Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Juna Imatralta Viipuriin

Imatran suhteet kaupunkimme toiseen puolikkaaseen, Svetogorskiin, on kunnallisessa politiikassa unohdettu lähes täydellisesti. Julkilausumia on kirjoitettu ja samppanjalaseja kilistelty rajan molemmin puolin, mutta siihen se onkin sitten jäänyt.

    Maahan piirretyt viivat
    eivät saa estää
    ihmisten välistä kanssakäymistä.

    – Viola Heistonen

Bussilla Svetogorskiin

Imatran kautta matkustetaan paljon Venäjälle, mutta meille imatralaisille Svetogorsk, paikallisella kielellä Sveto, on luonnollinen osa imatralaisten päivittäistä työssäkäynti- ja asioimisaluetta. Ei pelkästään ostosparatiisi tai eksoottinen matkailukohde jossain ulkomailla.

Tästä syystä Svetogorskin saavuttaminen helposti ja vaivattomasti pitää olla Imatran kunnalle aivan ykkösprioriteetteja. Erityisesti siitä syystä, että kaupungilla on monopoli paikallisliikenteeseen.

Viime kuntavaaleissa ehdotin Imatran paikallisliikenteen ulottamista Svetogorskiin. – Siirretään bussiliikenteen päätepysäkkiä muutamalla kilometrillä Svetogorskiin päin. Nyt tämän sisältöinen idea on kyselyssä todettu imatralaisten eniten haluamaksi uudistukseksi rajaliikenteen kehittämisessä.

Imatran kaupungin pitää aktiivisesti edistää paikallisliikenteen ulottamista Svetogorskin puolelle!

Junalla Viipuriin

Imatran lähialueen henkilöliikenteen kokonaisuuteen kuuluu Viipuri siinä kuin Lappeenrantakin. Viipuriin oli päivittäinen junayhteys jo 1930 -luvulla.

    Nyt julkisia käyttävä matkaaja joutuu heittelehtimään bussissa laidasta laitaan mutkaisella ja mäkisellä Viipurintiellä. Juna olisi parempi. Turvallisempikin.

    – A vot myö sit mäntäis junalla Viipurrii.

Henkilöjunayhteys Imatran ja Viipurin välille on saatava aikaan mitä pikimmiten. On aloitettava pienestä ja annettava liikennöinnin tehdä itsensä tarpeelliseksi. Liikenteen määrän ja muodon pitää vastata käyttäjien tarpeita. Ei ailahtelevia poliittisia tuulenpuuskia.

    Poliittisena esteenä liikenteen kehittämiselle sanotaan olevan radan ylittämisen kansainvälisestä statuksesta ja logistiikkakeskuksesta.

Logistiikkakeskuksia ja mammuttimaisia rakennuksia rakentakoot ne, jotka niitä tarvitsevat, mutta yhden paikallisjunan ajaminen rajan yli ei saa olla sen monimutkaisempi operaatio kuin bussinkaan. Kiskot ovat jo valmiina ja säännöllinen tavaraliikenne käyttää niitä.

Liikennöinnin voisi antaa jollekin venäläiselle yrittäjälle, joka aluksi ajaisi kaupunkien väliä yhdellä tai kahdella junalla. Kysynnän mukaan. Tuo junayhteys sitten kasvakoon tai kaatukoon matkustajamäärien mukana.

    Suomalaisella yrittäjällä ei ole asiaa henkilöliikenteen raiteille. Se on vuosien saatossa nähty. Byrokratia ja eri suuntiin vetävät poliittiset intohimot ovat suurin este raiteilla tapahtuvan henkilöliikenteen kehittämiselle.

Kulkeeko piankin Imatran juna Viipuriin.
No ei kulje!
Se menee Sortavalan kautta.


:(

Veneellä Svetoon

Yhden yrittäjän aloitettavaksi sopii myös rajan ylittävät Jokiristeilyt. Infrastruktuuri on jo tähänkin valmiina.

Tässäkin projekti, jonka toteutuminen estetään vain poliittisista syistä.

Samppanjalasien Kilistelystä Reaalipolitiikkaan

Paikallisen kanssakäymisen kehittäminen ei saa olla vain yksittäisiä heittoja, "projekteja", sinne tänne, vaan ne on aina nähtävä osana isompaa kokonaisuutta. Samppanjaa on paljon virrannut herrojen viinilaseissa, kun näitäkin projekteja on "edistetty":

Koivikko Hiljaisen Joen Rannalla

Kun tuota Viipurin junaa ei tänne Imatran asemalle vieläkään näy eikä kuulu,
hyppäsin näiden neljän neitokaisen kanssa junavaunuun.
Matkalle jostain jonnekin.
Tulkaa mukaan!

За тихой рекою в березовой роще

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tuo paikallisbussiliikenne Enson ja Imatran välillä olisikin tulevaisuudessa kätevää.

Joskus hamassa tulevaisuudessa kävisi niin, että Ensosta tulisi täysi bussilasti raavaita miehiä putkikasseineen. Näinköhän se Imatran Kansantasavalta sitten perustettaisiin?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Paikallisbussiliikenteen voisi rajata kaksoiskaupungin Imatra-Svetogorsk(ent.Enso)asukkaille, ettei olisi pelkoa, että sieltä tulisi "raavaita miehiä putkikasseineen".

Tulevaisuus on tuntematon ja mitä se tuo tullessaan saavat nähdä sen aikakauden ihmiset...Tänään mennään kuitenkin rauhallisin mielin näihin ajatuksiin.
Kiitos kommentista!

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Heti kun Putin palauttaa Karjalan, kaikenlainen yhteistyö Venäjän kanssa on toivottavaa. Siihen asti meidän pitää boikotoida venäläisten toimia meidän alueella.

Voiko olla ystävä
ryöstäjän kanssa?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Minä elin valtiossa, joka yritti olla ryöstäjän lakeija ja kaveri, 28 vuotta. Se riitti!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

No mikä siellä uudessa valtiossa on parempi kuin edellisessä? Eikö se ole kenenkään kaveri vai onko kaverit luotettavampia? Onneksi olkoon jos valtioitten vaihto toi sinulle paremman elämän!

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #6

Nyt puhutaan enemmän asioista niiden omilla nimillä! Vielä 1980-luvulla radiosta tuli Suomessakin pelkkää Neuvostoliiton ylistämistä! Se on onneksi loppu! Eikä nykyistä Venäjää viitsi moni ylistää! Olen itse sotaveteraanin poika. Minun ainoa enoni kaatui jatkosodassa ruumiin jäädessä kentälle. Minun molemmat kummisetäni olivat sotainvalideja.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #7

Sota tekee pahaa jälkeä molemmin puolin rintamaa. Sodankäynnissä tulee aina uhreja siitä ei pääse minnekään.Valitettavasti!

Minunkin isäpuoli kaatui talvella 1942 Karjalan kannaksella ja haudattu yhteishautaan. Sinä ja minä olimme silloin eri puolella rintamaa...Pitäisikö välillämme olla nyt viha?
Sota on sota ja rauhan aikana meidän pitäisi jaksaa rakentaa yhteis-siltaa kansojemme kesken ja pyrkiä yhteisymmärrykseen. Näin ajattelisin. Kiitos kommentista ja hyvää alkanutta uutta vuorokautta! Aurinkoa ja pikkupakasta on luvattu viikon lopuksi ainakin näillä kulmilla.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #9

Suomi on joutunut maksamaan kovan hinnan nykyisestä hyvinvoinnistaan.

Suomella on ollut myös varaa ottaa vastaan Suomeen pyrkiviä mm. sotaveteraaniensa ja sankarivainajiensa uhrauksien tähden. Suomi entisenä Neuvostoliiton osana tuskin olisi pystynyt tähän.

Neuvostoliitto oli ns. rosvovaltio, joksi en soisi nykyisen Venäjän muuttuvan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #10

Pertti Väänänen; "Suomi on joutunut maksamaan kovan hinnan nykyisestä hyvinvoinnistaan." Mielipide se on tuokin, etkä ole yksin. Sodalla ja sitä seuranneilla aluemenetyksillä oli hintansa. Toisaalta nykyisen hyvinvoinnin pohja luotiin, kun sotakorvausten jatkona Neuvostoliittoon luotiin hyvät kauppasuhteet. Sinne myydyistä tarvikkeista, jotka useimmiten eivät olisi muualle eli vapaalle maailmalla kelvanneetkaan, saimme hyvän hinnan.

Sotakorvausten ansiosta ja seurauksena Suomeen kehittyi raskasta metalliteollisuutta ja mm. laivanrakennusta. Alkuajoistaan se on kehittynyt niin, että Suomesta tilataan nyt loistoristeilijöitä. Kehitys on toki kovan työn tulosta, mutta ilman Neuvostoliiton antamaa pakkosysäystä täällä tuskin olisi metalliteollisuuteen samassa määrin satsattu.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #11

Viljo Heinonen kirjoitti: [Sinne myydyistä tarvikkeista, jotka useimmiten eivät olisi muualle eli vapaalle maailmalla kelvanneetkaan, saimme hyvän hinnan.],

-se on totta ja ne "hyvät kauppasuhteet" olivat tärkeitä silloin molemmille valtioille. Ja ovat tärkeitä nykypäivänäkin. Kiitos kommentista.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #11

Suomessa oli metalli- ja laivateollisuutta jo ennen toista maailmansotaa. Moni muukin maa joutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia (Esim. Romania ja DDR). En osaa sanoa, kuinka noissa maissa niihin suhtauduttiin. Toisaalta sotakorvaukset ja niiden jälkeinen kauppa Neuvostoliiton kanssa hidastivat Suomen yhteiskunnallista kehitystä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #16

Pertti Väänänen.
Blogin aihe on kaksoiskaupunki Imatra-Svetogorsk ja molemmissa asuu jo kokonaisia uusia sukupolvia, jotka eivät tiedä sodasta ja korvauksista mitään. Sekin aihe olisi keskustelun arvoinen, mutta tässä halusin vain korostaa yhteistyön tärkeyttä kaksoiskaupungin asukkaitten kesken...Kiitos kun tulit keskustelemaan, mutta pyytäisin ystävällisesti pysymään blogin aiheessa. Mukavaa viikonvaihdetta!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Leo Mirala.
Nyt ainakin ajattelin, että kaksoiskaupungit Imatra ja Svetogorsk (ent.Enso) voisivat pitää yhteyttä riippumatta menneisyydestä!
Elettäisiin nyt tätä päivää ja emme olisi menneisyyden vankeja. Niin sinä Karjalan- kuin minä Inkerin-maan kanssa. Minä yritän ajatella enemmän tavallisten ihmisten keskinäistä olemista ja kanssakäymistä. Hyvää illanjatkoa!

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Miten uskaltaa tehdä yhteistyötä ja bisnestä kaverin kanssa joka on ryöstäjä? Hänhän voi ryöstää Imatran ja Lappeenrannan seuraavaksi, vanhoja venäläisiä kaupunkeja?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Leo Mirala. Tuollaisilla ryssänpelkoisilla ajatuksilla ei ainakaan rakenneta mitään.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Leo Mirala, nyt puhutaan yksilöistä, niin tiedätkö sinä montakaan ryöstäjää, jonka kanssa et uskaltaisi tehdä "yhteistyötä ja bisnestä"?

Monet suomalaiset ovat sitä mieltä, että "Venäjän markkinat ovat tärkeä ja haastava markkina-alue monelle suomalaiselle yritykselle. Venäjän-vientiä harjoittaa noin 4 000 suomalaista yritystä ja tuontia 1 300 yritystä. Tältä sivulta löydät hyödyllisiä yhteyksiä Venäjän markkinoille."

https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/kansainvali...

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ryssänpelko on viisautta. Koko Länsi boikotoi rosvon argessioita vastaan. Tarkoitus on osoittaa konkreettisesti että Venäjä toimii yhteisiä pelisääntöjä vastaan. Muistissa on että ystävyydella kannustettiin Hitleriä valloituksiin. Toivottavasti Putin ymmärtää varoituksen.

Meidän pitää tukea boikottia, koska Venäjä näyttää jatkavan sotaisaa uhittelua. Karjalan tasavallassa harjoiteltiin tällä viikolla liikekannallepanoa. Suomi on tietysti vihollinen.

Viljo Heinonen, jos naapurisi tappaisi sukulaisiasi ja ryöstäisi kotisi, niin missä vaiheessa unohtaisit rikokset ja ryhtyisit luottamaan ja kaveeraaman naapurin kanssa? Montako vuotta rosvonpelko kestää?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Leo Mirala.
Pyytäisin ystävällisesti hillitsemään ainakin tässä blogissa"ryyssäpelkoasi",vaikka se on sinulle tärkeä ja pidät sitä viisautena.
Blogin aihe on kaksoiskaupunki Imatra-Svetogorsk ja niitten yhteistyön kehittäminen.
Kiitos kun tulit keskustelemaan, mutta olisi suotavaa, että pysyisitkin enemmän aiheessa.
Mukavaa päivänjatkoa!

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Aina vain paranisi, jos junayhteyksiä ymmärrettäisiin katsoa laajemmastakin perspektiivistä.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Niin, pitäisi uskaltaa katsoa kauemmaksi tulevaisuuteen...! Tässä haaveillaan sitä tulevaisuutta ja tuntuu, että se on ihan lähellä, mutta puuttuvat rohkeammat päättäjät, jotka ryhtyisivät toteuttamaan...
Kiitos kommentista ja linkistä puheenvuoroon!

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ihannetilanne olisi, että Imatran ja Svetogorskin käytännöt saataisiin samaksi, mikä vallitsee Tornion ja Haaparannan välillä. Aluksi tarvitaan kolme asiaa: alueellinen vapaa liikkuvuus ilman viisumeita sekä paremmat juna- ja linja-autoyhteydet.

Mitä Venäjä valtiona on tehnyt Georgiassa ja Ukrainassa on eri asia. Eivät venäläiset ihmisinä järkijään pahoja ole, vaan hyvinkin ystävällistä väkeä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ehdotuksesta puhutaan! Eräs idearikas ystäväni kommentoi näin:

---

Onko Imatralla sellaista juna-asemaa tai seisakkia, joka välittömästi, ilman investointeja, soveltuu Viipurin junan pääteasemaksi? No, onko sellainen Svetogorskissa?

– Jos Svetossa on henkilöliikenteeseen soveltuva asema, miksi rakentaa uutta asemaa muutaman kilometrin päähän Imatran puolelle?

Jokainen imatralainen matkustaja, riippumatta siitä onko Viipurin junan päätepysäkki Imatran vaiko Svetogorskin puolella, joutuu kuitenkin ostamaan paikallisliikenteen lipun päästäkseen asemalle.

– Matkustajan kannalta on siis aivan sama missä Viipurin junan päätepysäkki on. Sinne on joka tapauksessa mentävä bussilla.

Laittamalla paikallisliikenteen päätepysäkin Svetogorskin asemalle, imatralaiset pääsevät edullisella paikallisliikenteen hinnalla tälle Viipurin junan lähtöasemalle Svetogorskiin ja voivat sieltä sitten ostaa jatkolipun Viipurin paikallisjunaan.

– Vieläpä edulliseen venäläiseen hintaan!

Muuten. Oletko tullut ajatelleeksi, että Suomen toisessakin kaksoiskaupungissa, Tornio - Haaparannassa, on kaksi juna-asemaa. Toinen idän matkustajille ja toinen lännen. Kokemusta siis löytyy, eikä tarvitse ulkomailta hakea.

– Hakekaamme uusi kaupunginjohtaja Torniosta!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kommentista!
En tullut itse vielä ajatelleeksi näitä käytännön asioita!Ideat ja huomiot ovat hyviä...Lähdenkin tästä kaupungin valtuustoon toteuttamaan ehdotuksiasi!

Äänestäthän minua!? :))

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Imatra T olisi valmis asema laitureineen päivineen.
http://vaunut.org/kuva/78399

Missähän kunnossa muuten se Svetorgorskin asema on?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen
Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kaikille blogin keskustelijoille, suosittelijoille, linkin jakajille ja blogin lukijoille!

Näin Vladimir Vysotski - Ystävän laulun tunnelmissa oikein mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa!

https://www.youtube.com/watch?v=I3rHHaf0Uzg
Vladimir Vysotski - Ystävän laulu (Fazer)

https://www.youtube.com/watch?v=BKiTDZ-0aDA
Песня о друге. (В. Высоцкий) на финском

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset