Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Suomi Yksikieliseksi

  • Ruotsinkieliset kunnat
    Ruotsinkieliset kunnat

Suomi on kaksikielinen maa, eli Suomessa on kaksi virallista kieltä, vaikka toista kieltä puhuu aika pieni vähemmistö!, eli noin 5 prosenttia!

Vähemmistön Ehdoilla Mennään

Miten sanoisin nyt hienovaraisesti, että kunnioittavan ihmeellistä tämä on, että noin viiden prosentin suomenruotsalaiset ovat saanet oman kielensä ainakin toiseksi viralliseksi kieleksi!
Hyvä Suomi!

Suomen Kielipolitiikka

Mikä Tasapaino?

Tasapaino tarkoittaa varmaan, että molemmat kielet niin suomi kuin ruotsi ovat tasavertaisia virallisia kieliä Suomessa. Tässä tasapainossa pakotettiin ja pakotetaan enemmistö, eli 90 prosenttia suomalaisista oppimaan kielivähemmistön kieltä ruotsia!?

Mitkä asiat puolsivat ruotsinkieltä niin sotien jälkeen, että ruotsinkieli otettiin toiseksi viralliseksi kieleksi koko maahan ei vain niihin kuntiin, jossa ruotsinkieliset asuivat ja asuvat tänäkin päivänä.

Vai asuvatko?

Pian Suomessa Ei Ole Ruotsinkielisiä Kuntia

Manner-Suomessa on pian vain suomenkielisiä tai kaksikielisiä kuntia. Tällä haavaa pelkästään ruotsinkielisiä kuntia on enää kolme ja nekin voivat kohta muuttua kaksikielisiksi... Kirjoittaa MTV.fi 16.11.2014

Miksi Ruotsinkieli

Mistä ruotsinkieli on saanut niin vahvat juuret Suomen kamaralla?

No tietenkin historiallisesti yhteisestä elosta kun nykyinen Suomen valtion alue kuului Ruotsin valtakuntaan 1100 – 1300 -luvuilta vuoteen 1809 asti, jolloin Venäjä myönsi Suomen suurruhtinaskunnalle laajan autonomian ja itsehallinnon. Ruotsin vallan aikana aatelisto ja iso osa ainakin varakkaammasta porvaristosta puhui ruotsia äidinkielenään. Aateliin tai valtaporvaristoon nousseet suomenkieliset ruotsinkielistyivät nopeasti..

Miten Kävi Suomenkielen

Suomenkieli ei päässyt vauhtiin, vaikkakin suomenkielinen Mikael Agricolan, Aapinen eli Abckirian oli julkaistu vuonna 1538 tai 1545. Wikipedian mukaan jo ennen Agricolaa oli julkaistu suomenkielisiä kirkollisia ja hallinnollisia tekstejä. Ensimmäisiä lakeja alettiin julkaista myös suomeksi 1600-luvun aikana ja vuonna 1759 julkaistiin maan lakikirja suomeksi käännettynä. Raamatun käännös oli julkaistu vuonna 1642. Eli kuitenkin suomenkieli yritti nousta, mutta huonosti pärjäsi näköjään vertailussa tai taistelussa ruotsin kieltä vastaa?

Entä Venäjän Kieli

Ja toisesta suunnasta, painostiko venäjänkieli?

Venäjänkielikin oli pyrkimässä alueelle jo ennen itsehallintoa. Niillä Itä-Suomen alueilla, jotka ennen vuoden 1617 Stolbovan rauhaa kuuluivat venäläisten valtioiden alaisuuteen, hallinnollinen kieli oli venäjä ja kirkollinen kieli ortodokseilla kirkkoslaavi.

Autonomian Aika

Suomen suuriruhtinaskunnan autonomian aikana 1809 – 1917.

Suomen suuriruhtinaskunnassa ruotsi taas säilyi sekä virka- että hallintokielenä ja venäjänkieli ei koskaan saavuttanut Suomessa merkittävää asemaa, vaikka vuodesta 1818 eteenpäin virkamiehiltä vaadittiinkin todistus venäjän kielen taidoista. Yliopistossa ei virkamiestutkintoihin vaadittu erityistä ruotsinkoetta, vaan se todistettiin opintoihin kuuluvalla äidinkielen kokeella (ruotsi?).

Suomen kieli:

Vuonna 1824 venäjänkielen todistuksen vaatimus poistettiin papeilta, joilta puolestaan ryhdyttiin vaatimaan todistus suomen kielen taidoista sellaisissa seurakunnissa, joiden väestö koostui suomenkielisistä.

Suomenkieleen kehitykseen vaikuttivat esimerkiksi vuonna 1828 yliopistoon perustettu suomen kielen lehtorin virka, vuonna 1850 suomen kielen ja kirjallisuuden professorin virka. Ensimmäinen suomenkielinen väitöskirja julkaistiin vuonna 1858 ja samana vuonna myös perustettiin ensimmäinen oppikoulu, jossa opetus annettiin suomeksi. Vuonna 1863 Jyväskylään ensimmäisen suomenkielisen opettajankoulutusseminaarin...

Eli, Venäjän hallitsijat kuitenkin puolustivat suomen kielen asemaa, koska katsoivat Suomen kielen vahvistamisen maassa heikentävän maan siteitä entiseen emämaahansa Ruotsiin.

Aika muutoksiin on tullut!

Eikös olisi aika alkaa Suomessa vahvistaa suomen kielen asemaa? Muuttaa kaksikielinen Suomi yksikieliseksi.

Yksikielinen Suomi!

Tehdään suomenkieli yksinoman viralliseksi kieleksi monikielisessä Suomessa ja pakolliseksi kaikille Suomessa asuville! Kaikki muut kielet olkoot valinnanvaraisia! Niin myös ruotsinkieli.

Onko Ruotsin kieli meille tärkeä sen takia, että Ruotsi on paras naapurimaa?

Ajat ja tavat muuttuvat globaalissa maailmassa! Voisihan tässä Maailman kolkassa, kylmässä Pohjolassa, lähteä hieman vierittämään asioita eteenpäin pelkäämättä muutoksia. Yksi virallinen kieli riittäköön!

Mitäs tuumitte?
Vad tror ni?
Что вы думаете?
...?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Viola halunnee syrjäyttää ruotsin kielen venäjän kielen hyväksi?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Etkö huomannut,Pertti,kirjoituksessa, että haluaisin kohentaa suomen kielen asemaa Suomessa.Olenhan itsekin suomalainen ja Suomen kansalainen ilman kaksoiskansalaisuutta! Otin kantaa sillä perustella asiaan.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Millä tavalla Suomen kielen asema paranisi jos Suomi muuttuisi yksikieliseksi? Onko Suomen kielen asema mielestäsi huono Suomessa?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #19

Pakkoruotsi häiritsee suomen kielen opetusta kouluissa. Huomasin sen lapsenlapsissani. Kun piti oppia lukemaan ja kirjoittamaan suomeksi, niin alkoi mennä sekaisiin ruotsin kielen kanssa. Kouluissa voisi enemmän keskittyä opettamaan suomenkieltä.Olen huomannut, että monet suomalaiset ja erityisesti nuorempi sukupolvi eivät osa kunnolla kirjoittaa.
Näin ajattelen. Kiitos kysymyksestä!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Minun sisarentyttäreni kävi kielikylpytarhassa ennen koulua, en muista enää miten monen lahdaturin ylioppilas.
Ei se huono kirjoitus- ja lukutaito johdu vieraan kielen opetuksesta.
Mutta voisi antaa oppilaiden itse valita mitä kieltä haluavat opetella. Nythän on helppoa järjestää etäopetustakin, ei tarvitse välittää ryhmäkoosta ym.
Omaehtoinen kiinnostus on paras oppimisen kannustin.
Toki välillä voi mennä kielet vähän sekaisin, katso miten paljon suomalaiset nuoret laittavat englantia mukaan viesteihinsä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #19

Monet nuoret eivät osaa kunnolla kirjoittaa eikä lukeakaan!
Tämä ei ole salaista!

"Suomessa on LUKUTAIDOTTOMIA nuoria vielä vuonna 2016"

Kuulostaa uskomattomalta, että vuoden 2016 Suomessa on käytännössä lukutaidottomia nuoria, mutta totta se on. PISA-tutkimukset osoittavat, että erityisesti suomalaisnuorten lukutaito ja matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen ovat heikentyneet merkittävästi...

Jos koulussa menestyy heikosti, vaikuttaa se nuoren itsetuntoon heti. Suomessa heikon koulumenestyksen ja huonon itsetunnon yhteys on muita maita selvempi. Heikot perustaidot ovat lisäksi yhteydessä toisen asteen opintojen keskeyttämiseen ja tätä kautta syrjäytymiseen...

http://omalinja.fi/tutkitusti-totta/suomessa-on-lu...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Vika on opetuksessa jos normaaliälyinen ei opi lukemaan.
Joillekin, lukuhäiriöiselle se voi olla vaikeata, tarvitaan erityisopetusta.
Oma poikani oppii lukemaan kun kieltäydyin enää lukemasta hänelle Aku Ankkoja.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Saamenkieli pitäisi olla toinen kotimainen kieli.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ruotsin kieltä pidetään yllä tosi kuninkaallisesti.Saamen kielen tilanne tarvitsisi kohennusta.Saamen kieli pitäisi saada palkinto korokkeelle ainakin ruotsin kielen rinnalle!

Jaakko Häkkinen

Pitäisin kaksi tasoa visusti erillään: pakkokielet ja viralliset kielet. Toisen kotimaisen pakollisuudesta tulee luopua, mutta se ei edellytä muutoksia kansallis- ja virallisten kielten statukseen.

Minusta Suomessa saa jatkossakin olla viisi virallista kieltä:
1. suomi koko maassa (kun yksikielisesti ruotsinkielisiä kuntia ei kohta ole enää),
2. ruotsi niissä muutamassa kymmenessä kunnassa joissa kaksikielisyyden prosenttiraja täyttyy,
3. pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame saamelaisalueen neljässä kunnassa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Nythän pakkokielenä kaikille on vain toinen kotimainen kieli ruotsi.

Millainen status tulisi olemaan sitten suomen kielellä paikassa 2. ja 3?
Sehän olisi sitten pakkosuomi?

Jaakko Häkkinen

Pakkokieli on se, jota opetetaan koulussa; virallinen kieli on se, jolla saa viranomaispalveluja. Nämä eivät ole sidoksissa toisiinsa.

Ruotsinkieliset varmaankin opiskelisivat suomea vapaaehtoisestikin - nytkin lähes kaikki lukevat suomea A1-kielenä, vaikka sen voisi jättää B1-kieleksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niinhän kaiki ruotsinkielisetkin opiskelevat pakkosuomea. Monet varmaan käyttäisivät koulutunnit vaikkapa venäjän kielen opiskeluun. Kiinan kielen taito voisi olla kova valuutta työmarkkinoilla.
Suomeahan useimmat oppivat muutenkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minulla oli ehdot pakkosuomessa oppikoulun kolmannella luokalla. Sen jälkeen siirryin pakkoruotsiin. Englanninkin oppiminen tuotti vaikeuksia ja reputin.

Käyttäjän wahrheit kuva
Kari Kero

"Pitäisin kaksi tasoa visusti erillään: pakkokielet ja viralliset kielet."
Juuri näin. Tuntuu aika monelle olevan ylivoimaisen vaikeaa erottaa nämä käsitteet toisistaan. Jonkun kielen pakollinen opiskelu on poliittisen päätöksen takana.

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Mutta entäpä arabia ja kiina? Molemmat nousevia kieliä Suomessa, kun islamisoituminen leviää ja keltainen vaara on yhä olemassa.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tämä kansojen liikehdintä maapallolla voi tuoda isojakin mullistuksia niin Suomen kuin Ruotsin ja monen muunkin maan ainakin kielen kohdalla.
Ehkä sadan vuoden päästä niin Suomessa suomen kieli, kuin Ruotsissa ruotsin kieli voivat jäädä vähemmistökieliksi. Kukapa sitä tietää?

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Joillakin on paha pakko mielle vetää Islam joka keskusteluun. Kertoo kai kuplan pienuunden tasosta tai aiheiden puutteesta.

Käyttäjän ChristianKvikant kuva
Christian Kvikant

Ahvenanmaata lukuun ottamatta, toinen kotimainen on ollut pakollinen aine kaikissa ruotsinkielisissä kouluissa ainakin 50-luvulta asti. Eli viimeiset suomenruotsalaiset, jotka eivät aikoinaan ole opiskellet suomenkieltä kansakoulussa, ovat nyt siinä 65 vuoden paikkeilla. Nämä ovat siis syntyperäisiä Suomen kansalaisia, jotka asuvat ruotsinkielisillä alueilla, rannikkoseuduilla ja saaristossa, ja jotka eivät puhu taikka ymmärrä suomenkieltä sillä tasolla, että voisivat edes välttävästi käydä keskustelua suomen kielellä. Olisi sangen rohkea veto päättää, että heille ei jatkossa annettaisi mahdollisuus esim. sairastaa, käräjöidä tai maksaa verojansa omalla äidinkielellään. Kolmenkymmenen vuoden kulutta tilanne ollee varmaan toinen.

Olen bloggaajan kanssa samaa mieltä, että pakkoruotsin pänttääminen Imatralla tai muilla rajaseudun alueilla on, jollei nyt täysin, niin ainakin melko turhaa. Mutta sangen naiivi on myös sellainen harras toive, että ruotsinkielen tilalle alettaisi sitten opiskelemaan kiinaa tai muita eksoottisia kieliä. Löytyisikö edes yksi oppilas per yläasteluokka, joka olisi kiinnostunut? Ja jos sitä ei vuoden lukemisen jälkeen käytetä tai jatko-opiskele, niin se on kyllä silloin täysin hukkaan heitettyä opiskeluaikaa, toisin kuin jos vastaavasti ko. aikaa olisi laitettu jonkun germaanisen tai romaanisen kielen opiskeluun.

Yhtä naiivia on uskotella itselleen, että kyllä tänä päivänä jo pelkällä englanninkielellä pitäisi pärjätä.... Juu, pärjää, jos kanssakäynti ulkomailla rajoittuu baarissa viinan tilaamiseen.

Suomen ulkomaankaupan arvosta noin 25 %:a muodostuu rajanaapuriemme kanssa tehdystä kaupasta. Sen pohjalta olisikin perusteltua, että siinä vaiheessa kun suomenkielisissä kouluissa luovutaan pakkoruotsin opiskelusta, niin tilalle tulisi pakollinen lähialueen kielen opiskelu: ruotsi, norja, eesti tai venäjä. Vapaasti valittavissa.

Jaakko Häkkinen

Pakkokielestä kohti valinnanvapautta yksi mahdollisuus tosiaan olisi pakollinen lähikieli. Mutta englanniksihan se kauppa käydään maiden välillä kuitenkin, että sikäli pienten naapurikielten opiskelu ei ole välttämätöntä. Etenkään, koska kaikista ei tule kauppamiehiä. Perustelu olisi siis yhtä heikko kuin nykyinenkin: koska pienestä osasta tulee viranomaisia kaksikielisissä kunnissa, niin pakotetaan kaikki opiskelemaan ruotsia...

Kaikkein hyödyllisimpiä epäilemättä olisivat suuret maailmankielet, joita nykyäänkin tarjotaan. Toki jos kysyntää muillekin ilmenee, niin tarjontakin vastaavasti lisääntyy. Pakollisia niistä ei tarvitse tehdä; riittää että kaksi vierasta kieltä on pakko opiskella; ne vain saisi päättää itse.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Itävallassa ja Saksassa ei pitkälle pääsee englannin kielellä. Aikoinaan Hampurissa juna vaihdettaessa meinattiin jäädä yöjunasta, kun en ymmärtänyt mitä konduktööri tarkoitti kun vastasin nein kysymykseen onko paikkalippua, enää en hölmöyksissäni ymmärtänyt seuraava kysymystä eli ostanko lipun, minusta se oli itsestään selvää lapsen kanssa matkatessa. Juna meinasi jättää ja lapsi rupesi itkemään pelastaen tilanteen. Ukko tajusi ja minäkin mistä kiikasti. Totta kai ostan lipun onnistuin kertomaan jollain konstilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pakko on huono opettaja.
Isoäidilläni oli pakkovenäjää koulussa. Hän ei koskaan puhunut sanakaan sitä kieltä, vaikka matkustaessaan Euroopassa pärjäsi usealla muulla kielellä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Margareta Blåfield kirjoitti: [Pakko on huono opettaja],
- ehkä nyt on sama kuvio pakkoruotsista.Koulussa on tärkeää saada arvosana ja läpäistä kokeissa. Puhuminen on eri asia. Jos ei ole tarvetta käyttää, niin siihen se opittu kieli jää. Minulle kävi niin saksan kielen kanssa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olet oikeassa.
Aikoinaan ruotsalainen professori vieraili yliopiston kahdella laitoksella. Toinen isäntänä toiminut proffa puhui hänen kanssaan saksaa, toinen englantia.
(Satuin silloin olemaan toimistoapulaisena kirjallisuuden laitoksella vuoden pestillä valtion velvoitetyöllistettynä. Silloin perustuslailla oli vielä oikeus työhön)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Viola, "Puhuminen on eri asia. Jos ei ole tarvetta käyttää, niin siihen se opittu kieli jää"

Meillä kuulee enää erittäin harvoin ruotsia täällä Espoossakaan, enemmän muita kieliä jo kiinasta alkaen. Ruotsi yritetään nyt saada nopeasti pois alta hampaita kiristellen, varsinkin silloin kun lukiossa aloitettu vapaaehtoinen venäjä alkaa käydä liian raskaaksi ja juuri se joudutaan lopettamaan, vaikka mieluusti heittäisi ruotsin sivuun.

Olisi jo korkea aika saada Suomeenkin vapaa kielivalinta omien tarpeiden ja mieltymysten mukaan, mutta kun se ei nyt vain poliitikoille käy!

Ruotsinkielisillä on aivan eri motivaatio opiskella suomea. Sitähän kuulee ympärillään jatkuvasti ja suomea he joutuvat joka tapauksessa käyttämään päivittäin. Ja varsinkin nuoret vaihtavat kielen heti englanniksi, jos joku puhuu tai kysyy jotain ruotsiksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Viisi prosenttia on merkittävä vähemmistö ja yleensä suomalaiset ovat ylpeitä siitä, että maassamme kohdellaan vähemmistöjä tasa-arvoisesti.

En halua olla epäkohtelias, mutta monille pakkoruotsista meteliä pitäville ihmisille kaikenlaiset kieliopinnot ovat olleet myrkkyä. Tulisiko ne traumat sieltä?

Jaakko Häkkinen

Tomi, ei tähän mitkään traumat liity. 74 % suomalaisista haluaa vapauttaa kielivalinnan, ja syynä on vain se, ettei ruotsin pakollisuudelle ole koskaan esitetty pätevää perustelua.

Pakkoruotsi ei mitenkään liity kielivähemmistöihin - sehän on suomenkielisten opiskeluun liittyvä teema. Vähemmistöjen kohtelu ei mitenkään heikkene siitä, jos pakkoruotsista luovutaan. Sekoitat nyt asioita, jotka eivät liity toisiinsa, joten kehotan sinua tutustumaan aiheeseen:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153501-kirjo...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos linkistä! Suosittelen muillekin.
Sen takana löytyy ruotsin kieleen ja yleensä kielipolitiikkaan paljon tietoa!
Muutenkin, kiitos kun tulit tukemaan keskustelua!

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Tuo mielipidekirjoituksesi Jaakko viestii aivan päinvastaisesta - minkä arvoisanan sait ruotsin YO-kirjoituksesta?

Sääli, jos et ole perehtynyt suomenruotsalaiseen vähemmistöömme ja heidän historiaan.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Miksi ruotsalaiset puhuvat puhtainta englantia sitä äidinkielenään käyttävien jälkeen.Ero ei ole edes niukka.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

En tiedä miksi, mutta en kuitenkaan usko, että jokainen ruotsalainen puhuu puhtainta englantia..Tietenkin jos pienestä pitäen opetetaan ja saa kielikylpyä englanninkielisissä, niin oppii varmasti kielen niin ruotsalainen kuin vaikkapa venäläinen tai kiinalainen...
Miten ruotsalaisilla sitten suomenkielen suhteen? Mihin se on jäänyt, jos englanti on ylivoimainen?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Mauri, syynä lienee ruotsalainen hyvä kielipolitiikka! Siellä on pakkoenglanti kaikille ja voi keskittyä vain yksinomaan englantiin, jos on ns. huono kielipää:) Se on varmasti valtavan suuri etu monille. Ei montaa kieltä huonosti osaten, kun on hyvin hallussa edes yksi tärkeä kieli.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niinpä,yksilöiden välillä on suuri vaihtelu miten helposti oppii kieliä. Itselläni on tosi huono kielipää ja sanamuisti; olen koulussa lunttamalla selvinnyt ranskasta oppimatta yhtikäs mitään, kansalaisopistossa en oppinut venäjää, kuitenkin on ollut hyötyä kun edes kirjaimia osaa lukea. Saksan opiskelustakaan ei tullut mitään. Suvussa kuitenkin on kielineroja; serkkuni osaa kahdeksan kieltä ja minun enovaina vielä enemmän, opiskeli kahdeksankymppisenä nuorten joukossa venäjän kielen kurssinsa priimuksena.
Kuitenkin opetusmenetelmillä on suuri merkitys.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ehkä Ruotsissa on parempi opetus?

Jaakko Häkkinen

Mauri, olen täysin eri mieltä: televisiossa heti kuulee, milloin haastateltu englannin puhuja on ruotsalainen. Yhtä helposti erottuvat kuin suomalaisetkin, omanlaisensa ääntämyksen ja sävelkulun (ruotsalainen kieunta) perusteella.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Vieraan kielen käytön sujuvuus puheessa on suoraan verrannollinen miten paljon sitä käyttää. Mulla oli aikoinaan brittifirmassa esimiehenä Len, jonka oikea etunimi oli Lennart ja hän oli kotoisin Solnasta. Lontoolaisessa pankissa työskenteli herra Eriksson Maarianhaminasta. Molempien puhekielestä ei voi päätellä mistä ovat kotoisin.
"Ruotsalainen kieunta" on hauska termi - en ole kuullut aikaisemmin vaikka muuten urposuomalaiset herjat länsinaapuristamme tuttuja onkin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #38

Tomi Vaalisto kirjoitti:[Vieraan kielen käytön sujuvuus puheessa on suoraan verrannollinen miten paljon sitä käyttää],

- Kyllä, ja jokainen käyttää vain silloin kuin on tarvetta. Kuinka monelle vaikkapa näillä Kaakkois-kulmilla olisi tarvetta käyttää ruotsinkieltä?
Tietääkseni Imatralla on ainoa ruotsinkielinen perhe, mutta lieneekö yhtäkään yritystä, jossa tarvitaan ruotsinkielen taitoa. Ei taida olla. Siinä se kielen opetus meni hukkaan.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #39

Olen itse Simpeleeltä kotoisin, se on 36 kilometriä Imatralta itään. Kotitalosta rajalle oli pari kilsaa ja pihapiirissä on vieläkin näkyvissä juoksuhaudan pätkä, joka on liittyy historiaamme ja siihen miksi meillä on ruotsinkieliset uutiset slobovorskilaisten kansantanssien sijaan telkkarissa.

Minulle ruotsin kieli on mahdollistanut helpon kommunikoinnin pohjoismaalaisten kanssa. Elämää kun on Imatran ulkopuolellakin.

Imatralaisena katsoisin Tainionkosken ja Kaukopään suuntaan. Siellä näkyy korkeita tehtaanpiippuja. Mikähän firma siellä pyörittää paperikoneita ja sellutehdasta? Onko se A) ISO Enso B) большой Светогорск C) Stora Enso ?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #42

Stora Enso tietenkin!

Kyllä Elämää on onneksi Imatran ulkopuolellakin! Olen huomannut sen. Muutama vuosi vasta Kaukopään kulmilla ihaillaan noita korkeita tehtaanpiippuja! :)
Se on liian iso suomalais-ruotsalainen metsäteollisuusyritys, ettei sitä läheltä huomaakaan! Venäläinen sanonta on :

"Большое видится на расстоянии" / Iso nähdään kaukaa paremmin

Ehkä, sieltä Simpeleeltä se näkyy paremmin!:)

...Stora Enso Oyj on -suomalais-ruotsalainen metsäteollisuusyritys, joka syntyi ruotsalaisen STORA AB:n (aik. Stora Kopparbergs Bergslags AB) ja suomalaisen Enso Oyj:n yhdistyessä vuonna 1998...

Mutta mikähän mahtaa työkieli olla ?

[Yhtiökokouskutsu :

-Stora Enso Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen joka pidetään torstaina 28.4.2016...
Yhtiökokous pidetään suomen kielellä. Kokoushuoneessa on simultaanitulkkaus ruotsin, englannin ja tarvittaessa suomen kielille.]

http://news.cision.com/fi/stora-enso-oyj/r/kutsu-s...

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #44

Suomen kansainvälisin kaupunki on ollut Viipuri. Siellä suomen ja ruotsin lisäksi puhuttiin venäjää ja saksaa, mutta se on menneisyyttä.

Itä-Suomea ajatellen ennen oltiin kansainvälisempiä kuin nykyään.Väki vähenee ja sivistystaso katoaa - nyt kyseenalaistetaan jo toinen kotimainen kielemme. Yli satavuotiaan Savonlinnan lyseon kasvattina minua hävettää kotiseutuni puolesta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #45

Suomen kansainvälinen Viipuri..! Se oli ennen! Entä nyt? Suomen Viipuria enää ei ole, mutta Suomi on ja pysyy!, mutta miksi väki vähenee ei vain Itä-Suomessa. Miksi sivistystaso katoa?

-Koulutetut nuoret haikailevat ulkomaille – ”Maastamuutto varmasti kasvaa, jos käännettä ei ala pian tulla”
Suomalaisopiskelija uskoo, että Ruotsi tarjoaa uramahdollisuuksia.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002857361.html

-Korkeakoulutetut maahanmuuttajat karkaavat ulkomaille – "Tämä on hukkainvestointi"

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korkea...
Toisen asteen ja korkeakoulujen ulkomaiset opiskelijat ovat olleet maamme nopeiten kasvava maahanmuuttajaryhmä...jne.

Siinäpä on miettimistä!

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #38

Urposuomalainen on taas minulle uusi nimitys...
Suomalaisen monotonisen ääntämisen rinnalla virolaisten ja ruotsalaisten "kiekuminen" herättää kyllä useinkin hilpeyttä. Tuo intonaatio kuuluu läpi myös silloin, kun he puhuvat vierasta kieltä. Toki Turun ja Rauman suunnallakin jonkin verran kieutaan.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #40

JRR Tolkien on adoptoinut haltiakielen suomen kielestä...kuullostaako monotoniselta?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Käännetäänpä asia toisinpäin.Kuinka vaikeaa on ruotsin oppiminen englantilaiselle.

www.quora.com/How-hard-is-it-to-learn-Swedish/answ...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kuinka vaikeaa on ruotsin oppiminen englantilaiselle."

Niin vaikeaa että ainoastaan muutama englantilainen viitsii ruotsia opetella.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Vaikka olisi kuin vaikeaa, niin ihminen oppii kielen jos siihen on tarvetta...

- Kiitos kaikille keskusteluun osallistuijille, suosittelijoille, linkin jakajille ja lukijoille.

Näin sunnuntaipäivän ratoksi "soitan" teille harmonikkaa :))

https://www.youtube.com/watch?v=1G3YutqsO5s
Крокодил Гена на финском -suomeksi

https://www.youtube.com/watch?v=Pmk-vkpOyUw
Gena song in Swedish - ruotsiksi

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset