Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Upotettiinko Estonia räjäyttämällä?

  • Upotettiinko Estonia räjäyttämällä?
  • Upotettiinko Estonia räjäyttämällä?

Maapallo on pyöräyttänyt meidät taas syksyiseen tunnelmaan. Vaikka välillä paistaa aurinko, mutta ei enää lämmitäkään niin kuin kesällä... Syksyiset värit hieman ilahduttavat vielä, mutta kuitenkin kylmät pohjoiset, joskus myrskyisetkin tuulet, lyhyet päivät ja pimeät pitkät illat ja yöhallat muistuttavat meille, että olemme syventymässä syksyisen luonnon synkimpiin aikoihin...

22 vuotta sitten syksyllä 1994 myrskyisenä yönä Itämerellä tapahtui Euroopan suurin merikatastrofi sitten toisen maailmansodan, kun matkustaja autolautta Estonia upposi meren syvyyksiin vajaa tunnissa.

Tuon jälkeen on kasvanut ja varttunut jo uusi sukupolvi, mutta uppoamisen syy tai syyt näyttävät olevan vieläkin hämärän peitossa.

Video

Satuin netissä avaamaan aiheeseen liittyvän suomenkielisen videon "5 Outoa asiaa M/S Estonian tragediasta". Julkaistu 10.6.2016.

Videon tekijän sanoin:

    Videon ei ole tarkoitus olla epäkunnioittava M/S Estonian uhreja kohtaan. Teoriat ja väittämät eivät ole henkilökohtaisia mielipiteitäni. Vaan esitän ne neutraalisti sellaisenaan. Kuin ne netistä löytyvät.

Tässä Youtube videossa käsitellään Estonia'n katastrofiin liittyviä outoja asioita:

  • Nopea uppoaminen.
  • Asekuljetukset.
  • Viitteitä räjähdyksestä.
  • Outoja sattumia.
  • Kadonneet selviytyjät.

Kirja

Luin videossa mainitun Jutta Raben kirjan "Estonia. Tragedia Itämerellä" (Alfamer Kustannus Oy. Saksankielinen alkuperäisteksti Jutta Rabe. Suomenkielinen teksti Kari Uotinen.)

Ei ole aikomus käsitellä asioita, josta videossa kerrotaan vaan kiinnitin eniten huomiota Jutta Raben kirjassa matkustajalautta Estonian uppoamiseen liittyviin seikkoihin. Tämä ei ole kirja-arvostelu. Hyvän kirjaesittelyn on tehnyt Tapio Kuosma ja se löytyy netistä. Toinen hyvä Tapio Kuosman kirjoittama juttu Estoniasta.

Tapahtumat Lyhyesti

Lyhyesti kuitenkin matkustajalautta Estonian tapahtumista:

Matkustaja-autolautta MV Estonia

  • upposi Itämereen 22 vuotta sitten,
  • keskiviikkona 28.9.1994
  • noin kello 01:48 – 01:55 (Viron ja Suomen aikaa)
  • reitillään Tallinnasta Tukholmaan.

Estonian tuho oli Euroopan suurin merikatastrofi sitten toisen maailmansodan. Aluksella väitetään olleen onnettomuushetkellä ainakin 989 ihmistä, joista ainoastaan 137 selviytyi hengissä... Kuolleiden tai kadoksissa olevien kokonaismäärä olisi siten 852... Kuolleet edustivat 17 eri kansalaisuutta. Suurin osa uhreista oli ruotsalaisia ja virolaisia.

On väitetty, että aluksella salakuljetettiin lisäksi arviolta 150 – 170 Irakin kurdia. Tämä nostaisi kuolleiden tai kadoksissa olevien lukumäärän jopa yli tuhanteen ihmiseen.

Lähtö Tallinnasta

Aikataulun mukaan matkustajalautta Estonian piti lähteä Tallinasta Tukholmaan 27.9.1994 tasan klo 19:00. Estline-varustamo kauan väitti lähtöajan olleen tuo 19:00. Mutta onnettomuudesta selvinnet matkustajat todistavat, että laiva lähti satamasta noin klo 19:15 – 19:35.

Eräs todistaja olisi myöhästynyt laivasta jos se olisi lähtenyt aikataulun mukaisesti ja toinen todistaja muisti taas tarkasti, että klo 19:00 laivaan lastattiin vielä kuorma autoja ym.

Lastauksen aikana Estonialla etsittiin mahdollista pommia,... miehet olivat tarkastaneet laivan koirien kanssa, mutta mitään ei ollut löytynyt... (Kirjan sivu 39)

Matkan Eteneminen

Noin klo 21:30 tuuli ja aallokko voimistuivat. Estonia ajoi vasten 20 metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta, merkitsevä aallon korkeus oli 3 – 4,5 metriä... ja laivan nopeus noin 18 solmua... vasta klo 00:30, muistelee (E. K.), evävakaajat otettiin käyttöön... parantaakseen laivan vakavuutta ja vaimentaakseen laivan sivuttaisia liikkeitä... oikean puolen vakaajissa oli jotain teknisiä ongelmia. (s. 42)

Laivalla Kuultiin Pamauksia

Laivalla oli kuultu noin klo 00:50 – 00:55 yksi tai kaksi voimakasta pamausta lyhyin väliajoin keulan alueelta. Tätä seurasi voimakas vavahtelu, tärinä oli havaittavissa kaikkialla laivalla, minkä miehistön jäsenet ja matkustajat panevat merkille, kuten he yksimielisesti kertovat. (s. 43)

Laiva Upposi Nopeasti

Klo 01:02 laiva kallistui noin 40 – 50 asteetta... mutta oikeni. Jälleen kallistuu vielä kerran, oikenee taas... tästä kallistumisesta Estonia ei enää täysin oiennut. (s.47)

Noin klo 01:10-01:15 pääkoneet pysähtyivät ja vähän myöhemmin pysähtyivät myös dieselit.

Klo 01:22 Estonian ensimmäinen virallinen hätäkutsu (MAYDAY) rekisteröidään...

Klo 01:24 Estonian kolmas perämies puhuu 20 – 30 asteen kallistumassa oikealle ja sähkökatkosta.

Klo 01:24 Estonia puhui kanavalla 16 suoraan Silja Euroopalle ja Viking-Linen Mariellalle.

Klo 01:55 Estonian kaiku katoa Mariellan ja Silja Europan tutkakuvasta.

Kumpiakaan Itämeren lautta ei enää nähnyt Estoniaa tutkakuvassa. Estonia oli uponnut. Monet pelastuneet kuvailevat myöhemmin, Estonian uppoamista: "..vajosi tasaisesti kuin kivi"

Tiedon Kulku Uppoamisesta

On täysin mahdollista, että Estonian perämiehet olivat jo jonkin aikaa lähettäneet hätäkutsua, mutta kukaan ei ollut kuullut sitä. Outo häiriöaalto oli juuri tuohon aikaan kyseisellä alueella. Näin kertoi myös muiden lähettyvillä olleiden laivojen vahdissa ollut päällystö myöhemmin. He eivät saaneet radioyhteyttä etenkään Suomen ja Ruotsin mannermaalle... (s. 55)

Kurssi Kohti Onnettomuuspaikkaa

14 laivaa, jotka olivat lähellä Estonian sijaintipaikka, kuulevat hätäkutsun ja sitä seuranneen radiokeskustelun ja ottavat kurssin kohti onnettomuuspaikkaa.

Erityisen mielenkiintoista tässä radioliikenteessä on se, että kun kaikki ympärillä olevat laivat ottivat kurssin kohti Estonian sijaintipaikkaa auttaakseen sitä, havaittiin eräs pieni, tunnistamaton ja valaisematon laiva, joka ei ajanut onnettomuuspaikalle, vaan päättäväisesti siitä poispäin... ja katosi Estonian sijaintipaikan ja Suomen saariston välillä. (s. 57)

Ruotsi

Ruotsin pääministeri Carl Bildt sai tiedon onnettomuudesta klo 01:30, Ruotsin aikaa aikaa (02:30 Viron aikaa) Noin 40 minuuttia lautan uppoamisen jälkeen. Hän oli kolmen pohjoismaiden poliitikoista ENSIMMÄISENÄ saanut virallisen tiedon onnettomuudesta...

Carl Bildt julisti lautan uppoamisen heti tärkeimmäksi asiaksi ja vetäytyi parin uskottunsa kanssa sivuhuoneeseen. Puhui taukoamatta melkein aamuun asti... Voidaan olettaa, että jo tällöin tehtiin tärkeimmät päätökset koskien tapaus Estonian tulevien tutkimusten kulkua.

Viro

Viro hallitus ilmoitti, että sai tiedon... klo 03:00 maissa... Mutta kirjan mukaan tosiasiat puhuvat sen puolesta, että Viron sisäministeri (s. 61) sai tiedon jo, kun Estonia oli kyljellään. (Jutta Rabe viittaa kirjaan: Meister, Andi: "Keskeneräinen lokikirja, Tallinna, 1997")

Klo 06:00 Viro presidentti Lennart Meri allekirjoitti Kadriorgin linnassa virallisen tiedotuksen Estonia-lautan uppoamisesta ja maahan julistetusta suruajasta.

Julistuksen yksi osa kiinnittää huomiota. "... Olen määrännyt koottavaksi riippumattoman komission tutkimaan onnettomuuteen liittyvät asianlaidat ja kaikki valtion elimet." (s. 73)

Suomi

Klo 01:48 Estonia häviä Utön saarella olevan suomalaisen sotilastukikohdan tutkakuvasta. Edellisenä päivänä oli saarella ollut sotilaallinen katastrofiharjoitus ja sen vuoksi paikalla oli vielä nelisenkymmentä lääkäriä ja sairaanhoitajaa, muutamia täysin varustettuja kenttäsairaaloita ja lisäksi helikoptereita enemmän kuin normaalisti. ... Mutta ei ollut polttoainetta helikoptereita varten. Onnettomuuspaikalle olisi muuten ollut vain 15 lentominuutin matka. (s. 62)

Klo 01:50 Helsinki-Radio lähettää vain Pan Pan -kutsun. SE ei vieläkään ollut yleishälytys.

Klo 01:52, vasta kun Estonia oli melkein täysin uponnut ja melkein puolituntia hätäkutsun jälkeen Suomen meripelastuskeskus ilmoittaa lopultakin uppoamisesta Ruotsin meripelastuskeskukselle. Suomen rannikkovirasto tajua onnettomuuden laajuuden ja pyytää apua Suomen ilmavoimilta.

Helsingissä vasta klo 04:50 (laiva upposi 01:55) meripelastustoimenjohtaja Tiilikainen informoi Turusta hallituksen tiedottajaa, joka puolestaan informoi pääministeri Esko Ahoa klo 04:55 ja klo 05:40:een mennessä koko Suomen hallitusta.

Venäjä

Klo 08:00 Venäjän hallitukselta tulee tarjous, että Venäjän laivasto voisi tarjota apua sukellusveneillä, ja se määrätään heti valmiiksi lähtemään merelle ... huolissaan kahdesta laivassa olleesta venäläisestä... Suomi ja Ruotsi torjuvat jyrkästi venäläisten avuntarjouksen. (s. 65 – 66)

Onnettomuuden Tutkinta

Koska Itämerellä ei vielä koskaan ollut tapahtunut tämän luokan laivaonnettomuutta, kolmen valtion, Ruotsin, Suomen ja Viron, hallitukset päättivät asettaa tasapuolisesti miehitetyn tutkintakomission jo onnettomuuspäivänä (28.9.1994).

Ruotsin pääministeri Carl Bild oli erässä ensimmäisistä lehdistötilaisuuksista Turussa TV-kameroiden edessä ja kollegoidensa, Viron Mart Laarin ja Suomen Esko Ahon läsnä ollessa ja suostumuksella julistanut: "... onnettomuuden syy on avoimesti selvitettävä. Ruotsin ja Suomen hallitukset lupaavat kaiken tukensa tälle tutkimukselle. Estonia ja hukkuneiden ruumiit on nostettava niin pian kuin mahdollista.

Ruotsalaiselle sanomalehdelle Dagens Nyheterille hän oli 29.9.1994 vakuuttanut onnettomuuden tutkimuksen huolellisuutta: "Jokainen kivi tullaan kääntämään ympäri".

Myös Viron presidentti ... Dagens Nyheterin haastattelussa 3.10.1994: "ei saa jäädä pienintäkään epäilystä siitä, etteikö Viro haluaisi täydellistä selvitystä katastrofista".

Kansainvälisen Tutkintakomission Jäsenet

Komission suomalaiset jäsenet:

  • Kari Lehtola – lakimies ja onnettomuustutkintakeskuksen johtaja
  • Heimo Iivonen – kontra-amiraali ja Suomen Meripelastusseuran johtaja
  • Tuomo Karppinen – tekniikan tohtori, hydrografian tutkija, valmistustekniikka, VTT

Ruotsalaiset jäsenen:

  • Olof Forsberg – lakimies, valtion merivahinkokomission pääjohtaja, puolustusministeriökorkea-arvoinen virkamies
  • Börje Stenström – laivanrakennusinsinööri, valtion merivahinkokomission merionnettomuustutkija (alustekniikka)
  • Hans Rosengren – merikapteeni, Kalmarin merikulkuakatemian opettaja, Valtion merivahinkokomission merionnettomuustutkija (navigointi)

Virolaiset jäsenet:

  • Andi Meister – liikenneministeri ja tutkintakomission puheenjohtaja
  • Indrek Tarand – kansleri ulkoministeriössä
  • Uno Laur – merikapteeni ja presidentti Meren henkilökohtainen edustaja

Samoin tutkintakomission ensimmäiseen istuntoon 29.9.1994 Turussa oli kutsuttu myös muita henkilöitä neuvonantajina ja asiantuntijoina.

  • Sten Anderson – merikapteeni, Sjöfartsverket
  • Kalle Pedak – merikapteeni, Viron laivaturvallisuusviranomaisten johtaja
  • Jukka Häkämies – Suomen merenkulkulaitoksen tarkastustoimiston päällikkö
  • Heiki Arike – Viron sisäministeri
  • Juri Kreek – Viron rannikkovartiosto johtaja
  • Enn Neidre – merikapteeni, ESCO:n merenkulkuosaston johtaja ja Estlinen turvallisuusneuvonantaja...

Nämä kaikki, olivatpa he tutkintakomission jäseniä tai ei, eivät olisi ollenkaan saaneet osallistua onnettomuuden tutkintaan, sillä heidänhän tuli nyt tutkia omaa tai omien virkailijoidensa tai työnantajansa toimintaa, mikä luonnollisesti merkitsi tarvittavan puolueettomuuden puuttumista, oikeudellisesti tässä käytetään termiä "ESTEELLISYYS". (s.76 – 77)

Ensimmäinen Lehdistölausunto Onnettomuudesta.

4.10.1994 julkaistiin tutkintakomission väliaikainen raportti, jossa kerrotaan:

  • onnettomuuden syynä oli veden kerääntyminen autokannelle
  • vesi oli tunkeutunut autokannelle etuaukon kautta
  • visiiri oli jonkin aikaa aikaisemmin irronnut ja pohja- eli Atlanttilukko löydetty murtuneena.

17.10.1994 julkaistiin tutkintakomission toinen väliaikainen raportti Tallinnassa. Siinä sanotaan muun muassa:

  • visiiri irtosi, kun laiva vielä oli liikkeessä
  • vettä tunkeutui autokannelle autorampin kautta
  • visiiri repeytyi irti laivasta kaikkien kolmen lukon pettämisen takia
  • jne ...
  • yhä edelleen täyttä vauhtia ajava laiva sai lyhyessä ajassa tuhansia tonneja vettä autokannelle, kaatui ja upposi.

    tästä skenaariosta tutkintakomissio piti kiinnii vasten parempaa tietoa aina loppuraporttiin asti. Tosin sitä paranneltiin lukituksen pettämissyiden osalta. Tällöin kaikin keinoin todisteltiin, että lukitus oli murtunut "alimitoituksen", siis telakan liian heikon rakentamistavan seurauksena. (s.69 – 70)

Tutkintakomission Raportti

Kansainvälisen tutkintakomission 228-sivuinen loppuraportti valmistui 3.12.1997. Sen tuloksia odottivat uhrien omaiset, katastrofista selviytyneet, sadat toimittajat ja tapahtumasta kiinnostunut yleisö.

Saksalainen toimittaja Jutta Rabe oli siinä välissä tehnyt omia tutkimuksia. Muun muassa

  • 14 TV-dokumenttia ja reportaasia;
  • oli keskustellut lukuisten eloonjääneiden kanssa;
  • seurannut omaisten kohtaloista;
  • rakentanut yhteydet kaikkiin tapausta tutkiviin viranomaisiin ja
  • komissioihin sekä
  • asianosaisiin poliitikkoihin...

Journalisti Jutta Rabe oli pettynyt kansainvälisen tutkimuskomission loppuraporttiin:

    "Lukiessani raportin tuskin uskoin silmiäni:

    Voiko kansainvälinen tutkimuskomissio todellakin esittää sellaisen väitteen, että Estonialla "muutama suuri aalto oli murtanut keulavisiirin lukot"?

    Haluako se todella väittää, että tällöin visiiri irtosi ja repi irti sen takana olevan autorampin, minkä seurauksena muutaman minuutin kuluessa tuhansia tonneja vettä syöksyi autokannelle, jolloin Estonia kaatui ja seuraavan puolen tunnin kuluessa upposi kokonaan meren pohjaan?

    Eivätkö jo yksinkertaiset fysiikan lait todista vääriksi nämä väitteet?

    Mutta ennen kaikkea: tämä olettamus ei ole yhtäpitävä pelastuneiden antamien lausuntojen kanssa...

Johtopäätökset haaksirikon syystä loppuraportissa eivät siis poikenneet tutkintakomission ensimmäisestä lehdistölausunnosta, joka oli julkaistu 4.10.1994, kuusi päivää onnettomuuden jälkeen. Tällöin ei kunnollista tutkimusta ollut vielä oltu edes aloitettu. – Eikä laivan irti repeytynyttä visiiriä ollut vielä nostettu. Se, että tutkimusmenetelmät eivät vastaa YK:n voimassa olevia sääntöjä, mainitaan tässä vain ohimennen.

Jan Heweliusz -Alus

Jutta Rabe tuo esimerkkinä Jan Heweliusz -aluksen kaatumisen Rygenin alustalla tammikuussa 1993. Se kellui vedessä kaatumisensa jälkeen vielä melkein kaksi viikkoa köli ylöspäin. Tällöin onnettomuuden syynä oli todella ollut autokannelle tunkeutunut vesi. Siten laiva oli kaatunut ja ajelehtinut Itämerellä kaksi viikkoa köli ylöspäin...

Estonian Salat

Millaisia salaisuuksia kätkeytyy lautta Estonian tutkimattomiin hytteihin ja kansille, kun vielä tänä päivänäkään ei ole yksimielisyyttä siitä, mikä kauhea käsittämätön voima nielaisi minuuteissa jättimäisen laivan meren pohjaan. Tämä on menneen vuosisadan synkin ja salaperäisin laivaonnettomuus. Ehkä 100 vuoden päästä jotain paljastetaan, niin kuin matkustajalaiva Titanicista.

Titanic

RMS Titanic oli White Star Line -yhtiön matkustajalaiva, joka törmäsi neitsytmatkallaan 14. ja 15. huhtikuuta välisenä yönä 1912 jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja upposi... Kun viimeiset pelastusveneet oli laskettu vesille, laivassa oli vielä yli 1'500 matkustajaa, joilla ei ollut mitään toivoa pelastumisesta.

Titanic Olikin Olympic

Titanic ei ollutkaan Titanic vaan sen sisaralus, jonka nimi oli Olympic.

Asiasta kertoo tässä videossa tutkija Andrew Newton. Hänen kertomuksensa sisältää erilaisia dokumenttitodisteita Britannian ja Yhdysvaltojen tiedustelupalveluilta, eloonjääneiden raportteja, sanomalehtien artikkeleita, valokuvia sekä video-, elokuva- ja radiolähetyksiä.

The Best Titanic Conspiracy Documentary (2012)

Tässä esitetyn hypoteesin pohjalta katsoja voi tehdä omat johtopäätöksensä.

Totuus Tapahtumista

Näin siis Titanicin kohdalla. Laivan uppoamisen mysteeristä totuus tulee esille vasta 100 vuoden jälkeen. Ainakin tämä video on julkaistu vuonna 2012!

Milloin totuus Estoniasta julkaistaan?

Oikein turvallisia Laivamatkoja kaikille merelle lähtijöille!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (66 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kannattaa suhtautua äärimmäisellä varauksella kaikenlaisiin salaliittoteorioihin, joita joka tapauksessa sukenee aina suurten katastrofien kohdalla. Niiden esittäjät vyöryttävät erilaista "faktaa" todistaakseen epäuskoisimmillekin, että asiassa on jotain selvittämätöntä. Samalla jättämällä huomiotta kaikki muut tutkimustulokset sekä terveen järjen. Titanicin kohdalla jo tuo videon otsake "The Best Titanic Conspiracy Documentary" puhuu puolestaan.

Estonian uppoaminen tapahtui todellakin suurimmassa syysmyrskyssä, joka vuosikausiin oli esiintynyt Itämerellä. Olisiko "Allah" ollut terroristeille niin armollinen, että olisi sattumoisin tukenut teon salattavuutta loitsimalla tuon myrskyn samaksi yöksi, kun "terroriteko" oli suunniteltu?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Olet oikeassa, että "kannattaa suhtautua äärimmäisellä varauksella kaikenlaisiin salaliittoteorioihin". Sen takia toin esille Jutta Raben kirjasta sivut, joista tiedot.

Kirja on käännetty suomeksi, joten en ole ainoa lukija, joka "kulkee" kirjoittajan kanssa päivä päivältä sen tragedian läpi.Tottahan toki kirja vaikuttaa lukijaansa niin minuun kuin kehen tahansa.Tarkoitukseni oli saada keskustelu.

Kiitos kommentista!

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Pamaukset ovat täysin normaaleja ääniä silloin, kun materiaali murtuu ja kimmoenergiaa vapautuu. Tuossa videossa voi kuunnella miltä kuulostaa yhden pienen vaijerin säikeen katkeaminen. Kun tuon äänen ja ja tärähdyksen kertoo miljoonalla voi kuvitella miltä kuulostaa ja tuntuu, kun keulavisiirin korvakkeen vetää rikki.

https://www.youtube.com/watch?v=qZ_wdaUn0dg

Tärähdykset ja paukahdukset eivät siis yksinään kerro, että olisi käytetty räjähteitä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos youtube:sta.
Niin se on, että tärähdykset ja paukahdukset eivät siis yksinään kerro, jos ei muita todisteita löydy.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Estonian upotti kova vauhti ja korkea aallokko. Sivulla 57-58 kerrotaan aallon korkeuden ollee pahimmillaan 12m.

Aluksessa oli ollut myös jäävaurioita 1982, 1985 ja 1987.

Laitan tähän Estonian loppuraportin pdf.

http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attach...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Onnettomuutta edelsi melko pitkä ja voimakas tuulijakso, mikä latasi aaltoihin poikkeuksellisen paljon energiaa. Ohessa tunnelmakuva Silja Symphonyn kannelta onnettomuutta edeltäviltä päiviltä (tupakalle pyrkivä matkustaja). Jo tuolloin aallot keinuttivat melko häiritsevästi laivaa ja tuuli aiheutti tennareihin pito-ongelmia.

http://aijaa.com/rZpEMz

Olosuhteisiin nähden tarkalla päässälaskulla päättelimme tuulen nopeudeksi 30-35 m/s. Vallitseva tuulennopeus merellä ei toki ollut niin suuri, koska sekä laivan liike, että muoto kasvattivat virtausnopeutta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos paljon linkistä ESTONIAn loppuraporttiin. Se on tärkeä dokumentti tähän keskusteluun.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Salaliitto tai ei niin kyllä tollasen kipon pitäisi kellua myös ylösalaisin, ellei pohjassa ole reikää josta ilma karkaa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Se "reikä" oli siis keulassa sen jälkeen kun keulavisiiri tippui meren pohjaan.

(P.S. Kohtuullisesti inhoan näitä sitkeitä salaliittoteorioita...)

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tolleen niinku 10v autokannen alapuolella työskelleenä tiedän että autokansi on suhkot vesitiivis. Siitä ei paljon vettä pääse sen alapuolelle konehuoneeseen ja keulan hyttiosastoihin. Ja konehuoneessa on erittäin tehokkaat pilssipumput.

Keulavisiiri tai sen puuttuminen päästää vettä vain autokannelle joka on paljon vesirajan yläpuolella. Ja sitä ennen autorampinkin pitää tippua pois koska sen rakenne on sellainen että edestä tuleva vesimassa tiivistää sitä.
Ja niinku sanoin niin salaliitto tai ei mutta paljon on arvoituksia myös.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Myös muita aluksia on uponnut kohtalokkain seurauksin keulavisiirin repeämisen vuoksi, mm. Englannin kanaalissa 1980-luvulla. Kun vesimassat vyöryvät sisään autokannelle, ne käyttäytyvät samalla lainalaisuudella kuin jos yrittäisit kuljettaa vettä tarjottimella. Laiva hörppää aina vain yhä enemmän vettä ja joutuu täysin hallitsemattomaan heiluntaan.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #19

Saattaa kaatua tai saattaa olla kaatumatta. Pointti on siinä että jos autokannelta ei pääse vettä sen alapuolisiin tiloihin jotka kelluttaa sen koko paatin niin ei se voi upota vaikka olisi väärinpäin. Mutta jos pohjassa on reikä josta ilma pääsee pois kun se on väärinpäin niin aika nopeasti uppoaa. Sitä tässä siis ihmettelen että mistä se ilma on päässyt pois niin nopeasti?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #28

Tuolla alemmassa kommentissa olikin jo tämä linkki: https://en.wikipedia.org/wiki/MS_Herald_of_Free_En... jossa kuvataan toista vastaavaa onnettomuutta Englannin kanaalissa.

En ole lainkaan varma siitä, että konehuoneen ilma kannattaa alusta enää siinä vaiheessa, kun autokansi on täynnä vettä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #33

Autokansi on melkein sama asia kuin lentotukialus jossa on seinät. Vesi tulee edestä ja menee takaa ulos tai päinvastoin. Painopiste määrää missä kohtaa paatissa on lastia väärässä paikassa. Ja se kaataa paatin mutta ei upota "minuuteissa".

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #16

Matti Lehtinen kirjoitti: [Ja niinku sanoin niin salaliitto tai ei mutta paljon on arvoituksia myös.],
- niin se tuntuu olevan. Jutta Rabe kirjassaan : ".. mutta mitä intensiivisemmin minä tutkin tämän uppoamisen taustoja, sitä enemmän paljastin asiantuntijoiden ja viranomaisten huolimattomasti ja hätäisesti suorittamia tutkimuksia, jotka minun mielestäni eivät palvele totuuden löytämistä...Lyhyesti sanottuna : tätä asiaa on tutkittava edelleen, sillä ESTONIA - tapauksen ratkaisusta ollaan vielä kaukana".

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #35

Tämä Ilmarin kommentti.
"reikä" oli siis keulassa sen jälkeen kun keulavisiiri tippui meren pohjaan."
On osoitus siitä että Ilmarillakaan ei ole yhtään mitään hajua millainen "rakennelma" autolautta on.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #39

Ilmari on meripurjehtija ja tuntee autolauttojen rakenteetkin varsin hyvin, aivan kuten kyseisen onnettomuuden tutkimuskommissio.

Vielä kerran: inhoan tällaisia, amatöörien salaliittoja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #46

Jotkut salaliittoteoriat ovat kiehtovia ja mielenkiintoisia. Vaikka ne olisivatkin terveen järjen kannalta uskomattomia loppupäätelmältään, niin joskus niihin perehtyminen on sangen viihdyttävää.

Tämä Estonian salaliittoteoria on puolestaan täysin tylsä floppi, minkä jokaisen omilla aivoillaan ajattelevan tulisi tunnistaa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #47

#47

Joo.... kyllä minäkin viime aikoina olen kuunnellut kertomusta Ior Bockin elämästä. Ensimmäistä kertaa nyt mainittin, että Sipoosta kulkee merenalainen luola Viron puolelle.
Taidan pakata termarin ja voileivät reppuun ja lähteä katselemaan.

Ior Bockin elämä oli ihmeellinen, kuolema oli ihmeellinen ja murhaajan kohtelu oli ihmeellistä.

Ihminen tarvitsee satuja.... se kehittää mielikuvitusta, jos ei muuta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ior_Bock

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #47

Juha Kuikka kirjoitti: [Tämä Estonian salaliittoteoria on puolestaan täysin tylsä floppi, minkä jokaisen omilla aivoillaan ajattelevan tulisi tunnistaa.],

- vaikea tunnistaa tuntematon! Tänne keskustelufoorumiin tullaankin mielestäni omilla aivoilla ajattelemaan ja pohdiskelemaan...

J.K.[Jotkut salaliittoteoriat ovat kiehtovia ja mielenkiintoisia.],

- Sitä ei kiellä kirjan "Estonia.Tragedia Itämerellä" kirjoittajakaan Jutta Rabe :

"Miksi tämä kirja? Historian selittämättömät tapaukset herättävät jokaisessa ihmisessä tiettyä viehätystä. Tätä viehätystä en minäkään tutkivana toimittajana voi kieltää uponneen Itämerenlautan, ESTONIAn,tapauksessa." s.4

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #50

Viola kirjoitti: "Historian selittämättömät tapaukset".

Viola hyvä, se on ainakin varma, ettei Estonia kuulu siihen sarjaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #52

Ilmari Schepel, hyvä!

Nuo sanat kuuluvat kirjan tekijälle Jutta Rabelle ainakin vuodelta 2002, jolloin kirja on julkaistu.Siitä on kulunutkin jo aikaa ja varmasti kaikki epäselvyydet, jos niitä oli, on selvitetty. Hyvä niin, ettei matkustaja-autolautta ESTONIA kuulu enää "selittämättömiin tapauksiin"!
Kiitos kommenteistasi.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #46

No sittenhän Ilmari voi kertoa että mistä ilma karkasi siinä vaiheessa kun lautta kellahti pohja ylöspäin. Viimeksi sun selitys oli reikä autokannella. Näitä eri syistä väärinpäin kellahtaneita paatteja löytyy historiasta melkosen monta, siis sellaisia jotka edelleen kelluu myös väärinpäin. Ne paatit joissa on pohjassa reikä yleensä uppoaa.

Ensimmäinen uppoamaton laiva Titanic kellui tunteja vaikka vesirajan alapuolelle tuli vajaa 100metriä pitkä repeämä.
Uppoamaton Estonia upposi ~puolessa tunnissa vaikka vesirajan alapuolella ei pitänyt olla ainuttakaan reikää.

Jos sun purjepaatista tipahtaa köli ja se kääntyy väärinpäin niin uppoaako se heti, vai vasta sitten kun hakkaat pohjaan reijän?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #56

#56

> Näitä eri syistä väärinpäin kellahtaneita paatteja löytyy historiasta melkosen monta, siis sellaisia jotka edelleen kelluu myös väärinpäin.

ooo

varmasti löytyy.....vielä enemmän niitä jotka painuvat pohjaan kaaduttuaan. Tuskin laivoja suunnitellaan kellumaan nurinpäin ollessaan.
Estoniahan upposi niin, että perä oli jo pohjassa kun keula oli vielä pinnalla.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #58

Ei tietenkään suunnitella kellumaan väärinpäin kun ne suunnitellaan uppoamattomiksi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #61

Ro ro - alusten kuten autolauttojen ongelma on että ne suunnitellaan kellumaan mutta ei uppoamattomiksi. Jos ne rakennettaisiin uppoamattomiksi, silloin autokansi tulisi jakaa lapioilla osastoiksi jolloin kyytiin mahtuu vähemmän autoja. Nosturilla täytettävät lo lo -alukset ovat tässä parempia kuin keulaportilla varustetut ro ro -alukset mutta niitä ei voi käyttää autolauttoina. Ro ro -alusten suurin riskitekijä on että jos niiden kaulaportti pääsee irtoamaan niin ne muuttuvat hyvin nopeasti autolautasta sukellusveneeksi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #56

Titanic oli jaettu osastoihin "vedenpitävillä" lapioilla joiden sulkeminen hidasti uppoamista. White Starline sääst kuitenkin lapioiden kuluista kuten pelastusveneiden määrästä, jolloin lapioista oli tehty liian matalat ja vesi pääsi tulvimaan niistä yli. Jollei yhtiö olisi pihistelly olisi Titanivcilla olluttarpeeksi korkeat js pelastusveneitä riittävät määrät. Jälleen raha ratkaisi, mutta satojen ihmishenkien hinnalla. Estonialla ei moisia lapioita ollut sillä se oli autolautta. Vesi pääsi helpost sisään avonaisesta keulaportista ja löysi reittinsä alemmillekkin kansille sillä vesi on ilmas raskaanpaa ja veden paine saa sen virtaamaan ilman paikalle. Kun 2 800 tonniseen estooniaan oli virrannut tarpeeksi vettä se alkoi upota nopeasti menetettyään nosteen joka piti aluksdn pinnalla. Noste perustuu arkhimedeen lakiin. Laitan täjän vielä tarkempia tietoja:

S/M Estoian tekniset tiedot:

Kansien määrä 10
Pituus 155,4 m
Leveys 24,2 m
Syväys 5,6 m
Paino 2 800 tonnia
Bruttovetoisuus 15 598 brt
Nettovetoisuus 8 372 brt
Koneisto 4 × MAN 8L 40/45 -dieselmoottoria
Jääluokitus 1A ₩
Nopeus 39 km/h
Nopeus 21,2 kn
Hyttipaikkoja 1 200 henkilölle
Matkustajia 2 000
Autokapasiteetti 460 henkilöautoa tai 52 rekkaa

Arkhimedeen laiki:

Jos kappale on upotettu fluidiin, fluidi kohdistaa kappaleeseen ylöspäin työntävän voiman, joka on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän fluidimäärän paino.[1] Arkhimedeen laki voidaan esittää matemaattisesti muodossa {\displaystyle F_{A}=m_{neste}g=\rho _{neste}V_{i}g} {\displaystyle F_{A}=m_{neste}g=\rho _{neste}V_{i}g} missä {\displaystyle \scriptstyle m_{neste}} {\displaystyle \scriptstyle m_{neste}} on syrjäytetyn nesteen massa, {\displaystyle \scriptstyle \rho _{neste}} {\displaystyle \scriptstyle \rho _{neste}} on nesteen tai kaasun tiheys (kg/m³), {\displaystyle \scriptstyle V_{i}} {\displaystyle \scriptstyle V_{i}} on kappaleen upoksissa oleva tilavuus (m³) ja {\displaystyle g} {\displaystyle g} on putoamiskiihtyvyys (maan pinnalla noin 9,81 m/s²). Ottamalla huomioon kappaleen painon {\displaystyle \scriptstyle F_{P}=m_{kappale}g} {\displaystyle \scriptstyle F_{P}=m_{kappale}g} voimme laskea kappaleeseen vaikuttavan kokonaisvoiman {\displaystyle F_{B}=F_{A}+F_{P}=(\rho _{kappale}V_{kappale}-\rho _{neste}V_{i})g} {\displaystyle F_{B}=F_{A}+F_{P}=(\rho _{kappale}V_{kappale}-\rho _{neste}V_{i})g} missä {\displaystyle \scriptstyle \rho _{kappale}} {\displaystyle \scriptstyle \rho _{kappale}} on upotetun kappaleen tiheys ja {\displaystyle \scriptstyle V_{kappale}} {\displaystyle \scriptstyle V_{kappale}} on kappaleen kokonaistilavuus. Tasapainotilassa, kuten kuvassa, {\displaystyle \scriptstyle F_{P}=-F_{A}\rightarrow F_{B}=0} {\displaystyle \scriptstyle F_{P}=-F_{A}\rightarrow F_{B}=0}.

(Tiedot Wikipediasta ja Googlesta)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Onko kirjassa käsitelty sitä mahdollisuutta että lähistöllä olleista venäläisistä sukellusveneistä olisi vahingossa tai tahallaan päässyt torpeedo tai pari kohti Estoniaa? Jos samalla alueella oli sotaharjoitukset jossa venäläisten oli määrä ampua torpeedoja maaleja kohti. Estonia sattui vahingossa tulilinjalle.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ei kirjassa tällaista mahdollisuutta käsitelty.
Lisää tietoa Venäjän hallituksen tarjouksesta tulla apuun klo 08.00 :
[...Tässä tarkoitetaan erityisesti sitä, että eloonjääneitä voi olla ilmataskuissa laivan sisällä ja Venäjän laivastolla on erikoiskulkuneuvoja ja työkaluja, joilla voisi pelastaa nämä ihmiset.
Tätä tarjousta koskevassa pitkässä TASSin julkaisemassa lausunnossa "Venäjän hallitus on ennen kaikkea huolissaan kahdesta laivassa olleesta venäläisestä", niin kuin tekstissä olen maininnut.
Kuinka Venäjän hallitus jo tähän aikaan tiesi, ennen kuin kukaan oli nähnyt minkäänlaista matkustajaluetteloa, erityisesti kahdesta venäläisestä matkustajasta, on jäänyt selvittämättä..kysy kirjailija ]. Lainaus J.Raben kirjan sivulta 66.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Onko otettu huomioon, että järkyttävä pamaus saattoi olla lähtöisin myös panssarilaiva Ilmarisen hylystä esiin pullahtaneesta miinasta, joka osui Estonian keulaan?

Laivojen hylyt makaavat vain lyhyen matkan päässä toisistaan.

Panssarilaiva voi munia miinoja reitille myös nykyisin. Tämä siis tiedoksi niille, jotka suunnittelevat Ruotsin-risteilyä Helsingistä Tukholmaan. Laivat voivat todellakin upota kuin euromaiden valtiontaloudet.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Muuten hyvä huomio, tuskin miinoissa olisi ollut sytyttimet paikoillaan jos niitä aluksella edes oli. Ilmarinen oli mukan hämäysoperaatiossa jossa oli tarkoitus vain näyttäytyä puna-armeijalle.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#9

Hymiötä ei ole tekstisi perässä, mutta hymyilevä kuvasi korvaa se.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Onko otettu huomioon, että Itämerelle on saattanut syntyä Bermudan kolmion tapainen alue, Itämeren kolmio, joka vain nielee laivoja?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

En nyt osaa sanoa onko Itämerellä laivoja kadottavaa Bermudan kolmiota mutta ysi maailman suurimmista hylkyesiintymistä Itämerellä on kuitenkin. Vanhimmat hylyt on ajoitettu muitaakseni pronssikaudelle. Ylkyjen määrästä Itämeri kilpailee Englannin kanaalin kanssa, vaikka kokonsa vuoksi taitaa murskata sen mennen tullen.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Asia on tutkittu ja laiva upposi visiirin auettua.

Nämä salaliittoteoriat ovat ihmeellinen eskapismin muoto. Ihminen ei käynyt kuussa. Joo:
Kuussa on käynyt 12 amerikkalaista ainakin everstin tasoista äärimmäisen tarkkaan valittua miestä. Jokainen lähtijä palasi. Koko hommaan osallistui noin 400000 ihmistä kymmenen vuoden ajan. Lisäksi homma nähtiin teleskoopeilla maasta käsin saati että sieltä tuotiin näytteitä. Aikamoinen salausoperaatio olisi ollut jos sairaalloiseenkin julkisuuteen pyrkivässä kulttuurissa jokin kikkailu olisi onnistunut.
Asuin San Diegossa v 1973 ja tunnen henkilöitä,joiden yritykset olivat hankkeessa mukana. Eräs hommalla hyvin varakkaaksi tullut mies sanoi että tieteelistä hyötyä tästä tulee aika vähän mutta tärkeintä on ideologinen voitto kommunisteista. Se peli meni 1-1 kun Vietnamissa tuli nenu kipiäksi.

Mutta Ei. Ihan, ei piä rotia.! Holliwuutissa kuvattunna notta nettä..

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Eikös Euroopan ja Kiinan avaruuskeskukset juuri tänävuonna aloittaneet kilpalaskennan siitä kumpi saa lähetettyä ihmisen ensin kuuhun seuraavien vuosikymmenten aikana samaan aikaan kun Yhdysvallat tavoittelee lähettävänsä ihmisiä Marsiin 2020-luvulla. Eli piakkoin Amerikkalaiset eivät ole ainoita kuussa käyneitä. Mutta kun kilpajuoksu on kerran uudelleen avattu niin kenen veikkaatte ehtivän ensin kuuhun? Euroopan vaiko Kiinan?

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

En tiedä Mars asiasta paljoakaan mutta kaukana se on. Miten se säteily vaikuttaa? Takaisinhan sieltä ei tulla. Voiko ihmistä lähettää reissulle josta seuraa erittäin suurella todennäköisyydellä ennenaikainen kuolema ?
Kuuhommasta on kirjoitettu hyvä suomalainen kirja Kuumiehet. Se on hyvin objektiivinen ja sekä jenkkien että venäläisten arkistoja avaava aivan maailmanluokan teos.
Itämeri on kyllä synkkä paikka. Paatteja on mennyt " mäkke" 200000 ja pahimmat ikinä tuhot kun saksalaisten Balttian evakuointilaivoja upposi jopa 8000 ihmistä kerralla. Venäläisten sukellusvene lähti Turusta jolla oli näkyvä asema myös Estonian tapauksessa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Laitan taas vanhan kolumnini aiheesta.Se on julkaistu aikanaan The Baltic Guidessa:

-----

Baltic Storm – Itämeren arvoitus.

Estonia- laivan kaatuminen oli suuri inhimillinen murhenäytelmä juuri itsenäistyneelle kansakunnalle. Asiasta on kirjoitettu paljon.

Saksalainen toimittaja Jutta Rabe teki aiheesta myös elokuvan. Filmissä väitetään, että onnettomuuden aiheutti Venäjän tiedustelupalvelun järjestämä räjähdys. Laivassa oli juonen mukaan aseita matkalla Venäjältä Yhdysvaltoihin.

Elokuvaa on haukuttu kaikkialla. Eipä siitä paljoa kehumista löydä. Saapa istua mukavassa nojatuolissa puolitoistatuntisen. Kävin katsomassa sen Helsingissä.
Katsomossa meitä oli kahdeksan, mahtunut olisi yli 100.

Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä.
Elokuvan räjäytysteoria on älytön. Suomen keskusrikospoliisi tutki aikanaan visiirin maalinäytteet. Tutkimuskomission puheenjohtaja Kari Lehtola on kirjoittanut: ”Niistä ei löytynyt minkään maan päällä tunnetun räjähdysaineen palojäämiä. Onnettomuusyönä Seismologian laitoksella oli Porkkalan niemellä erittäin herkkä mittausasema, joka rekisteröi muun muassa yöllä keski- Virossa tapahtuneen palavan kiven kaivosten kaivosperien räjäytykset. Jos Estonian onnettomuuspaikalla olisi räjähtänyt, se olisi kiistattomasti rekisteröitynyt mittauslaitteisiin.”

Elokuvassa näytetyt, alkuperäiset, onnettomuuspaikalla otetut filminpätkät ovat niin lyhyitä, että niistä ei saa juuri mitään selvää. Valkokankaalle räväytetään milloin vesilastissa olevaa pelastusvenettä, milloin pelastuslauttaa tai pintapelastajaa, joka nostaa veteen jäykistynyttä uhria.

Esim. itse päätapahtuma, Estonian uppoaminen on esitetty muutamalla väläyksellä, jossa päänäyttelijä seisoo laivan partaalla ja vesipärskeet lyövät yli aluksen. Tuntuu kuin kohtaus olisi filmattu Jutta Raben kodin hämärän porealtaan äärellä, ämpäristä vettä roiskien.
Itämeren arvoituksen ratkaisu on se, että mitään arvoitusta ei ole. Kaikki on selvitetty.

Olen lukenut asiasta pari kirjaa, tutkimusraportin ja kymmeniä lehtiartikkeleita.
Parhaan kuvan tapahtuneesta antoi radiosta tullut kuunnelma, jossa hukkuneen omainen itki, hän itki pitkään ja sydäntä särkevästi. Se kertoi enemmän kuin
sanat ja kuvat.

Maailmalla liikkuu yli neljätuhatta keulaporttialusta. Saanko sanoa harrastelijamerenkulkijan ajatuksen? -Ne kaikki ovat virhe. Aluksen keula ei saa olla ”rikki”, siis irrotettavissa. Laiva voidaan yhtä hyvin lastata kyljestä. Autoissa on kääntyvät etupyörät. Näin ei onnettomuustilanteessa vesi pääsisi suoraan autokannelle. Laskelmien mukaan laiva voi kaatua jo 20- 50 cm: n vesimäärästä autokannella.

Jos sanotaan ilkeästi niin Jutta Rabe pääsi silloin pinnalle kun Estonia meni pohjaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Autokannelle päässeeseen veteen liittyvä onnettomuus sattui jo vuosia aiemmin, minkä olisi luonnollisesti pitänyt ajaa suunnittelumuutoksiin jo silloin. Alus ei tietenkään saisi upota tai kaatua, vaikka mihin tahansa yksittäiseen osastoon tulisi vettä - oli se osasto sitten vaikka autokansi.

https://en.wikipedia.org/wiki/MS_Herald_of_Free_En...

Noihin verrattuna pahamaineinen Titanic, joka sinnitteli pinnalla 2 tuntia 40 minuuttia vaikka kylki oli auki, ei kuulostakaan enää niin pahalta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos wikipedian linkistä.

Ihminen, olkoon kuka tahansa,on erehtyväinen, niin myös voi olla välinpitämätön ja laimin lyödä tehtäviään, mutta lähteä satamasta merelle keulaportti auki, niin kuin tuossa tapauksessa autolautta M/S Herald of Free Enterprise, se on jotain käsittämätöntä, jossa laiminlyöty laivan turvallisuus. Ehkä sen mahdollisti nimenomaan huono johtamiskulttuuri.

Titanic.
Matkustajalaiva Titanicin katastrofin tutkimuksissa oli todettu, että laivan kapteeni Smith ei ottanut jäävuorivaroituksia huomioon eikä laiva hidastanut vauhtiaan vaara-alueella.Jäävuori osui laivan kylkeen ja repi sitä yli 90 metrin pituudelta.
Laiva "sinnitteli pinnalla", mutta kaikilla matkustajilla ei ollut mahdollisuutta pelastua. Ei riittänyt pelastusveneitä ja niitäkään, joita oli, ei lastattu täyteen...

Ensimmäiset uppoamisen jälkeen ilmestyneet lehdet kertoivat, ettei Titanicin haaksirikossa ollut kuollut ainuttakaan ihmistä ja että laivaa oltiin hinaamassa Halifaxiin...

”All saved from Titanic after collision” – ’kaikki pelastuivat Titanicilta yhteentörmäyksen jälkeen’ – julisti newyorkilainen The Evening Sun -lehti etusivullaan maanantaina 15. huhtikuuta 1912...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos vanhasta kolumnistasi! Mielenkiintoista.

Salaisesta aselastista puhutaan myös kirjassakin...ja siitä, ettei Suomen seismologit silloin olleet rekisteröineet mitään räjähdyksiä. Ai,sellaisen Jutta Raben tekemän elokuvan olette nähneet? Esitetäänkö sitä vielä Suomessa...?
Jos saksalainen toimittaja esittää vääriä väitteitä niin kirjassa kuin filmissä, niin olisiko sitten tarvetta kääntää ne suomeksi..?

Pitäisikö keskustelu päättää nyt tuohon ilkeään sanomaan ( en ole tosissani): "Jutta Rabe pääsi silloin pinnalle kun Estonia meni pohjaan." ?

Harrastelijamerenkulkijana näette varmaan asian oikein,että "Laiva voidaan yhtä hyvin lastata kyljestä". Se olisi käytännössä mahdoton asia muuttaa nyt kaikki keulaporttialukset sivusta lastattavaksi. Ehkä tulevaisuudessa.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Estonian kohtaloksi koitui Kapteenin halu pitää kiinni aikataulusta, samoin ilmeisesti perämiesten tahdosta. Estonian nopeudeksi on laskettu 17 solmua onnettumuus paikkaan, Tallinnasta lähdön jälkeen.

Aluksessa on aina yliperämies, samoin ensinmäinen, toine, kolmas ja neljäs perämies.

Taulukko 5.6 SILJA EUROPAn
rekisteröity nopeus.
Päivä, Max. Min. Keskinopeus
kellonaika [kn] [kn] [kn]
00.30 16,4 14,8 15,4
00.35 16,4 15,3 15,9
00.40 16,8 15,4 16,1
00.45 16,4 14,8 15,6
00.50 16,2 14,7 15,6
00.51 16,6 14,8 15,8
00.52 15,7 14,3 15,2
00.53 16,1 14,9 15,6
00.54 16,0 14,2 15,0
00.55 15,5 13,3 14,6
00.56 15,3 13,9 14,4
00.57 15,5 13,8 14,6
00.58 14,9 11,6 13,9
00.58 14,9 11,6 12,9
00.59 13,9 11,7 12,7
01.00 14,5 12,9 13,4
01.05 13,6 11,9 12,9
01.10 13,8 12,1 12,9
01.15 13,2 10,7 12,3
01.20 12,6 10,9 12,4
01.25 13,6 9,6 13,3
01.30 10,7 9,1 10,7
Ilmeisti tämä kertoo, miksi Estonia upposi. Aina ei voi ajaa voimalla päin seinää, täydellä voimalla.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #22

>....Estonian kohtaloksi koitui Kapteenin halu pitää kiinni aikataulusta, samoin ilmeisesti perämiesten tahdosta.....

ooo

Juuri noin asiasta kirjoitetiin lehdissä tuolloin. Laiva oli reitilläoloaikanaan ollut myöhässä vain kaksi kertaa ja aikataulusta haluttiin pitää kiinni viimeiseen asti

Muistelen, että myrsky ei yöllä, uppoamishetkellä ollut kovimmillaan, vaan tuuli yltyi aamun sarastettua.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #22

Kirjassa kerrotaan, että kapteeni oli huolissaan, että laiva oli jo myöhässä ja varmaan halusi ohjata laivan ajoissa perille. Muut pamaukset jne..olivatkin sitten seurauksena siitä kun laiva kaatui? Saattoi olla niinkin.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero Vastaus kommenttiin #25

Laivan nopeus sekä aaltojen korkeus olivat Estonialle tuhoksi, Tallinnasta onnettumuus paikalle oli Estonialla nopeus 17 solmua, joka on aivan liikaa. Estonian Päälystö aiheutti onnettumuuden. Asia mikä on minua jäänyt mietittymään, jäävauriot, korjattinko alus 1982, 1985 ja 1987 saamistaan jäävauriosta kuten olisi pitänyt. Sivun 43 kuva näyttää aika pahalta, jäköhän jotakin vahvistamamatta?. Joka tapauksessa Estonia ajoi noin 3 solumua liian lujaa kun keli huomioidaan.

Taulukko 5.6 SILJA EUROPAn
rekisteröity nopeus.
Päivä, Max. Min. Keskinopeus
kellonaika [kn] [kn] [kn]
00.30 16,4 14,8 15,4
00.35 16,4 15,3 15,9
00.40 16,8 15,4 16,1
00.45 16,4 14,8 15,6
00.50 16,2 14,7 15,6
00.51 16,6 14,8 15,8
00.52 15,7 14,3 15,2
00.53 16,1 14,9 15,6
00.54 16,0 14,2 15,0
00.55 15,5 13,3 14,6
00.56 15,3 13,9 14,4
00.57 15,5 13,8 14,6
00.58 14,9 11,6 13,9
00.58 14,9 11,6 12,9
00.59 13,9 11,7 12,7
01.00 14,5 12,9 13,4
01.05 13,6 11,9 12,9
01.10 13,8 12,1 12,9
01.15 13,2 10,7 12,3
01.20 12,6 10,9 12,4
01.25 13,6 9,6 13,3
01.30 10,7 9,1 10,7

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#18

>Esitetäänkö sitä vielä Suomessa...?

ooo

Tuskinpa. Onnettomuudesta on kulunut niin kauan. Muistaakseni elokuva sai myös melko huonot arvostelut.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>....Klo 08:00 Venäjän hallitukselta tulee tarjous, että Venäjän laivasto voisi tarjota apua sukellusveneillä....

ooo

hhhmm "...voisi tarjota" ..... Tuollainen tieto ei ole ennen osunut silmiin.
Mitenkähän sukellusveneillä olisi voinut auttaa?

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kuten Viola mainitsi, mistä venäläiset tiesivät että laivalla oli kaksi venäläistä? Niiden on täytynyt olla FSB:n agentteja. Jos he räjäyttivät laivan niin kyllä heillä oli konstit päästä elävänä kotiin. Ehkä sitä varten sukellusveneet olivatkin lähistöllä? Kukapa tietää?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kukapa tietää?...
Lainattu Jutta Raben kirjasta: "...Tässä yhteydessä sai yhden pelastuneen matkustajan Thure Palmgtenin myöhemmin antama lausunto erityisen merkityksen. Kun hän jo oli eräällä pelastuslautalla, hän näki pienen laivan ilman valaistusta, josta aivan määrätietoisesti vedettiin pari ihmistä vedestä. Sen jälkeen laiva lähti onnettomuuspaikalta välittämättä muista ihmisistä, jotka myös uivat vedessä.
Myös pelastunut matruusi Elmar Siegel teki samanlaisen havainnon. Hän jopa uskoi tunnistaneensa tässä laivassa ESTONIAn pelastusveneen nro 1..

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Kukapa tietää.Tässsä vaihessa meren käynti oli jo sitä luokkaa, voisiko jokin pieni alus poimia juuri kaksi venäläistä kyytiin alukselleen.

En halua epäillä Violan ja hänen uskomuksiensa puolesta, jokaine uskoo tavallaan.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #26

Kyllä luotsikin "hyppää" melko pienestä paatista ison laivan kyytiin vaikka merenkäynti olis kuinka paha tahansa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #26

Ari Tero.
Ei ole kyse Violan uskomuksesta. En ole asettunut keneenkään puolelle. Kuten mainitsin vastauksessani se tieto on Jutta Raben kirjasta eikä siinä ole mainittu mitään venäläisistä. Kirjan sivu jäi mainitsematta. Nyt en muista, mutta löydän kyllä tarvittaessa.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Eipä voi muuhun johtopäätökseen tulla kuin että venäläisillä terroristeilla oli iso kontti täynnä räjähdysainetta joka oli määrä rajäyttää lähempänä Tukholmaa. Mutta myrskyssä kontti räjähti ennen aikojaan?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

EikösEstonian keulaluukku pongahtanut auki ja väntyi irti aluksen huollon ja huolenpidon laiminlyönnin takia sekä yhden vaivaisen varastetun pultin vuoksi. Kaiken lisäksi alus ajoi kovassa myrskyssä, joten aallot sekä työsivät peruskorjausta vaativan kansiluukun ensin auki ja väänsivät sitten lopulta irti.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Viola kirjoitti avauksessaan:
"Milloin totuus Estoniasta julkaistaan?"
Tätä minäkin ja muut salaliittoihin uskovat odotamme:

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Ei upotettu räjäyttämällä tai muutenkaan tarkoituksella. Voi elämän kevät!

Kysestä laivaa ei oltu rakennettu lainkaan ylittelemään pohjoista Itämerta syyskeleillä vaan vaasanlaivaksi Merenkurkkuun. Omistajanvaihdoksien myötä tämä asia sitten painui unohduksiin.
Kovalla nopedella ajaminen oli epäilemättä osasyy, keulavisiirin rakenteen pettäminen toinen, olennainen. Miehistön viivyttely hätäkutsussa ja onneton kaarto kallistuman korjaamiseksi vaikuttivat toki osaltaan nekin.

Onnettomuus, traaginen suuronnettomuus.
Näistä sitten sikiää aina näitä höpinöitä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Antti Alfthan kirjoitti: "Onnettomuus, traaginen suuronnettomuus.",

-ei kukaan sitä kiellä! Yhdyn näihin ylempänä esitetyn youtube videon tekijän sanoihin:

"Videon ei ole tarkoitus olla epäkunnioittava M/S Estonian uhreja kohtaan. Teoriat ja väittämät eivät ole henkilökohtaisia mielipiteitäni. Vaan esitän ne neutraalisti sellaisenaan. Kuin ne netistä löytyvät." Samoin minunkin tiedot ovat kirjasta ja netistä enkä ole asettunut kenenkään puolelle.

Kirjan mukaan autolautta ESTONIA oli rakennettu v.1980 Papenburgissa Saksassa Meyerin telakalla...Se oli rakennettu kansainvälisten SOLAS-sääntöjen mukaisesti rajoitetuin turvallisuusmääräyksiin...se oli tarkoitettu käytettäväksi yksinoman rannikkoläheisillä vesillä, ei myöskään ollut vaadittu törmäyslaipiota autorampin taakse. s.19.

Vuoden 1993 alussa laiva aloitti lauttaliikenteen Tallinnan ja Tukholman välillä. ESTONIA ei olisi saanut aloittaa liikennettä yli Itämeren. Siitä huolimatta se ajoi reittiä 1.2.1993 lähtien sekä hyvällä että huonolla säällä...
Kaikki asianosaiset pohjoismaiden instituutiot ja merenkulkuviranomaiset tiesivät tämän tosiasian, mutta ummistivat siltä silmänsä.s.22

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Onhan Estoniasta sellainenkin salaliitto teoria että laiva oli täynnä pelkkiä venäläisiä ja alkuperäiset matkustajat ja laivan miehistö oli surmattu jo terminaalissa. Lopulta Yhdysvaltojen sukellusvene tuli ja upotti Estonian saadakseen Neuvostoliiton hyökkäämään ja sytyttämään sodan. Kaikkeen ei kuitenkaan tule uskoa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #54

Kirjoitat itsekin, että "Kaikkeen ei kuitenkaan tule uskoa.",
- ja jos tällaista salaliittoteoriaa tuot tänne keskusteluun, niin olisi hyvä kuitenkin mainita lähde, jos sellainen on olemassa? Itse kyllä epäilen. Kiitos.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #55

Pahoittelen jos en kirjoittanut tarpeeksi selkeänä, käytin kyseistä salaliittoteoriaa esimerkkinä sellaisesta mihin ei kannatavuskoa. Yhähyvin olisin voinut laittaa esimerkiksi teorian että Björn Wahlroos naamioi Silja Europan Estoniaksi ja upotti sen vakuuttamansa lastin kera saadakseen 90-luvun lamassa menettämänsä omaisuutensa takaisin. On kuitenkin hikävää jopa haitallista että näitä salaliittoteorioita on, ne kuitenkin kutkuttavat ihmisten mieltä ja kiinnostavat monia. Ymmärrät varmaan myöskin sen etteivät kaikki salaliittoteoriat päädy julkisuuteen tai kirjankansiin, joten minulla ei ole antaa mitään lähdettä johonkin artikkeliin tai teokseen. Monista salaliitoista käydään keskusteluja ruohonjuuritasolla kuten koulun takapihalla.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #57

Kommentoija,Daniel Malinen!

Oletko lukenut kirjan, jonka pohjalta blogi on kirjoitettu ja josta keskustellaan?

Tämän blogin aihe ja keskustelu eivät ole sillä aaltopituudella, jonne sopisivat sinun vitsailut salaliittoteorioista.
Anteeksi vaan, mutta ne sopisivatkin "Yhähyvin" tuonne mainitsemallesi "koulun takapihalle.
Asia on puolestani käsitelty. Kiitos kommenteistasi!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #59

En ole lukenut tuota kirjaa eikä se ole kirjastossa osunut vastaankaan. Pahoittelen että tulin kommentoimaan jos bloggauksen kommentointi on sallittua vain tuon kirjan lukeneille eikä muille. En minäkään tahdo vähätellä Estonian uppoamista enkä kommentoi kirjaa vaan salaliittoteorioita. Minulle salaliittoteoriat ovat jo itsessään vitsi, saivatpa ne sitten media näkyvyyttä tai katoavat unholaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #60

Kommentointi on sallittu ja toivottavaa kaikille! Tervetuloa tästäkin eteenpäin lukemaan ja kommentoimaan blogejani! Oikein hyvää syksynjatkoa!

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Niin.... keualvisiirin saranassa oli murtuma jo satamasta lähdettäessä. Laivalla ollut merenkulun harjoittelija oli huomannut sen ja mainninnut asiasta, mutta jotenkin se ohitettiin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Se on sitä ihmisten välinpitämättömyyttä ja siitä lisää:

Kirjan mukaan lähtöpäivänä (klo 13.00) laivan tarkastaja ryhmä löysi niin monta puutetta, että ruotsalainen laivantarkastaja Äke Sjoblohm ei halunnut päästää laivaa lähtemään Tallinnasta. Kuitenkin Viron merenkulkuviranomaisten laivaturvallisuusosaton korkea-arvoisin edustaja Aarne Valgmaa vaati-neuvoteltuaan ensin esimiestensä kanssa- että laiva lähtisi aikataulun mukaisesti.. s.28-29.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille,suosittelijoille ja blogin lukijoille.Turvallisia matkoja kaikille niin merellä kuin maallakin.

https://www.youtube.com/watch?v=5QU84ryAN7E
Meiju Suvas - Aavan meren tuolla puolen..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset