita hyvällä tahdollakaan voinut sanoa Välimeren kulttuuripiirin sivistyneimmiksi. He olivat valtaosin sotilaita, merimiehiä, hallintovirkailijoita, kirjanpitäjiä, kauppiaita ja käsityöläisiä.

Kirjaston kokosi ja organisoi Demetrios Faleronlainen. Kukoistusaikana siinä oli noin 700 – 800'000 kirjoja monilla kielillä. Legendojen mukaan koko kirjasto tuhoutui tulipalossa Julius Caesarin vallatessa kaupungin vuonna 47 – 48 eaa.

Muinaiskirjaston Käyttäjät

Ketkä näitä kirjastoja sitten käyttivät?

Antiikin maailmassa ei ollut julkisia kirjastoja. Yleensä muinaiskirjastojen lukijat olivat kuninkaita, pappeja, faaraoita, rikkaita arvovieraita. Vain hyvin rikas saattoi omistaa kirjan.

Kirja oli arvokas, joten jossain kirjastossa oli eräänlainen suojaustoimenpide varkauksia vastaan. Niin sanottu "ketjutettu kirjasto". Siinä kirjat oli pujotettu ketjuun, joka oli lukittu paksuun rautakaiteeseen, joka oli asennettu hyllykaapin yläreunaan. Kuulemma Englannissa yksi tällainen kirjasto on säilynyt.

Kirjaston Tulevaisuus

Kirjasto on ikivanha instituutio tiedonsiirtoa varten, kun tietoa siirretään ajasta toiseen ja aikakaudesta toiseen. Mutta hyödynnetäänkö sitä enää siinä määrin kuin ennen?

Maailman kirjastoihin on kerääntynyt jättimäinen määrä paperikirjoja. Miten niille käy vai käykö mitenkään nyt internetin ja kokonaan uuden tietotekniikan aikakaudella? Säilyvätkö kirjastot nykymuodossa? Ja kestääkö paperikirja kilpailun sähköisen kirjan ja internetin kanssa?

Muutoksia On Jo Näkyvissä Meillä Ja Maailmalla

Esimerkiksi kirjastoautot ovat jo hävinneet katukuvasta, pienempiä kirjastoja suljetaan. Tietääkseni kirjoja ei lainata enää niin paljon kuin ennen ja kauniit kirjahyllyjen rivit ovat autioitumassa, harva asiakas enää siellä kiertää. Tiedon pakkaamisen fyysiset ulottuvuudet ovat muuttuneet.

Nyt käytetään kirjastonhoitajaa konsulttina, joka nopeasti löytää meille tarvittavan kirjan. Tämä viimeksi mainittu seikka on kirjaston modernisoimista. Koko kirjastolaitos on muutoksen edessä. Kun tiedon pakkaamisen fyysiset ulottuvuudet muuttuvat, ei kirjastolaitoskaan enää voi säilyttää nykyisiä fyysisiä tiloja ja rakennuksia.

Kirjasto ei ole vain paikka, josta voit lainata kirjan, opiskella tai tehdä tietotyötä. Nykymaailma vaatii jotain enemmän.

Nykykirjasto Maailmalla

Maailmalta kuuluu muutoksia, esimerkiksi muuttaa kirjastot museoiksi ja maksua vastaan sisään, tai Venäjällä jopa lähti liikkeelle sana "kirjaston perestroikka". Kirjastoon luotiin mukavuuksia asiakkaille, esimerkiksi kahvila ja muuta vastaavaa, ja kävijä määrä kasvoi huimasti.

Tai Ranskassa pakolaiset ovat täyttänet lähes puolet kirjastoista, kun ne muutettiin tapaamispaikoiksi. Onhan kirjasto ilmainen, siisti ja lämmin paikka. Englannissa taas käytetään maahanmuuttajien sopeutumispaikaksi. Opetetaan kieltä ja autetaan integroitumaan.

Vai muuttuvatko kirjastot erikoiskirjaistoiksi, joita on jo ympäri maailmaa. Näihin kirjastoihin sivullisella ei ole asiaa. Ja niitä käyttävät ne vain viisaammat, niin kuin antiikki maailmassa?

Tulevaisuuden Kirjasto

Olkoon niin tai näin, mutta ihminen halua aina kurkistaa tulevaisuuteen, joten minäkin tässä tuon keskustelun aiheeksi kirjaston. Millaiseksi kuvittelemme sen vaikkapa 100 vuoden kuluttua?

Ja säilyykö perinteinen tapa lukea paperikirjaa? Tarvitaanko edes lukutaitoa sadan vuoden kuluttua? Kommunikoidaanko silloin videoilla?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Toivottavasti lukutaito säilyy tulevillakin polvilla, tosin Suomessakin taitaa jo nyt olla uuslukutaidottomia, ja ainakin luetun ymmärtäminen on toisille hankalaa. Kirjastojen osalta olisi mielestäni jopa toivottavaa, että ne siirtyisivät enenevässä määrin dititalisaation aikakaudelle. Jo nyt on saatavilla osa vanhoista kirjoista digitoituina, ja lukukokemus kunnollisella lukulaitteella, ei tabletti eikä tietokone vaan e-ink (elektroninen muste), on vastaava kuin paperisella kirjalla.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juha Vesamäki kirjoitti:[...tosin Suomessakin taitaa jo nyt olla uuslukutaidottomia],

-niin se on! Suomessa on käytännössä lukutaidottomia nuoria!

"Kehitysmaailmiö iskee Suomeen – Professori Ylelle: Lukutaidottomuus yleistyy"!

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/420565-ke...

– Sanat ja kirjaimet hallitaan, mutta vaikkapa tavallisen sanomalehden lukeminen, sen sisällön ja sanoman ymmärtäminen on monelle haastavaa sanoi Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi Ylen haastattelussa.

http://yle.fi/uutiset/3-9072031

Maailmalla on paljon lukutaidottomia, mutta kommunikointi tarve vaatii keinoja ja monet ovat jo itsestään oppineet käyttämään vaikkapa kännykkää!:

Kiinalainen viljelijä ei osaa lukea eikä kirjoittaa eikä pysty lähettämään tekstaria kännykällä, mutta hän käyttää kännykkää, jossa on muistiin talletettu pelkkiä numeroita, ei yhtään nimeä. Wangin pitää tunnistaa kavereidensa puhelinnumerot...

http://www.tivi.fi/Arkisto/2008-10-18/Lukutaidoton...

Kiitos kommentista!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juha Vesamäki kirjoitti: [..ei tabletti eikä tietokone vaan e-ink (elektroninen muste), on vastaava kuin paperisella kirjalla.],
- en tiennyt mikä se on, joten hain tietoa ja jaan kiinnostuneille.

Tämmöinen laite se on:

http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi...

Sähkömustetta hyödynnetään jo lukulaitteissa, joihin voi ladata kirjoja.

"Sähköinen muste kirkastuu" Kirjoitti Tiede.fi

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/sahkoinen_mu...

"Yhdysvaltalaistutkijoiden elektroninen muste matkii jo erehdyttävästi paperille painettua."

"Yhdysvaltalaistutkijoiden kehittämä ohut, elektroninen näyttö sähköisine musteineen alkaa olla yhtä kirkasta luettavaa kuin paperinen kirjakin. Millisekunnin reaktioaika mahdollistaa myös videoiden ymppäämisen tekstin lomaan..." Tosi hienoa!

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Yhdysvaltalaistutkijoiden kehittämä ohut, elektroninen näyttö sähköisine musteineen alkaa olla yhtä kirkasta luettavaa kuin paperinen kirjakin. Millisekunnin reaktioaika mahdollistaa myös videoiden ymppäämisen tekstin lomaan..."
Tosi hienoa!

Tuosta esittäisin eriävän mielipiteeni, siis videoista kirjassa. Eli pidän mieluummin lukemisesta kuin videoiden katselusta, siis silloin kun luetuttaa. Tosin lukulaite joka minulla on ei taitaisi oikein "jaksaakaan" avata videoklippejä. Silloin taas kun tulee katseltua videoita esim. juutuubista, niin kyllä tietokone on siihen parempi.
Ja mielestäni yksi lukulaitteen parhaita ominaisuuksia on se, että näyttö ei valaise eikä rasita silmiä. Omistamani laitteen näyttö kyllä muistuttaa hieman kellastunutta paperia mutta se vain lisää "aidon" kirjan tuntua.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #4

Minä en voi arvioida sitä käytännössä, koska en ole käyttänyt! Tuntuu hienolta itse laitteen keksiminen tulevaisuutta ajatellen...Jos joku halua saada sen "aidon" kirjan tuntuman, niin se onnistuu!
Tuossa Ink laitteessa on hyvä puoli ettei se valaise eikä rasita silmiä.

Kiitos kommentista ja tiedosta niin minulle, kuin sivulleni piipahtaneille lukijoillekin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jos kuvitella Vizier Sahib'in kirjastoa,jossa tutkijoitten mukaan oli noin 117'000 käsikirjoitusta ja hän kuljetti koko kirjastoa mukanaan minne olikin menossa...400 kamelia vetivät kirjavaunuja, jotka kulkivat aina tiukasti aakkosjärjestyksessä...niin kuin kirjoitin ylempänä.

Vaikea edes kuvitella 400 kamelia kirjavaunut perässä..

https://www.youtube.com/watch?v=Rdrz53Z8zNE

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset