*

Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Psykiatrit elävät fantasiamaailmassa

  • Psykiatrit elävät fantasiamaailmassa
  • Psykiatrit elävät fantasiamaailmassa

Masennuslääkkeet lisäävät itsemurhariskiä ja aiheuttavat riippuvuutta.

Tätä mieltä on Suomessa vieraillut tanskalainen tutkija professori Peter Gøtzsche Kööpenhaminan yliopistosta. Asiasta kertoo Mikko Puttonen 9.3.2017 HS otsikolla "Arvostettu professori tyrmää psyykenlääkkeet ja vaatii niiden poistamista markkinoilta: enemmän haittaa kuin hyötyä"

Professorin mukaan psykiatrit elävät mielestään fantasiamaailmassa: uskovat asioihin, jotka ovat tieteellisesti epätotta. Harha ei koske vain lääkkeiden hyötyjä vaan myös diagnooseja.

Gøtzsche toimii pohjoismaisen Cochrane-keskuksen johtajana. Arvostettu Cochrane-verkosto edistää näyttöön perustuvaa lääketiedettä tuottamalla katsauksia, joissa käydään systemaattisesti läpi erilaisia hoitokeinoja koskevaa tutkimusta.

Diagnoosit

    ”Psykiatrien mukaan diagnoosijärjestelmä toimii hyvin ja on luotettava. Mutta tutkimukset siitä, miten psykiatrit tekevät diagnooseja, ovat osoittaneet, että systeemi on täysin epätieteellinen. Kun useampi psykiatri näkee saman potilaan, he ovat täysin eri mieltä siitä, mikä diagnoosin pitäisi olla”, Gøtzsche sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Lääkkeet lisävät itsemurhariskiä

Gøtzsche viittaa myös masennuslääkkeistä tehtyihin tutkimuksiin, joissa psykiatrit ovat todenneet, että lääkkeet tehoavat, mutta potilaiden mielestä ne eivät ole tehonneet. Gøtzsche itse on työtovereineen todennut hiljattain, että masennuslääkkeet kaksinkertaistavat itsemurhaa ennustavat riskitekijät.

    ”Tutkimuksemme on osoittanut, että masennuslääkkeet eivät lisää itsemurhariskiä vain lapsilla vaan myös aikuisilla. Jos lääkkeet aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä, ne pitäisi minun mielestäni poistaa markkinoilta.”

Paraneminen Ilman Lääkkeitä

Hän myöntää, että myös masennus on riski, mutta masennuslääkkeet pahentavat tilannetta. Jos potilaat tuntevat saavansa hyötyä masennuslääkkeistä, se voi johtua Gøtzschen mukaan väärinkäsityksestä.

    ”Masennuksesta itsestään paraneminen on hyvin yleistä. Kun antaa lääkkeen, potilaat ajattelevat, että paraneminen johtuu lääkkeestä. He eivät tiedä, että he olisivat parantuneet samalla tavalla ilmankin.”

Tutkimuksissa Suuria Puutteita

Gøtzsche näkee lääketutkimuksissa suuria puutteita. Yksi on se, että ne eivät todellisuudessa ole yleensä sokkotutkimuksia niin kuin pitäisi.

Sokkoudella tarkoitetaan sitä, että kukaan lääkekokeeseen osallistuneista – sen paremmin potilas kuin hoitava lääkäri – ei tiedä, annetaanko potilaalle lääkettä vai plaseboa.

    ”Tutkimukset eivät ole sokkoja, koska psyykenlääkkeistä tulee sivuvaikutuksia. Useimmissa tapauksissa lääkärit ovat arvanneet, onko potilas saanut lääkettä vai plaseboa.”

Suomi

Suomessa masennusoireiden hoito lääkkeillä on kasvanut räjähdysmäisesti. Kertoi aiheesta Taloussanomat vuonna 19.4.2012 otsikolla "Pillerillä töihin – miten elämästä tuli tällaista?"

Lehtikirjoituksen mukaan: ... vaikka suomalaiset popsivat kymmenen kertaa enemmän masennuslääkkeitä kuin 20 vuotta sitten, vaiva ei kaikkoa. Mitä se kertoo – meistä, työelämästä, ajasta? Tai lääkkeiden tuputtamisesta?

Psykologiliiton puheenjohtaja, psykologian lisensiaatti Tuomo Tikkanen sanoo lehtikirjoituksen mukaa, että ilmiö on hurja. Hänen mukaan masennuslääkkeet eivät minkään tutkimuksen mukaan paranna ketään. Ne vain lievittävät pahan olon oireita, hän sanoo.

    Masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin. Keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä voidaan hillitä mielialan vaihteluita.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Kirsi Ahola mukaan masennuslääkkeitä myönnetään moniin muihinkin sairauksiin kuin masennukseen. Reseptejä kirjoitetaan syömishäiriöihin, paniikkihäiriöihin, ahdistukseen ja vaihdevuosiongelmiin.

Psykoterapia Lääkkeiden Sijaan

Gøtzschen mielestä ihmisiä pitäisi hoitaa psykoterapialla eikä lääkkeillä. Psykiatrit eivät ole aina pitäneet Gøtzschen huomioista.

Eivät tietenkään! Tällaisilla väitteillä! Tutkija on joutunut kritiikin kohteeksi myös Suomessa, jossa hän on joutunut napit vastakkain myös Suomen Lääkärilehden kanssa. Hänen lääkkeiden haittoja käsittelevä artikkelinsa oli jo hyväksytty julkaistavaksi, mutta sitten se peruttiin. Suomessa myös ainakin tutkimusprofessori Hannu Lauerma on arvostellut Gøtzschen johtopäätöksiä masennuslääkkeiden ja itsemurhien yhteydestä. Gøtzschen väitteitään on kyseenalaistettu esimerkiksi sillä perusteella, että hän ei ole psykiatri vaan sisätautilääkäri.

Gøtzsche itse sanoo haastattelussa:

    ”Kun joku huomauttaa, etten ole psykiatri, vastaan, että sehän on vain etu. En ole ole aivopesty psykiatriaan. Psykiatrit ovat luoneet alastaan paljon myyttejä, jotka eivät ole totta ja joihin he ovat päättäneet uskoa, koska se on heille hyödyllistä. Potilaille nämä väärät uskomukset ovat haitallisia.”

Lattian Tasolla

Näin siis masennuslääkkeistä ja niitten vaikutuksista sanovat niin arvostettu professori Gøtzsche ja monet muut blogissa mainitut arvostetut suomalaiset asiantuntijat. Mitäs mieltä me tavalliset tallaajat olemme yleisestikin aiheesta?

Ei se ainakaan hyvältä näytä jos miljoona suomalaista, eli viides osa kansalaisista syö Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä? Tähän lukuun mahtuvat niin nuoret kuin aikuiset! Työssä kävijät ja eläkeläiset ja erityisesti psyykenlääkkeitä käytetään paljon, diagnoosista riippumatta, vanhuksille, kehitysvammaisille ja muistisairaille! Tiedän mistä puhun.

Onko hyvinvointivaltio Suomi masentuneiden kansalaisten maa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (68 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Höpön höpön. Olen lukenut hepun kirjan, ja se on puhdasta roskaa. Hänen väitteensä ovat täysin tuulesta temmattuja. Mistähän sekin johtuu, jotta mitä enemmän masennuslääkkeitä määrätään, sen vähemmän itsemurhia tehdään - Suomessa SSRI-lääkkeet tulivat käyttöön v. 1988, ja sen jälkeen trendi on täysin selvä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jotkut lääkkeet tehoavat joillekin hyvin. Sama lääke (neurolepti tai psykoosilääke) mikä auttaa toista saattaa jollekin aiheuttaa helvetilliset kivut.
Diagnooseista yhdyn Violan esittelemän hepun näkemykseen ja kiinnostuksella hankin hänen kirjansa luettavakseni.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Margareta, niin se on,että "jotkut lääkkeet tehoavat joillekin hyvin"ja toisille sama lääke voi aiheuttaa huonoja sivuvaikutuksia.
Mitä tulee diagnooseihin, niin esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisilla ei tarvitse olla todettu mitään diagnoosiakaan kun määrätään psyykelääkkeet päälle...ja pian aletaan uudella lääkkeellä hoitaa sivuvaikutuksia siitä!
Näin se, valitettavasti, usein menee.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Pahimpia pelkoja on joutua vahushoitolaitokseen jossa määrättääisiin loputkin toimantakykyni vievä lääkitys.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #20

Aika usein, valitettavasti, sillai tapahtuukin! Lääkärin määräämistä lääkkeistä ei voi kieltäytyä, joten pahimmassa tapauksessa pakotetaan syömään tai sitten sekoitetaan lääkkeet ruokaan, jonka vanhus jättää syömättä. Sitten jää ilman lääkkeitä ja ilman ruokaa...Niin, ikävää se voi olla, mutta tiedän mistä puhun!

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen Vastaus kommenttiin #16

Vaikeasti kehitysvammaisetkin ihmiset ovat yksilöitä.
Lääkitys määrätään aina potilaskohtaisesti.
Toki - on sairauksia, joissa lääkitys voidaan määrätä anamneesinkin perusteella, mutta vaikeasti kehitysvammaisten kohdalla asia tuskin on näin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Kehitysvammaisdiagnooseja on lukuisia. Tietenkin lääkkeet määrätään aina tietylle henkilölle. Se ei mitenkään takaa niiden sopivuutta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #23

Margareta Blåfield kirjoitti:[Se ei mitenkään takaa niiden (lääkkeitten) sopivuutta.],
- Lääkkeitten yhteensopivuutta arvioi tietenkin lääkäri niin määrätessään lääkettä kuin sitten kyselemällä potilasta hänen voinnista,mutta kehitysvammaisten kohdalla sekin on vaikeata kun useimmiten kommunikaatio ei pelaa.
Lähiomaisten tai hoitohenkilökunnan havainnot olisivat tärkeitä löytää oikea lääkitys,ettei yhteisvaikutusten takia aiheutuisi vakavia haittoja...mutta miten se käytännössä toimii se on jo eri juttu.
Kiitos kun tulit keskustelemaan!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #21

Anttiolavi Salonen kirjoitti: [Toki - on sairauksia, joissa lääkitys voidaan määrätä anamneesinkin perusteella, mutta vaikeasti kehitysvammaisten kohdalla asia tuskin on näin],

-[..Anamneesi on tärkeä diagnoosia tehtäessä. Anamneesi syntyy, kun esimerkiksi sairas ihminen kertoo sairaudestaan ja antaa vastauksia lääkärin kysymyksiin.],

- Kehitysvammaisia arvioidaan olevan yli 1% maamme väestöstä, eli 50'000.Kehitysvammainen henkilö voi sairastua kuten kuka tahansa ihminen, mutta usein hän itse ei kykene tunnistamaan sairauttaan tai paikallistamaan vaivaansa ja ei pysty siten antamaan vastauksia lääkärin kysymyksiin. Siinä on se vaikeus.
Kehitysvammaisuutta ei voi poistaa, mutta monia lisäsairauksia voi hoitaa, jos oikea diagnoosi on löydetty. Sitä toivotaan jokaisen kehitysvammaisen ja muittenkin ihmisten kohdalla.
Kiitos kommentista.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pekka Roponen kirjoitti: [Höpön höpön...Mistähän sekin johtuu, jotta mitä enemmän masennuslääkkeitä määrätään, sen vähemmän itsemurhia tehdään],

- hyvä niin, jos masennuslääkkeitten ansiosta itsemurhia tehdään vähemmän! En voi väittää vastaan mitään, koska minulla ei ole siihen tilastotietoja.

Kuitenkin "tämä heppu" tekee yhteistyötä suomalaisten kollegoidensa kanssa. Muun muassa on perustanut Jyväskylän yliopiston professorin Jaakko Seikkulan kanssa instituutin opettamaan lääkäreitä siinä, miten lääkkeistä pitäisi luopua.

Näin ruohon juuren tasolta sanon, että tiedän montakin tapausta jolloin psyyke-tai masennuslääkkeistä oli luovuttu tai vaikkapa vähennetty, niin potilaan tilaa kohentui huomattavasti. En yleistä kuitenkaan asiaa.
Kiitos kommentista!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Seikkula ei ole lääkäri, eikä opeta lääkäreitä. Ei hänellä ole psyykenlääkkeiden suhteen mitään asiantuntemusta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

En tunne tapausta, mutta saatta hyvinkin olla etu, ettei ole lääkefirmojen infon varassa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #14

Pekka Roponen kirjoitti: [Seikkula ei ole lääkäri, eikä opeta lääkäreitä.],

-en minä tietenkään tunne Seikkulaa, enkä hänen asiantuntemusta, mutta lääkitysaiheen ja nimenomaan lähimmäisteni lääkityksen kautta pidän asiaa tärkeänä, joten toin sen, niin kuin osasin HS artikkelin mukaan tänne keskustelupalstalle, eli lähde on tiedossa.
Jokaisen keskustelijan mielipide on tärkeä ja erityisesti teidän ammattilaisten puolelta. Kiitos kun kerrot meille oman näkemyksesi tähän asiaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Itsemurhien ekäisemiseksi on tehty paljon muutakin kun lisätty lääkehoito masennukseen.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

Varmasti niin, mutta lääkehoito on siltikin oleellinen osa masennuksen hoitoa. Hyvin merkittävä ja hyödyllinen osa - masennuksen hoitoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Joillekin saatta olla, toisille saatta riittää käytännön apu, joillekin jokin terapiamuoto toimii.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Itsemurhien ennätysvuosi oli 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Siihen on monta muuttujaa eikä siinä ollut kyse SSRI-lääkkeistä eikä niiden puutteesta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Muistan itse kun muutin Suomeen 1990-luvun alussa kuinka lehdistöstäkin näki kuinka moni ihminen itse päätti elämänsä.Mahanmuuttajina ihmettelimme.
Löysin v.2008 23.11.Erkki Ahon blogin "Pankkikriisi": "Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa"

http://pankkikriisi.blogspot.fi/2008/11/suomen-tal...

Lainaus: "Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?"
Siis, 1 500 vaiko 14'500? Joka tapauksessa traagista jokaisen ihmisen kohdalla!

Kiitos kommentista!

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Itsemurhien vähenemiseen on paljon muitakin syitä kuin masennuslääkkeiden käytön runsas lisääntyminen. Tällaisiä syitä on esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen parantunut asema, syöpä- yms. vakavien sairauksien hoidon kehittyminen, parantunut taloudellinen tilanne 90-luvun laman jälkeen jne.

Itsemurhien lukumäärän lisäksi pitäisi tutkia itse sairaalahoitoa vaativien itsemurhayritysten lukumäärän muutosta ja haastavan käytöksen ja muun itsetuhoisuuden määrää. SSRI masennnuslääkkeillä on se ominaisuus että ne eivät ole yleensä hengenvaarallisia itsemurhayrityksessä toisin kuin vanhanaikaiset masennnuslääkkeet, puhumattakaan joistakin ikivanhoista käytöstä poistuneista barbituraattityylisista rauhoittavista jotka ovat korvautuneet bentsoilla. Itsemurhakuolleisuusprosenttiin vaikuttaa oleellisesti menetelmän tappavuus. Menetelmätapa johtuu kulttuurista ja itsemurhavälineiden saatavuudesta. Pelkistettynä pilvenpiirtäjäkaupungeissa hypätään ja esimerkiksi Suomen maaseudulla hirttäydytään tai ammutaan itsensä. Lääkekehitys on vähentänyt lääkeyliannoskuolemia itsemurhayrityksissä merkittävästi.

Masennuslääkkeet ovat mahdollisesti yksi merkittävimistä syistä itsemurhakuolleisuuden vähenemisessä mutta myös muita syitä on paljon.

Tilasto ei aina kerro koko totuutta syy-seuraus yhteydestä ilman huolellista analyysiä. Laitan tähän vertailuksi linkkinä toisen tilaston joka kertoo poliisin tietoon tulleista väkivaltarikoksista. 90 luvulla tapahtui pieni lasku ja sitten alkoi nousu joka on viime vuosina pieni lasku. Paljon puhutaan SSRI-lääkkeiden yhteyksistä kouluampumisiin. Kouluampumiset lienee väkivallan voimakkaimpia muotoja. Suurin osa väkivallasta on lievää väkivaltaa. Onko SSRI-lääkkeiden käytön yleistymisen myötä väkivaltarikosten määärä lisääntynyt tilastollisesti?

http://www.findikaattori.fi/fi/57

Masennuslääkkeiden käytön yleistyminen menee osittain käsi kädessä poliisiin tietoon tulleiden väkivaltarikostilaston nousun kanssa mutta kuitenkin on muita syitä: yleisen syytteen alaisiksi on tullut aikojen saatossa monia pahoinpitelyn eri muotoja, väkivaltarikoksesta ilmoittaminen on muuttunut lainsäädännön ja käytäntöjen muuttumisen myötä (esim. lievä pahoinpitely on yleisen syytteen alainen parisuhteessa nykyään), tilastointitavassa on tapahtunut joitain muutoksia. Lainsäädännön ja tilastoinnin ulkopuolella merkittävintä on alkoholin kokonaiskulutuksen määrän muutokset. Mutta entä syy-seuraus suhde masennuslääkkeiden kokonaiskäyttöön. Masennuslääkkeiden korreloi jonkin verran väkivaltarikostilastoja. Onko niille yhteysttä?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kaipa ne "fantasiamaailmassa" elävät psykiatrit kuitenkin tekevät jotakin oikein:

http://www.findikaattori.fi/fi/10

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Varmasti psykiatrit tekevät ei "jotakin" vaan paljonkin oikein tai voi sanoa, että se on poikkeus jos tekevät jotain väärin.
Kirjoitukseni pohjautui HS artikkelin ja en ole sen taakse mennyt, että olisin samaa mieltä, mutta jotenkin se ärsytti monta lukijaa, niin kuin minä olisin leimannut arvoisat psykiatrit "Fantasiamaailmaan"...

Linkitetyssä Findikaattorissa lopussa kuitenkin sanotaan :

"Itsemurhakuolleisuuden laskusuunnasta huolimatta Suomi on edelleen poikkeus Pohjoismaiden ja länsimaiden joukossa. Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2013 Suomen alle 65-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus oli noin puolitoistakertainen EU:n keskimäärään verrattuna. Sitä vastoin 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten itsemurhakuolleisuus ei poikennut EU-maiden keskiarvosta."

Jokaisen itsemurhan tehneen henkilön ja hänen omaisensa kohdalla on todella traumaattinen tragedia!

Diktaattorimme J.S.entisessä kotimaassani kerran sanoi,että yhden ihmisen kuolema on tragedia ja miljoonien..se on vain tilastot.
Tässä mekin keskustellaan tilastoista, mutta kuinka monta ihmisen elämää on jostain syystä loppunut niin ikävästi.Surullista se on!

Kiitos kommentista ja linkistä!

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Länsimainen tieteellinen käsitys ihmisestä torjuu pontevasti ihmisen hengellisen ulottuvuuden. Kun aineellinen todellisuus on ainoa tosiolevainen, se tarkoittaa, että kuolemassa kaikki loppuu, muuttuu olemattomaksi. Joidenkin ihmisten on vain hiukan vaikeaa pitää yllä minkäänlaista dynaamista optimismia tällaisen tulevaisuuden vision edessä. Voidaan sanoa jopa, että näissä oloissa täytyy olla hiukan typerä, jotta pystyisi olemaan masentumatta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Joillekin psykiatreille psyyke ja sooma on kuitenkin täysin eri asia; ikäänkuin pää olisi erillinen pallo johon muut elimet eivät vaikuta mitään ja johon kemiallinen hoito rajoittuu.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

#3 Minusta olisi paljon pahempi visio,että kärsimykset jatkuisivat ainaisesti ja ikusesti pitäisi helvettissään pysyä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Sakari Vainikka kirjoitti: [Joidenkin ihmisten on vain hiukan vaikeaa pitää yllä minkäänlaista dynaamista optimismia tällaisen tulevaisuuden vision edessä.Voidaan sanoa jopa, että näissä oloissa täytyy olla hiukan typerä, jotta pystyisi olemaan masentumatta.],
- kiitos mielenkiintoisesta näkökulmasta!Ja tuo dynaamisen optimismin yllä pitäminen tulevaisuuden vision edessä antaa aihetta miettiä!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Psykiatrisissa sairaaloissa on myös lopetettu erittäin tärkeä terapiamuoto; työterapia. Paitsi maataloudessa,myös puutarhoissa, käsityösaleissa ja puuverstaissa. Jokapäiväinen säänöllinen työ, joille monille oli tervehdyttävä vaikutus.
En ole nähnyt tieteellistä tutkimusta vertaistuen merkityksestä osastoilla. Entisissä tupakkahuoneissa käytiin luultavasti huomattavasti terapeuttisempiä keskusteluita kun hoitokokouksissa ja "oman"hoitajan kanssa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Syväriä suosittelee Cannabiksen laillistamista, niin käyttäjän elämä olis kuin silkkiä vaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #26

En ole edes kokeillut, niin mitä arvelet ?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #27

Nuoruudessa yhtä sun toista kokeiltiin, mutta kiinnostavampaa tekemistä riittää. Ei munkaan elämän tarkoitus ole tuottaa itselleni mielihyvä. Luulen, että jos sellainen päivä koittaa on aika jo lähteä lätkimään, noin kuvainnollisesti ilmaisten, tuskin tolpillaan enää pysyy silloin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #36

Mutta jos joku yrtti toimii kivunlivityksenä parhaiten, niin miksi se sen pahempi lääke kun vaikka pajunkuori?

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

"Syväriä suosittelee Cannabiksen laillistamista,"

Jep. CBD:stä on todettua apua masennuksen hoidossa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Uskoisin, että kyse on siitä, että lääkkeitä on määrätty vääriin oireisiin.

Mielialaa tasoittavat lääkkeet ovat varmasti hyviä sellaiselle, jolla on selkeä ongelma mielialan vaihtelusta tanasta riemukkuuteen.

Täytyy muistaa, että masennuskin saattaa esiintyä monilla eri tavoilla, joten "masennus" diagnoosina ei vielä kerro riittävästi. Voimakas ärtyneisyys ja raivo voivat joillain toisinaan myös olla tietyn sorttisen masennuksen oireita ja niihin puree tilapäiskeinona jopa paljon parjattu diapami.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kokeilemallahan lääkäritkin yrittävät selvittää mikä lääke ja millaisilla annostuksilla kenellekin tehoaisi.
Diapamin vaikutus on aika lyhyt, Joillekin aiheuttaa lyhytaikaisen eufoorisen tilan. Paljon parempi oli markkinoilta poistettu tasaisemmin vaikuttava Anxidin.
Diapam käytetään usein alkoholistien hoidossa.
Mielalaan vaikuttavia lääkkeitä on lukemattomia vaikutuksiltaan erilaisia. Mikä kellekin sopii siinpä kysymys.
Potilasta ei voi hoitaa tilastojen perusteella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä hitto tarkoitat "väärillä oireilla"
Ai kelle luulet mielialaa tasoittavat lääkkeet olevan hyväksi, ja milloin vaihtelut muodostuvat ongelmiksi ja kenelle?
Yleensä ihmisillä mielialat vaihtelevat. Toiset kaipaisivat enemmän tasaisuutta, toisten mielestä voisi mielitilat olla vaihtelevampiakin.
Lääkkeet voi olla väärät, oireet eli sairauden ilmenemismuodot
ovat mitä ovat ja tulkittavissa monella tavalla.
Nykyaikainen lääketiede käyttää edistyneitä tutkimusmenetelmiä
sairauden määrittämiseen. Psykiatri valitsee oireluokittelun perustuvan taudinmäärityksen mututuntumalla.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Vartti lääkärillä ja resepti kouraan, hoitosuositusten mukaan. Muuhun ei oikein ole resursseja.

Jos näin suuri osa kansasta voi huonosti, olisi aika vetää hätäjarrusta. Mikä sen aiheuttaa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eiköhän sellainen rahastus ole kuitenkin pientä verrattuna lääkefirmoihin.
Syvää masennusta kokenut tai hänen läheisensä kyllä huomaa eron. Tällaisia tavallisia kansalisia on valitettavasti aika paljon. Kunhan joku ojentaa kätensä ja auttaa ovesta ulos masennus voi parantua nopeastikin. Työ on hyvä terapia masennukseen kun pahimman ohi on päästy. Masennuksen asteita ja ilmenemismuotoja on monta.
Kopioin kommenttini kirjoittajan fb-sivulta:
Riittävät unilääkkeet ja hyvät rauhoittavat on poistettu markkinolta, näin tuotetaan valvomisesta jouhtuvia psykooseja, mahdollisten somaattisten sairauksien lisäksi, joita sitten usein elinikäisesti hoidetaan psykoosilääkkeillä. Ns sivuvaikutukset psyykkisen toimintakyvyn lamanuttamisen lisäksi, tuottavat joillekin vaikeatakin fyysistä kipua.
Neurologiasta erkaantumisen jälkeen psykiatria on taantunut ns. uskomustieteeksi.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

--Riittävät unilääkkeet ja hyvät rauhoittavat on poistettu markkinolta, näin tuotetaan valvomisesta jouhtuvia psykooseja, mahdollisten somaattisten sairauksien lisäksi, joita sitten usein elinikäisesti hoidetaan psykoosilääkkeillä. Ns sivuvaikutukset psyykkisen toimintakyvyn lamanuttamisen lisäksi, tuottavat joillekin vaikeatakin fyysistä kipua.

Kuka kirjoittaa tällaisia satuja?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Näithän kuka kirjoitti, satu on täysin oma harhasi, taidat olla psykoosissa oman määritelmäsi mukaan.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Psykiatri Roposen määritelmät eivät yleisesti ottaen vakuuta. Kommenteista päätellen ko. asiantuntijan "hoitosalkussa" painavinta sisältöä on tuhti lääkesetti. Sen ansiosta ainakin lääkefirmat kiittävät ja kumartavat. Asiakkaan/potilaan kannalta tilanne on huomattavasti moniulotteisempi.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Tuohon liittyviä asioita on olemassa todellisuudessa. Sähköinen resepti ja tiukentunut käytöntö PKV-lääkkeisiin on vähentänyt rajusti niiden käyttöä ja hankaloittanut saatavuutta. Tarkoituksena on ollut vähentää päihdekäyttöön päätyvien lääkkeiden määrää mutta myös monien ohjeen mukaan lääkkeitä käyttävien reseptien saaminen unilääkkeisiin on vaikeutunut.
"Bentsot" ovat lyhytaikaisessa käytössä "hyviä" rauhoittavia ja nukahdus/unilääkkeitä mutta aiheuttavat helposti riippuvatta ja ennenkaikkea ovat suosittuja päihteitä.
Yleinen ongelma on että miten hoitaa "narkomaanin" univaikeuksia, kipuja ja muita sairauksia jotka vaativat PKV-lääkkeitä. Jättääkö normikansalaista heikommalle lääkitykselle koska osa lääkkeistä menee kuitenkin päihteeksi vai kirjoittaako enemmän lääkkeitä koska toleranssi suurempi vai mikä on oikea ratkaisu?. Narkomaanin tai "viihdekäyttäjän" kipulääkitys tai "bentsolääkitys" on lääkärin ammattitaidon ja etiikan kannalta yksi hankalemmista asioista. Ongelmahan on että myös "narkomaanit" kärsivät oikeista voimakkaita lääkkeitä vaativista kiputiloista ja kärsivät mielenterveyshäiriöistä luultavasti normiväestöä enemmän. Mutta kuinka hoitaa?

Skitsoreniaa tai muita vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavien eliniänodote on n. 10-20 vuotta normaaliväestöä alempi. Vaikka huomioidaan suurempi itsemurhakuolleisuus niin se ei selitä kaikkea. Kysymys kuuluu miksi? Onko syynä fyysisten sairauksien heikompi hoito ja diagnisointi (kiputilat, fyysinen sairauden tunne tai heikko olo on vai harhaa johon määrätään lisää lääkettä) vai aiheuttavatko psyykelääkkeet itsessään haittavaikutuksena elimistön "rappeutumista", ylipainosta johtuvia seurannaissairauksia (esim. diabetes, verisuonitaudit) tai itse fyysisiä sairauksia jotka lyhentävät elinikää rajusti. Tietysti osasyy on että mielenterveyspotilaat omaavat epäterveellisempiä elemäntapoja, tupakoivat enemmän ja käyttävän päihteitä normiväestöä enemmän.

Mielenterveyslääkkeet aiheuttavat haittavaikutuksia kuten kaikki muutkin lääkkeet. Neuroleptejä Suomessa käytetään paljon myös vakavien psykoosien ulkopuolella (esim. nukkumiseen Ketipinoria) ja niiden yksi yleisemmistä haittavaikutuksista väsymyksen lisäksi on painon nousu. 10-30 kg painon lisäys on hyvin merkittävä riskitekijädiabeteksessä ja sydän- ja verisuonitaudeissa. Kuinka paljon esimerkiksi laajamittainen neuroleptien käyttö vähentää elinvuosia suomalaisissa suhteutettuna niiden laajamittaisen käytön hyötyihin. En tarkoita pahan psykoosin akuutinvaiheen hoitoa (se on hoidettava) vaan neuroleptejä unilääkkeinä, psykoosin ehkäisemiseksi isolla annoksella ja impulsiivisuutta vähentämään (siihenkin sitä käytetään vaikkei ihan hoitosuosituksissa taida olla). Mikä on hyötysuhde ja saavutettu hyöty? Onko parempi kärsiä ahdistuksesta, levottomuudesta yms. osan elinajastansa vai olla "rauhoitettu zombi" (anteeksi karrikoitu ja provosoiva sanamuoto) lyhemmällä elämällä. Itselle tuo valinta olisi ainakin ensimmäinen.

Lähipiiriini kuuluvan henkilön kokemuksesta tiedän millaista on kun henkilö saa liikaa neuroleptejä ja tämän johdosta viiltelee entistä enemmän ja syvemmin (kipuaistimus turtunut), on aina väsynyt, nukkuu yli 12 tuntia vuorokaudesta, ei meinaa pystyä tekemään töitänsä ainaisen väsymyksen takia ja kärsii ahdistuksesta). Tämä henkilö jättki 700 mg Seroquelit ottamatta ja pystyi tekemään vähen lyhennetyllä työviikkotuntimäärällä taas töitänsä ja pääsi pois mielisairaalakierteestä. Tämä on poikkeustapaus ja varoituksen sana kaikille lääkityksen lopettamista harkitseville. Kyse on poikkeuksellisellisen yksilön poikkeuksellisesta tilanteesta ja itse lääkityksen lopettamisen lisäksi yksityiselämässä ja lähipiirissä muuttui myös moni asia joka vaikutti kokonaisuuteen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #44

"aiheuttavat helposti riippuvatta"
"Entäs sitten" sanoi suhteellisuudentajuinen lääkäri.

"Joillekin ei sovi neuroleptit" sanoi lääkkeisiin harvinaisen hyvin perehtynyt psykiatri.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tässä on nyt vähän hölmöä niputtaa kaikkia psyykenlääkkeitä samaan nippuun, kun joillain on aivan selkeä vaikutus ja selkeähköt toimintamekanismit, kun taas toisilla on vähän mystisempää.

Vaikeampi ongelma on siinä, että monet lääkkeet toimivat erittäin hyvin vain lyhytkestoisesti. Esimerkiksi nyt vaikkapa benzot. Sen jälkeen seuraa riippuvuus, jolloin lääkettä on käytettävä jatkuvasti, jotteivät vieroitusoireet hajottaisi päätä. Benzot kuitenkin toimivat lyhytaikaisissa ahdistusongelmissa erittäin tehokkaasti. Muun muassa alkoholin vieroitusoireiden lieventämisessä ne aika suoraan pelastavat henkiä.

Masennukseen usein käyttävissä SSRI-lääkkeissä on ehkä vähän samaa ongelmaa, että toimivat hyvin vain lyhytkestoisesti, ja niiden psykofarmakologiaa hieman tuntien en lainkaan ihmettele.

Mielenterveysongelmat usein johtuvat ulkoisista tekijöistä ja tekijöiden poistuessa toki oireetkin usein helpottuvat. Joskus ulkoisiin tekijöihin ei voi vaikuttaa ja silloin psykoterapiassa voidaan ehkä löytää keinoja kiertää näitä ongelmia. Toisaalta ongelmat toisinaan johtuvat myös vakavista häiriöistä aivojen kehityksessä tai aivokemiassa, jolloin psykoterapia auttaa yhtä paljon kuin se auttaisi esimerkiksi humalatilan poistamisessa (ei taida auttaa).

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos,Hannu Mononen,linkistä blogiin : "Peter Gøtzsche ja ”tappava psykiatria”. Psykiatrian professori Erkki Isometsän näkökulma on nyt tarjottu kaikille luettavaksi ja se on sopiva tähän keskusteluun. Jokainen tekee oman arvion.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Varmaan akateemisilla psykiatreilla nousee " hiukset pystyyn" minunkin kommenteistani.
Jos ala kiinnostaa ja on hankkinut riittävä tietämys tieteellisen tutkimuksen ehdoista, on nykyisin helppo tialata digi-muodossa lääketiedettä opettavien yliopistojen psykiatrian alan väitöskirjat luettavaksi.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Margareta Blåfield kirjoitti: [Varmaan akateemisilla psykiatreilla nousee "hiukset pystyyn" minunkin kommenteistani..],

- Riippumatta siitä nousevatko akateemisilla psykiatreilla tai blogin keskusteljoilta "hiukset pystyyn", jokaisella meillä on oikeus halutessamme etsiä tietoa asiasta, josta olemme kiinnostuneet.

Kiitos,Margareta, kun tulit keskustelemaan aiheesta, joka on tosi tärkeä ja vakava!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #48

Aihe on epäilemättä erittäin vakavaa ja ihmisoikeuksi loukataan muuallakin kuin Turun Kupittaan sairaalassa. Kukaan ei valvo mitä suljettujun ovien takana tapahtuu.
Ja on täysin totta, että somaattisten sairauksien hoito laiminlyödään ja ylettömästä lihomisesta ei välitetä, lääkkeet jäykistävät monia ja hidastavat liikkumista.
Mutta en suinkaan väitä että kaikkia. Olen tuntenut hyvin toimintakykyisiä ihmisiä ns. mielenterveyskuntoutujissa, mutta suuri osaa erottuu kuin jotain zombieita olisi liikenteessä.
Ystävättäreni oli aikoinaan työllistämistöissä kehitysvammalaitoksessa ja on kertonut erinäisiä tositarinoita. Itse olen vain joskus vieraillut Ylöjärvellä.
Kiitos Viola että annoit minulle tilaisuuden sanoa jotain aiheesta josta olen aikaisemminkin kirjoittanut jotain -löysin vuosien takaisen mielipidekirjoituksen, lehtileikkeen jota skannasin, mutta tiedosto hukkui jonnekin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #49

Margareta, kehitysvammalaitoksista minä voisin kertoa aika paljon tositarinoita niin lääkityksestä kuin suljettujen ovien taakse sulkemista omaisilta, mutta ei mahdu tämän blogin raameihin.
Kiitos itsellesi, että tulit keskustelemaan ja kerrot tosi asioita!

Hyvää yötä ja kauniita unia!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #52

Ei mahdu ei.

Täysikuu, mouruavatko kissat Imatralla?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #53

Kyllä näillä kulmilla vapaasti liikkuvia kissojakin näkyy! Sekin on harvinaista kaupunki maisemissa! Ne,lemmikit, joita talutetaan narussa, varmasti "masentuvat" niin kuin ihmisetkin.Kissa on ollut luonnon eläin ja varmaan geeneissä vapaus on säilynyt.Joittenkin tutkijoitten mukaan lemmikki eläimillä on elinikä paljon lyhyempi kuin vapaassa luonnossa samaan lajin vertailussa.

Nyt on ulkona jo tosi kevät.Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja valkoinen lumi ja jäät ovat antamassa periksi ja luonto herää!

https://www.youtube.com/watch?v=yRSVYjchEl0

Varmaan kevät hohtaa siellä Tampeerellakin päin! :))

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #54

Kerroin just Vapaavuoron puolella Anan blogipalstalla miten synkähköltä täällä vielä näyttää. Siinä haastekin kaikille luontoa seuraaville kirjoittajille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #56

Muistin väärin Irjallakin on juttu kevään merkeistä.
http://ilgron11.vapaavuoro.uusisuomi.fi/valokuvaus...
Tosi nätin kuvan on ottanut hienolla kamerallaan!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #57

Kyllä,huomasin sen!
Että muistit väärin, mutta joskus muisti pätkii täälläkin päin! Sitä kuulemma on runsaasti liikkeellä. Käväisin Vapaavuorossa ja Irjan blogissa! Teillä on siellä hieno keskustelu. Kiva!:)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #58

Mulle menee välillä sekaisin kun virikkeitä tulee joka puolelta ja ohjelma on ihan erilainen kun Usarissa ja pling, joku on taas jotain julkaissut. Ihailen kyllä sinua kun noin suvereenisesti hallitset hommat. Tarkoitus oli laittaa Anankin palstalle sama kertomus.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #59

En minäkään niin "suvereenisesti hallitse hommia"!
Kiitos kehumisesta! Taas vuorokausi on jotenkin huomaamatta vaihtunut uuteen!

Hyvää yötä ja kauniita unia meren aaltojen tuudittamana! :)

https://www.youtube.com/watch?v=DaxdJL0ZUB4

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #60

Kaunista musiikkia sinullekin, joudut itse säveltämään tai kuuntelemaan vaikka jotain pöllöä. en ole yhtä näppärä kuin sinä käyttämään youtubea.
Rupesin tosiaankin miettimään kun huomasin päivämäärän vaihtuneen, onko jo maanantai. Nyt täytyy skarpata, ohjelma on tiukka ja tiistaina on ratkaiseva päivä. Parasta olla julistamatta julki.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #61

Kiitos, Margareta!
Oikein hyvää alkanutta päivää ja voimia sinulle huomiseen..."ratkaiseva päivä" kun on!? Aurinkoista valoa päivällesi!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #62

Toivotaan, tänään oli rankka päivä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #63

Margareta,lepäile nyt!

Tässä olisi rauhallista musiikkia ja kauniita maisemia:

https://www.youtube.com/watch?v=vs-F6Ut4eEQ

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #64

Kiitos, kauniita maisemiakin. Minä en meinaanut saada poistettua omalta sivulta jakamaani Oskarin video, rupes jo tympiin, mutta kun kommentissa valitin asiasta laitettiin valikkoon poistomahdollisuuskin. Ei se fb-automaatti ihan tyhmä sentään ole!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #65

On se Fb aika viisas automaatti tai sehän on kirja ja vieläpä "naamakirja"!
Mukavaa iltapäivää :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #66

Mutta tämän kaupungin sivuilta en löytänyt kaupunginvaltuuston naamoja, ainoastaan istumajärjestys. Enkö osannut hakea?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #67

Margareta, kirjoita hakukenttään "Tampereen kaupunginvaltuusto" ja sieltä alempana löytyy paikka "Kausi 2013–2016".

Tai menee linkin mukaan:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_kaupunginv...

Mukava päivänjatkoa sinulle!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #68

Niinhän minä teinkin, mutta ei sieltä mitään naamoja löydy.Syytä onkin hävetä.
Tampereen sivut on ollut todella kehnot, nyt ne on uudistettu, mutta vaikka ulkoasu on parantunut on kuitenkin vaikeuksia löytää hakemansa tietoa.

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Yksi asia on varma, moni lääke vie ihmiseltä aidot tunteet. Jos vihaat, se viha (hallitsematon) saadaan tukahdutettua tälläkin tavalla. Katsoin vuosia henkilöä, joka käytti lääkkeitä elämässä selvitäkseen. Tänään en tiedä kuinka on ja mitä hän tekee, mutta vaaralliseksi häntä ei voinut tuttavuuden vuosina sanoa. Uskon lääkkeisiin, jos ihminen ei vain muuten selviä. En usko lääkkeisiin, jos niistä ei haluta eroon ja ihmistä hallitsemaan itse itseään, elämäänsä. Ne ovat vain apu päästä normaaliin elämään kiinni. Toivottavaa on, että ihmisen oma vahvuus kasvaa aina lääkkeitä vahvemmaksi. Kysymyksessä tässä ne psyykkeeseen vaikuttavat, ei fyysisen maailman lääkkeet.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ilkka Kiviniemi kirjoitti: [Yksi asia on varma, moni lääke vie ihmiseltä aidot tunteet. Jos vihaat, se viha (hallitsematon) saadaan tukahdutettua tälläkin tavalla...Ne ovat vain apu päästä normaaliin elämään kiinni.Toivottavaa on, että ihmisen oma vahvuus kasvaa aina lääkkeitä vahvemmaksi.],
-Nimenomaan!
Kiitos kommentista!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille, blogin suosittelijoille linkin jakajille ja lukijoille!

Näin Frеdеric Chopinin Kevään Rapsodian mukana toivotan teille oikein hyvää kevättä!

https://www.youtube.com/watch?v=GW6-Po21T-0
Frеdеric Chopin Nocturne 2 - Весеняя рапсодия

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset