Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Tuntematon Mannerheim

Kukapa ei tietäisi Suomessa ja miksei Venäjälläkin kuka on Mannerheim?

Entinen Venäjän tsaarin upseeri Gustav Karlovits Mannerheim. Suomen valkoinen kenraali Mannerheim punakapinan kukistaja. Talvisodan ja jatkosodan Suomen ylipäällikkö, marsalkka Mannerheim. Suomen tasavallan presidentti (1944 – 1946).

Hänen persoonasta on ristiriitaisia näkökulmia. Ihailtu ja vihattu. Kansan suosikki ja toisaalta "täysi ryssä". Kuitenkin Suurin suomalainen ja isänmaallisuuden symboli tänä päivänäkin, mutta edelleen tuntematon ainakin kirjailija Tapio Kuosman mukaan.

Tapio Kuosman yli 250-sivuinen kirja "Tuntematon Mannerheim" (2016) kattaa Carl Gustav Emil Mannerheimin elämän hänen syntymästään 4. kesäkuuta 1867 alkaen ja jatkuen vailla valtiolista itsenäisyyttä olevan Suomen suuriruhtinaskuntaan (1809 – 1917), joka oli autonominen osa Venäjän keisarikunta ja päättyen hänen kuolemaansa Lausannen sairaalassa Sveitsissä 27. tammikuuta 1951. Tähän väliin mahtuu tietenkin Mannerheimin koko elämän kaari.

Hämmentävä aineisto Mannerheimista:

Kirjan saatesanoissa Kuosma kertoo, että hän oli seitsemänvuotiaana osallistunut seuraamaan isänsä kanssa Mannerheimin hautajaisten surusaattuetta ... ja kului kuutisen vuosikymmentä ennen kuin hän havahtui "arvoitukseen nimeltä Mannerheim".

    Käsitin, että hän on jäänyt minulle lopultakin tuntemattomaksi. ... Toki olen ehtinyt osaltani maamme sodat 'opiskella'. Olen kirjoittanut niistä itsekin, muun ohella tietokirjoissani Murhamysteerit (2006) ja Nürnbergin oikeudenkäynti (2013).

    Mutta esillä olevan teokseni päähenkilö oli jäänyt tähän mennessä käsittelemättä. ... Olin kai jotenkin ajatellut ettei siihen ollut tarvetta. Että kaikki oli jo käsitelty. Toisaalta eräänlainen epäily oli mielessä itänyt. Niin oli tapahtunut viimeistään vuoteen 2005 mennessä, jolloin olin saanut omin silmin tutustua varsin hämmentävään aineistoon.

    Mielenkiintoani lisäsi se oudoksuttava seikka että kysymys oli jostakin sellaisesta, mistä en ollut havainnut jälkiä akateemisen tiedeyhteisön edustajien historiankirjoituksessa.

    Viimeisen sysäyksen aiheen omakohtaiselle ja omatoimiselle käsittelylle antoi syksyllä 2013 lähetetty valtakunnallinen tv-ohjelma, jossa sensaatiohakuisesti reviteltiin sotiemme maineikkaan ylipäällikön väitetyillä virheillä.

    Keskeisissä tapahtumissa olen luovuttanut puheenvuoron päähenkilölle itselleen.Rohkenen ajatella että "tutkimusmatkani tulokset paljastavat kohteestaan ja maamme lähihistoriasta eräitä olennaisia piirteitä sekä samalla kertaa jotakin uusia ja jopa yllättäviäkin seikkoja.

Kirjan lukeminen saattaa muuttaa käsityksiä paitsi Mannerheimista myös toisesta maailmansodasta.

Suosittelen!

Olen lukenut Tapio Kuosman kirjan. En ole pyrkimässä Mannerheimin asiantuntijaksi, mutta olen kirjoittanut blogeja Mannerheimista niin suomalaisten kuin myös venäjänkielisten lähteiden pohjalta. Mutta voin ihan tässä alussa sanoa, että hyvä, että kirjailijalle jäi "itämään" ajatus Mannerheimista ja hän kirjoitti tämän kirjan.

Sieltä löytyy uutta tietoa Mannerheimista, ainakin minulle uutta, niin mielenkiintoisia juttuja, että asiasta kiinnostuneille suosittelen kirjaa saman tien!

Kirja on helppo lukea, koska väliotsikot vievät Mannerheimin elämän tapahtumiin selkeästi niin lapsuuden, nuoruuden ja avioliiton traagisin tapahtumiin kuin myöhemmin uraan Venäjällä ja sen vallankumoukseen ja sisällissotaan. Löytyy myös hauskoja juttuja muun muassa selvänäkijän ennustukset Mannerheimille tai tarina jossa Mannerheim "pelastaa" Leninin hengen.

Tietenkin paljon huomiota on annettu Mannerheimin sotilasuralle Suomessa. Niin Mannerheim vapaussodassa vuonna 1918, jossa olivat vastakkain Valkoinen Suomi ja Punainen Suomi kuin erityisesti Talvisodan ja Jatkosodan tapahtumat katsottuna suurvaltapolitiikan näkökulmasta; osana toista maailmansotaa.

Näihin aiheisiin kiinnitin erityistä huomiota, mutta aloitan ensin Mannerheimistä vapaussodassa.

Venäjän keisarillinen sotilas

Ennen sotilaallista uraa Suomessa Mannerheim palveli Venäjällä keisarillisena sotilaana yli kolme vuosikymmentä edeten junkkerista kenraaliluutnantiksi. Hän oli uskollinen tsaari Nikolai II:lle loppuun saakka.

Helmikuun vallankumous Venäjällä vuonna 1917 jätti Suomenkin varsin sekavaan tilaan. Mannerheim palasi Pietarista itsenäiseksi julistautuneen Suomen tasavallan pääkaupunkiin Helsinkiin joulukuun 18. päivänä 1917.

Suomi ilman armeijaa

Kun maa oli ilman armeijaa, Suomessa perustettiin kaksi aseistautunutta ryhmittymää, Su­ojeluskunnat, hallituksen joukot, ja Punakaartit, joista tuli kapinallisia. Sotaväellä oli jo olemassa alkeellinen johtoelin, sotilasvaliokunta. Sen puheenjohtajaksi valittu kenraaliluutnantti Carl Gustaf Mannerheim valtuutettiin luomaan maahan jär­jestysvalta ja johtamaan sen toimintaa. Mannerheim ammattisotilaana otti tehtävän vastaan.

Suomen sisällissodan 1918 – 1919 taisteluissa Mannerheim halusi Suomen turvaavan itsenäisyytensä yksinomaan omin voimin. Hän ei halunnut, että maahan pyydetään saksalaisia joukkoja ja oli saanut vaatimuk­selleen senaatin puheenjohtajan hyväksynnän. Siitä huoli­matta Senaatti kutsui saksalaiset joukot maahan.

Lahtari vaiko ei

Kirjoittaja Tapio Kuosman mukaan Mannerheim ei ollut vuoden 1918 sisällissodan verenhi­moinen lahtari. Mannerheimille kysymys oli vapaussodasta. Hänen Ylipäällikkyyteensä päättyi Toukokuun lopussa 1918. Hänen syykseen ei voida säilyttää niitä rikoksia tai kärsimyksiä, joi­ta valkoinen terrori kesäkuusta lähtien punaisiin koh­disti.

Mannerheimin asenne vastustajiin vuoden 1918 sodassa ilmenee hänen käskyistään ja päiväkäskyistään.

    Tampereen valloituksessa on tarkasti katsottava, että vihollista, joka antautuu, on kohdeltava sotavankina ja ettei mikään teko saa tahrata valkoisen Suomen armeijan puhdasta mainetta. Kun Senaatti oli päättänyt, että kaikki punavangit oli alis­tettava oikeudenkäyntimenettelyyn, Mannerheim inhimillisistä syistä ehdotti että ”vain ne, jotka olivat syyllistyneet törkeihin rikoksiin, asetettaisiin oikeuden eteen, kun taas harhaan­ johdettujen suuret joukot, nekin, jotka oli vangittu ase kädessä, vapautettaisiin."

    Se seikka, että Suomi oli ensimmäinen maa, joka pysäytti bolševismin etenemisen, on omiaan tähdentämään vapaussotamme usein unohdettua eurooppalaista merkitystä”. (Mannerheim)

Valkoinen terrori vaiko kosto?

Kirjan mukaan arvokkaan todistuksen Mannerheimin suhtautumisesta punaisiin ja punavankeihin tuo esille suomalainen kamariherra, varatuomari ja suurmaanomistaja Hjalmar Linder.

Käytyään Suomenlinnan vankileirillä Linder kirjoitti 28. toukokuuta Hufvudstadsbladetiin artikkelin otsikolla ”Nog med blodbad!" [Jo riittää verilöyly!]:

    Hirmuteot jatkuvat maassamme, Ylipäällikön (Mannerheimin) nimenomaisesta kiellosta huolimatta valkoiset ovat jatkaneet punaisten täysin mielivaltaiselta tuntuvaa murhaamista. Uhrit on usein valittu sattumanvaraisesti, ja heidät on teloitettu paikoissa, jotka eivät mitenkään liity sodanaikaisiin väkivaltaisuuksiin. Punaista hulluutta on maassamme totisesti seurannut valkoinen terrori.

Linder oli onnistunut saamaan selville punavankien lukumäärän, joka oli noin 80'000 ja arvostellut valkoisten perustamien vankileirien oloja, kertoen niissä kuolevan ihmisiä kuin kärpäsiä.

Hufvudstadsbladet vastasi Linderille väittäen tämän tietoja virheellisiksi ja piti punakaartilaisten kohtelua oikeutettuna kostona.

Kirjoituksen jälkeen Linder leimattiin maanpetturiksi ja hän sai useita tappouhkauksia. Linder joutui myymään omaisuutensa Suomessa ja muuttamaan maanpakoon Ruotsiin.

Talvisota ja jatkosota

Kuosma kirjoittaa:

    Talvisotaa ja jatkosotaa on mahdoton ymmärtää ottamatta huomioon toista maailmansotaa. Itse asiassa talvisota ja jatkosota johtuivat suurvaltapolitiikasta ja olivat "de fakto" osa toista maailman sotaa.

Talvisota

    On perustellusti väitettävissä että talvisota oli kolmivaltaliittoutuman (yhtäällä Englanti ja Ranska, toisaalla Neuvostoliitto) operaatio, joka liittyi Churchllin ja Stalinin salaiseen sotatoimisopimukseen (15. lokakuuta 1939). Sopimuksen mukaan Saksaa vastaan tehtävää hyökkäystä varten oli määrä muodostaa neljä saarrostavaa rintamaa:

      1. Englannin ja Ranskan rintama,
      2. Balkanin rintama,
      3. Neuvostoliiton rintama sekä
      4. Skandinavian ja Baltian rintama.

Mikäli Ruotsi ei olisi kieltänyt länsivaltojen apujoukkojen ja aseavustusten kauttakuljetusta Suomeen alueensa kautta, tämä mahdollisesti saatu apu olisi saattanut koko Skandinavian sodan jalkoihin.

    Pohjimmaltaan juuri suurpoliittisen voimien tasapainon järkkymisen seurausta oli, että myös Suomi tuli vedetyksi mukaan sotaan, eikä vaan yhteen vaan kahteen. (Mannerheim).

    Vielä tänä päivänä (keväällä 1950) olen varma siitä, että Suomella olisi ollut suuret mahdollisuudet välttyä talvisodalta, jos maan puolustuslaitos olisi ollut kunnossa”. (Mannerheim)

Suomella oli mahdollisuudet välttyä talvisodalta

Suomen hallitus torjuvalla kannalla.

Neuvostoliitto halusi vuokrata Suomenlahden saaret Suursaari, Lavansaari, Seiskari ja molemmat Tytär­saaret. Neuvostohallitus oli myös valmis vaihtamaan saaret itärajamme viereiseen 183 neliökilometriä laajaan alueeseen, siis kyseisiä saaria monin verroin laajempaan alueeseen.

Suomen hallitus pysyi kuitenkin torjuvalla kannalla.

Mannerheim ei ollut sotahullu

Hän yritti viimeiseen saakka estää talvisodan syttymisen. Mut­ta Suomen poliittinen johto (presidentti Kyösti Kallio, pääministeri A. K. Cajander sekä erityisesti ulkoministeri Eljas Erkko) jyräsi Mannerheimin:

    Minun mielipiteeni oli, että meidän ehdottomasti pitäisi tavalla tai toisella osoittaa venäläisille myöntyväisyyttä, jos siten saataisiin suhteitamme mahtavaan naapuriimme parannetuiksi. ... Huomautin, että saarista (Suursaari, Lavansaari, Seiskari ja molemmat Tytärsaaret) ei ollut maallemme mitään hyötyä ja että kun ne oli neutralisoitu, meidän ei ollut mahdollista puolus­taa niitä. ... Mielipiteeni eivät saavuttaneet mitään ymmärtä­mystä. Ei voi kyl­lin valittaa tätä lyhytnäköistä pimitystä. (Mannerheim)

Sodan seurauksena Suomi menetti 12 % Suomen pinta-alasta. Suuren osan Karjalasta, Suomenlahden ulkosaaret, Sallan ja Kuusamon itäosat ja joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle Hangon sotilastukikohdaksi.

    Suomelle itselleen talvisodan poliittinen tulos oli ennen kaikkea maan kalliisti ostetun itsenäisyyden säilyminen. (Mannerheim)

Poliittinen ilmapiiri Talvisodan jälkeen.

Talvisodan päätyttyä Suomi pysyi käytännössä sotatilassa. Välirauhan aikainen poliittinen ilmapiiri oli painostava. Neuvostoliitto pakotti 8.9.1940 Suomen sallimaan päivittäiset rautatiekuljetukset Hangon vuokra-alueelle.

Suomi tekee 22. syyskuuta (1940) sopimuksen saksalaisten joukkojen lomakuljetuksista Pohjois-Suomen kautta Norjaan, sen jälkeen, kun Ruotsi oli antanut natsi-Saksalle vastaavan lomakuljetusluvan...

Maa oli saarrettu ja koki olevansa yksin, kun Baltia oli vallattu, Saksa ja Neuvostoliitto liittoutuneet (Molotov-Ribbentrop -sopimus 23.8.1939) ja Ruotsi oli kääntänyt selkänsä...

Suomessa tunnettiin uhka lopullisesta välienselvittelystä.

Jatkosota

Taidanpa jättää Jatkosodan "jatko blogille". Niin mielenkiintoinen tämä Tapio Kuosman kirja on, että kirjoitettavaa riittää!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos, Pertti Väänänen, suosittelusta!

Kiitos kaikille muillekin suosittelijoille!

Jukka Laine

Kun sotaa käyneet ikäluokat ovat käyneet vähiin voidaan vihdoin historiasta kirjoittaa muutoinkin kuin ''isänmaallisesta'' näkökulmasta. Tämä ei kyllä miellytä sotatraumaan, kekkostraumaan tai NL traumaan sairastuneita luonnollisesti. Suomi halutaan nähdä uhrina, viattomana neitsyenä.

On lähes koomista että Talviselkkauksen ns. länsiapu tulkitaan edelleen neuvostovastaiseksi toimeksi, kun länsivallat halusivat tosiasiallisesti lähettää joukkoja Petsamoon estämään Saksan nikkelinsaantia ja Suomi ei luonnollisesti tätä halunnut.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Ei tosiasiat siitä kuitenkaan miksikään muutu. Suomella oli tuolloin valittavissa joko huonoja tai hyvin huonoja vaihtoehtoja, kuten muillakin pikkuvaltioilla. Suurvaltojen määrittämässä maailmassa pikkuvaltoiden liikumatila oli olematon. Voi edelleen antaa vilpitöntä tunnustusta sen aikaisille päättäjillemme, jotka joutuivat lähes kuuroina ja sokeina tekemään päätöksensä. Jos asiasta on epävarma, niin kannattaa tarkastella muiden pienten eurooppalaisten valtioiden kohtaloita.

Ranskan ja Englannin suunittelema avustusretkikunta tähtäsi ennen kaikkea Kiirunan miehittämiseen ja Saksan rautamalmitoimitusten katkaisemiseen. Wehrmachtin vastatoimenpiteet olisivat olleet välittömiä ja voimakkaita. Ruotsista olisi tullut taistelukenttä. Tuossa ei ollut mitään koomista.

Jukka Laine

Tuomo Polvinen : Suomi suurvaltojen politiikassa 1941-1944 : jatkosodan tausta, lainaa sanatarkkoja lainauksia kuinka ryssävihan sokaisema Risto Ryti sättii Yhdysvaltojen suurlähettilästä sanoen mm. johdetaanko länsivaltoja Moskovasta käsin, kun Suomi päätti hyökätä Saksan kanssa Neuvostoliittoon. Hitlerin ihailu oli suurta sen ajan eliitin piireissä.

Ihan kuin EU:ta ihaillaan tänä päivänä. Yhdessä käymme tulta päin ja idän jättiläinen tullaan alistamaan eikä se enää koskaan uhkaa meitä vaan jaetaan pieniin valtakuntiin ja suurkaupungit tuhotaan ja luonnonvarat jaetaan suomalaistenkin hyvinvoinniksi.

Talvisodan alla länsivaltojen diplomaattien ja Suomen johdon välillä käytiin kitkeriä keskusteluita. Englannin lähettiläs kysyi suoraan kun Suomi ei suostunut luopumaan saksalaisuuntauksesta: aiotteko ihan tosissanne alkaa sotaan Neuvostoliiton kanssa? Suomalaiset uskoivat ettei Stalin uskaltaisi vaan Saksan nikkelikortti suojelisi meitä (kauppaneuvottelut syyskuussa 1939 Petsamon nikkelistä)

Sokeina ja kuuroina päätöksiä tehneet päättäjämme eivät juurikaan poikkea tämän päivän päättäjistä. Hyvinvointivaltio hyökkää markkinataloutta vastaan urheasti. Vaihtoehtoja ei ole tai ne ovat vähissä.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius Vastaus kommenttiin #7

Risto Ryti oli anglofiili, mutta enenkaikkea hyvin harkitseva politiikko. "Ryssävihasta" voi tietenkin aina syyttää, mutta näyttöä siitä ei ole. Sen sijaan se on hyvin tiedossa, että hän suhtautui hyvin penseästi kansallissosialistiseen Saksaan. Ryti yritti epätoivoisesti etsiä apua lännestä, mutta sitä ei ollut saatavissa. Tuollaisa keskusteluja käytiin, mutta konteksti oli eri, mitä yrität väittää.

Et hirveän vakavasti pyri asialliseen keskusteluun viljellessänl pieniä faktoja sieltä ja tunteenomaisia purkauksia täältä. Ilmeisesti pyrkimyksesi on mustamaalata isänmaatasi ja sen päättäjiä II maailmansodan kurimuksessa. Niiden kyseenalaitaminen edellyttää todellisten vaihtoehtojen tuomista esiin. Muuten väitteesi menevät täysverisen trollauksen laariin.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #10

Stalin ei halunnut hirttotuomiota Rytille, vaikka Englanti, Ranska ja Yhdysvallat olisivat sen hänelle suoneet. Liekkö se ollut merkki Rytin länsimielisyydestä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jukka Laine kirjoitti: [Kun sotaa käyneet ikäluokat ovat käyneet vähiin voidaan vihdoin historiasta kirjoittaa muutoinkin kuin ''isänmaallisesta''näkökulmasta ],

- mielestäni kirja on kirjoitettu nimenomaan ''isänmaallisesta''näkökulmasta, mutta kirjailija tuo esille sellaistakin tietoa, joka on ollut olemassa, mutta historian tutkijat eivät ole ottaneet sitä tietoa esille, koska se ei kuulu viralliseen agendaan...Joskus joku rohkenee ottaa esille sellaistakin materiaalia, jota pidetään salassa tavalliselta lukijalta. Siinä mielessä Tapio Kuosman kirja onkin erittäin mielenkiintoinen.

Kirjailijan omin sanoin:

"Mielenkiintoani lisäsi se oudoksuttava seikka että kysymys oli jostakin sellaisesta, mistä en ollut havainnut jälkiä akateemisen tiedeyhteisön edustajien historiankirjoituksessa."

Onko kommentoijalla enemmän tietoa "länsivaltojen halusta" estää Saksan nikkelinsaantia? Lieneekö Saksalla ollut "omat" ajatukset Petsamoon ja nikkeliin...? Ajatuksista ja haluista on vaikea tietää.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8...

Jukka Laine

Esko Vuorisjärven: Petsamon nikkeli kansainvälisessä politiikassa 1939-1944 kertoo laajasti ja kattavasti kuinka Britannia pyrki estämään nikkelin joutumisen Saksalle. Sen luettuaan saattaa koko historian kuva muuttua, jos on pitänyt Suomea uhrina.

Kylmän sodan aikana varmasti monet lähdetiedot katosivat Britannian ja Neuvostoliiton sen aikaisista suhteista, mutta on selvää että Britannia painosti myös Stalinia aloittamaan toimet Suomea vastaan syksyllä 1939, jotta suomalaiset luopuisivat suunnitelmista Saksan kanssa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Mannerheim tuli minulle tutuksi melkein äidinmaidossa. Isovanhempani asuivat Louhisaaren kartanossa 1900-luvun alkupuolella. Siellä syntyi enoni. Isoisäni oli Louhisaaressa pehtorina ja kuulin koko lapsuuteni Mannerheimista pelkkää hyvää, myös ruoka tuli tutuksi. Isoisäni taisteli Tampereella Mannerheimimin rinnalla. En osaa muuttaa suhtautumistani, sillä se on jotenkin sisimmässäni. Muistan hyvin lentokoneen lennon Malmille. Kone toi Mannarheimin kotimaahan haudattavaksi. En osaa suhtautua häneen venäläisenä upseerina, vaan suomalaisena, joka taisteli vapautemme puolesta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Irja Laamanen kirjoitti: [En osaa suhtautua häneen venäläisenä upseerina, vaan suomalaisena, joka taisteli vapautemme puolesta.],
- jos ollaan tarkkoja, niin Mannerheim ei ollut suomalainen, eikä venäläinen,vaikka uskollisesti taisteli molempien maitten puolesta. Kiitos ja kunnia kuuluu hänelle!

Ehkä hänessä oli enemmän saksalaista perimää?, koska tiedämme, että hänen suvun kantaisä, jolla oli sukunimikin Marhein, siirtyi 1640-luvulla Ruotsiin, jolloin alkuperäinen sukunimi muutettiin muotoon Mannerheim. Gustaf Mannerheimin isoisän isä Carl Erik oli ensimmäinen Suomeen muuttanut Mannerheim.

Tässä olisi vanha video "mannerheim 1918", joka antaa katunäkymän siitä ilmapiiristä, joka vallitsi silloisessa Suomessa. Julkaistu 21.2.2014

https://www.youtube.com/watch?v=mad6drbyYcU
mannerheim 1918

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hyvä Viola hiusten halkomistahan tuo on. En tiedä mikä on taustalla. Mannerheim-suku (alkuaan Marhein) on ruotsalais-suomalainen aatelissuku, joka on alun perin kotoisin Saksasta. Oletetaan, että ensimmäinen ruotsalainen Mannerheim olisi Saksasta[ tulleita hansakauppiaita, ja muuttanut Ruotsiin 1600-luvun alkupuolella.
Miten pitkään sinusta pitää asua Suomessa tuolloi alkuun Ruotsi-Suomessa, että on suomalainen. Sinun perusteluasi suomalaisuudesta nyt halua.. Meitä on monia, joilla on juuret muualta kuin Suomesta. Hyvin monilla kuten minullakin Saksasta toki 1200-luvulta. Kelvannenko sinun mukaan edes suomalaiseksi?

Mannerheim on kiinnostava aihe ja uutta löytyy yhä. Koskaan ei tämän aiheen osalta olla valmiita. Olen siitä varma. Uusia kirjojakin kirjoitetaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #17

Hyvä Irja Laamanen! Kommenttisi menee henkilökohtaiseen loukkaukseen ja ei liity asiallisesti blogin aiheeseenkaan. Vastaan kuitenkin, sen verran huono makuu jäi vastauksestasi.

En ymmärrä sinun loukkaavaa kommenttia kohdalleni tuosta "hiusten halkomisesta"! Loukkasinko Mannerheimia vai Sinua?
Luulin, että sinulla on huumorintajua tai leikkimielistä ajattelua sen verran, että olisit ymmärtänyt, etten ole vakavissaan. Vai pitäisikö minun ymmärtää, että ärsytän sinua henkilökohtaisesti sillä, että olen muuttanut Neuvostoliitosta ja uskalsin tulla näille keskustelupalstoille muitten joukkoon, myös Sinun?

Kun esität minulle loukkaavan kysymyksenkin:
"Kelvannenko sinun mukaan edes suomalaiseksi?"

-En ole niin korkeassa virka asemassa Suomessa, että voisin luokitella ihmisiä kelvollisiin tai kelvottomiin suomalaisiin. Minulle on samantekevä esim.kuka sinä tai joku muu on juuriltaan suomalainen vai saksalainen...Minä olen jo syntyessäni ollut suomalainen, mutta Inkerin suomalainen ja aina tulen olemaan, vaikka olen jo kauan sitten Suomen tasavallan kansalainen! Kiitos kommentista!

Asia on puolestani loppuun käsitelty!
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuoreempaa luettavaa tulossa viikolla: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000126729...
Uutuuskirjan mukaan ylipäällikkö ei halunnut talvisotaan avuksi saksalaisia natseja.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #18

Kiitos linkistä Uutuskirjaan! Niin kuin kirjoitit edellisessä kommentissa:
"Mannerheim on kiinnostava aihe ja uutta löytyy yhä. Koskaan ei tämän aiheen osalta olla valmiita. Olen siitä varma. Uusia kirjojakin kirjoitetaan."
Niin, Tapio Kuosman kirjakin on uusi.Nyt ehkä on tullut se aika kaivata esille arkistoista enemmän tietoa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #22

Taitavat olla arkistot pengottuja, mutta sattumia voi aina löytyä.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Mielenkiintoinen kirjoitu, kiitos siitä. Valotti kyllä hyvin Mannerheimmin suhtautumista sisällisodan aiheuttamiin raakuuksiin, jotka tämän tapaisissa konflikteissa tapasivat riistäytyä käsistä.

Tuollaista sopimusta Churchillin ja Stalinin välillä tuskin oli. Lokuussa 1939 Winston Churchill oli Chamberlainin kabinetin laivastoministeri ja Saksa ja Neuvostoliitto olivat juuri murskanneet Puolan. Laivastoministerit eivät allekirjoita valtiosopimuksia.

Mannerheim oli valmis hyvin pitkälle meneviin myönnytyksiin, koska hän ei uskonut Suomen pystyvän puolustautumaan. Suomi oli kuitenkin v. 1939 parlamentaarinen demokratia eikä silloisella hallituksella ollut eduskunnan mandaattia suostua Neuvostoliiton vaatimuksiin. Ei voitu hyväksyä vieraan vallan sotilastukikohtaa omalla alueella. Se olisi merkinnyt maamme joutumista osaksi Neuvostoliiton puolustusaluetta ja itsenäisyyden menettämistä. Neuvostoliiton pitäessä kiinni vaatimuksistaan ei sota ollut vältettävissä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

En voi väittää mitään vastaan Churchillin ja Stalinin sopimuksesta kun
lähteenä oli Tapio Kuosman kirja, joka nyt ei ole saatavissa.

Neuvostohallituksen asiaa vuokrata Suomenlahden saaret (joitten yhteinen pinta-ala on ainoastaan 52,6 neliökilometriä.) tai vaihtaa ne 183 neliökilometriä laajaan itärajan viereiseen alueeseen, hoitamaan
oli lähetetty Kuosman kirjan mukaan Neuvostoliiton Italian-suurlähettiläs BorisStein (Boris Yefimovich Shtein) joka saapui Suomeen 11.3.1939. ja tapasi ulkoministeri Erkon...
Mannerheim, joka edusti myöntyväisyyslinjaa, oli ilmoittanut olevansa valmis panemaan alttiiksi kansansuosionsa valtakunnalle niin elintärkeän asian takia.
Mannerheim yritti huonolla menestyksellä puhua järkeä
Erkolle, Tasavallan presidentille (Kyösti Kallio) ja pääministeri
Cajanderille..

Mannerheim:
"...Varoitin vakavasti antamasta suurlähettiläs Steinin
matkustaa tyhjin käsin. Niin kuitenkin kävi - 6. huhtikuuta hän
lähti Helsingistä saamatta asiaansa toimitetuksi. - Eduskunta jätettiin tietämättömäksi Steinin käynnin tarkoituksesta. Ei voi kyllin valittaa tätä lyhytnäköistä pimitystä” (Mannerheim).

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

"Churchillin ja Stalinin salaiseen sotatoimisopimukseen (15. lokakuuta 1939)." Kävin läpi vielä kerran Churchillin omia muistemia, enkä löytänyt edes vihjettä tuollaisesta sopimuksesta.

Sensijaan Churchill kertoo laveasti yrityksistä estää rautamalmin kuljetukset Narvikista Saksaan. Ranskan ja Englannin avustusretkikunta Narvikin - Luulajan kautta Suomeen olisi hänen mukaansa ratkaissut myös rautamalmiongelman, mutta Norjan ja Ruotsin penseys monimutkaisti hanketta.

Churchill kyllä kertoo miten hän hahmotteli syyskuussa 1939 suunnitelmaa saada voimakas brittilaivasto Itämerelle pysäyttämään malmikuljetukset Luulajasta. Laivaston olisi saatava tukikohdat Ruotsin satamista. Mahdollisuuden Neuvostoliiton tuesta hän ohittaa. Lueteltuaan muita vaikeuksia hän ei enää palaa muistelmissaan asiaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos paljon kommentista. Palaan aiheeseen kunhan löydän oman lähteeni.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kalevi Onnela.

Tapio Kuosma kirjoittaa :
"...Eräiden indisioiden perusteella on päätelty, että Moskovassa 15. lokakuuta 1939 solmittiin Churchillin ja Stalinin välinen sotatoimisopimus. Sopimuksen on arvioitu tarkoittaneen Euroopan pienten valtioiden (Suomi mukaan luettuna)
uhraamista Hitlerin Saksan kukistamiseksi.".

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Vuoden 1918 sota käytiin yleisen käsityksen mukaan 28.1.1918-16.5.1918.

Millä perusteella Tapio Kuosma katsoo sodan jatkuneen vuoteen 1919 ?

P.S. Talvisodan välttäminen alueluovutuksiin suostumalla ei vaikuta uskottavalta vaihtoehdolta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pekka Toivonen.
Kiitos huomautuksesta! Blogin teksti on muutettu.

[Talvisodan välttäminen alueluovutuksiin suostumalla ei vaikuta uskottavalta vaihtoehdolta.],
- ainakin sotapäällikkö Mannerheim oli sitä mieltä. Tietenkin tulevaisuus on tuntematon niin jokaiselle meille kuin myös taistelukentillä johtajille. Voi onnistua tai epäonnistua suunnitelmissa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ylipäällikkö Mannerheimin ajatus alueluovutuksista perustui pohjimmiltaan ajan voittamiseen, koska Suomen valmius väistämättömään sotaan Neuvostoliittoa vastaan oli materiaalisesti riittämätön.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #15

Annetaan puheenvuoro Mannerheimille:

"Vielä tänä päivänä (keväällä 1950) olen varma siitä, että Suomella olisi ollut suuret mahdollisuudet välttyä talvisodalta, jos maan puolustuslaitos olisi ollut kunnossa”. (Mannerheim)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #16

Tässä puhuu 1930-luvun puolustusneuvoston puheenjohtaja, jonka jatkuva huoli Suomen puolustusvoimille budjetissa myönnetyistä pienistä määrahoista kaikui poliitikkojen kuuroille korville.

Konteksti, jossa Mannerheim antoi lausuntojaan ja esitti mielipiteitään oli aina tarkkaan harkittua myöhäisemmän historiankirjoituksen kannalta, Mannerheimin itsensä eduksi tietysti. Mannerheimin muistelmat ovat tiivistelmä tästä subjektiivisuudesta.

P.S. Protestina vuosien turhista pyynnöistä ja esityksistä vahvistaa Suomen armeijaa Mannerheim aluksi jopa kieltäytyi ylipäällikön tehtävästä talvisodan puhjetessa.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius Vastaus kommenttiin #19

Olen kyllä samaa mieltä siitä, että Mannerheim omissa muistelmissaan halusi esittää asiat itselleen myönteisessä valossa - tosin kukapa ei haluaisi.

Kritiikki puolustusvoimien kehnosta varustilanteesta on myös syytä laittaa oikeaan konteksiin. Modernit asejärjestelmät olivat 30-luvulla tavattoman kalliita, eikä niitä edes ollut helposti saatavavilla. Suomen puolustuvoimien kaluston taso ei juuri poikennut muiden eurooppalaisten pikkuvaltioiden tasosta. 30-luvulla puolustusvoimien osuus valtion koko budjetista oli 30-luvulla n. 20 %, joka on jotain täysin jotain muuta kuin nykyisin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #24

Malli Cajander ( vyö, kokardi ja patruunakotelo) oli liian monelle sotimaan lähetetylle suomalaismiehelle todellisuutta. Usein aseena oli oma kivääri.

Puolustusvoimamme alkoi varustautua mahdollista sotatilaa varten asiallisesti vasta vuonna 1939 lukuisin materiaalitilauksin, jotka ikävä kyllä ehtivät Suomeen vasta sodan jo loputtua.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #19

Suomen varustautuminen sotaan 1940-1944 oli yhä olematonta. Luin Stig H. Hästön kirjan Syreenit kukkivat vielä, joka valaisi tätä suomalaisten onnetonta varustautumista sen ohella että kertoi Viipurin viimeisistä hetkistä ja viimeisistä taisteluista.

Pekka Iiskonmaki

''P.S. Talvisodan välttäminen alueluovutuksiin suostumalla ei vaikuta uskottavalta vaihtoehdolta.''

Saksa oli antanut luvan miehittää koko Suomen, joten tuollaiset jutut ovat todella hoopoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Molotov%E2%80%93Ribb...

Rivipunikkien leirille laitto ja niiden ampuminen oli täysin tarpeeton ja julma.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Violalla on valikoiva muisti, eikä toisillakaan näy olevan sen parempi, hän kirjoittaa,
"Neuvostoliitto halusi vuokrata Suomenlahden saaret Suursaari, Lavansaari, Seiskari ja molemmat Tytär­saaret. Neuvostohallitus oli myös valmis vaihtamaan saaret itärajamme viereiseen 183 neliökilometriä laajaan alueeseen, siis kyseisiä saaria monin verroin laajempaan alueeseen."

Minä muistelen että saarten lisäksi vaadittiin luovutettavaksi alueita Petsamosta ja Kannaksen koko eteläosa Metsäpirtistä Koivistolle -linjaan asti. Tällä alueella oli Suomen tärkeimmät puolustuslinnoitukset! Näiden alueluovutusten jälkeen Suomi olisi voitu helposti valloittaa. Vaihdossa tarjottu korpia ja suoalueita oli lähinnä vitsi. Eikö silloin vaadittu vuokralle myös Hanko?

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Käytännössä Stalin olisi(suurena suomen ystävänä)nielaissut suomen alueluovutusten jälkeen,,aivan kuten menetteli baltianmaiden suhteen !

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Saattaa olla, että olisi nielaissutkin tai sitten "suurena suomen ystävänä" ei!
Kukapa sitä tietää!?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Leo Mirala.
Violan valikoiva muisti ei liity tähän mitenkään. Huomasithan, että blogi perustuu Tapio Kuosman kirjaan "Tuntematon Mannerheim".
Kirjoittajan mukaan ennen Talvisodan puhkeamista Neuvostoliitto halusin sodan syttymisen varalta jo vahvistaa Pietarin kaupungin turvallisuutta vuokraamalla tai vaihtamalla ne saaret.
Blogissa koko talvisota ei käsitellä,ja sen seurauksistakin lyhyesti:
"Sodan seurauksena Suomi menetti 12 % Suomen pinta-alasta. Suuren osan Karjalasta, Suomenlahden ulkosaaret, Sallan ja Kuusamon itäosat ja joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle Hangon sotilastukikohdaksi."
Kiitos kommentista!

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Suomalaistenkin suuri ystävä Stalin halusi vain muutamia pieniä saaria ja olisi antanut Kainuun korvesta tilalle suota ja korpea moninkertaisesti. Suomalaiset fasistit halusivat vain sotaa eivätkä siksi suostuneet edulliseen vaihtokauppaan. Talvisota on selvästi suomalaisten syytä, Mainilan laukauksistakaan ei voi olla varma kuka ne ampui vai oliko koko juttu suomalaisten keksintö.
Tällaista propagandaa suoltavat Venäjän ystävät edelleen tuutin täydeltä!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Juuri näin. Onneksi meillä on parempaa tietoa eikä silloin tarvitse uskoa mitä suolletaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jos teillä on parempaa tietoa kuin Tapio Kuosman kirjassa "Tuntematon Mannerheim", niin jakaisitteko sitä muillekin?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Vastaus Leo Miralle 25.9.2016 20:20 :
Sinulla on todella paljon, paljon "Uutta tietoa"! Ohi Tapio Kuosman kirjaa "Tuntematon Mannerheim"!!!
Mistä olet hankkinut? Antaisitko lähteen? Ehdottomasti pitäisi tutustua kaikkeen...!
Jos nyt vakavasti, niin miten ihmeessä aikuinen ihminen kehtaat tulla tuollaista kirjoittamaan kaikille luettavaksi? Viimeinen lause on loukkaava! Siitä pursuu ryssäviha! Ikävä juttu kerta kaikkiaan, Leo Mirala!
Oikein hyvää syksyä ja parempaa mieltä!

Tässä olisi sota-aiheeseen sopiva laulu. Kuunnellaanpa!

https://www.youtube.com/watch?v=_D2AcpFJ0BI
A. Aimo - Elämää Juoksuhaudoissa

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Sinä kirjoitit:
"Suomella oli mahdollisuudet välttyä talvisodalta
Suomen hallitus torjuvalla kannalla.
Neuvostoliitto halusi vuokrata Suomenlahden saaret Suursaari, Lavansaari, Seiskari ja molemmat Tytär­saaret. Neuvostohallitus oli myös valmis vaihtamaan saaret itärajamme viereiseen 183 neliökilometriä laajaan alueeseen, siis kyseisiä saaria monin verroin laajempaan alueeseen.
Suomen hallitus pysyi kuitenkin torjuvalla kannalla."

Kirjoituksesta ei selviä, enko teksti Kuosman kirjoittamaa vai sinun. Sinun pitäisi kertoa missä olosuhteissa ja milloin tällainen on tapahtunut. Sinä olet vastuussa millaisia asioita kopioit kirjoituksiisi. Sinun pitää jotenkin tarkistaa etukäteen onko toisen kirjoitus totta vai ei. Muuten syyllistyt Suomen mollaamiseen ja venäläisten ylistämiseen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

En jokaisen lauseen eteen kirjoittanut,että "kirjan mukaan tai kirjoittajan mukaan...". Eikä teksti ole tuossa paikassa sisennetty. Se olisi pitänyt olla.Virheisiin voi aina tarttua kiinni...

Kirjoitat: [Sinun pitää jotenkin tarkistaa etukäteen onko toisen kirjoitus totta vai ei. Muuten syyllistyt Suomen mollaamiseen ja venäläisten ylistämiseen.],

- liian isot vaatimukset asetat minulle henkilökohtaisesti! Kiitos neuvosta!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kaikille blogin keskusteluun osallistuneille ja lukijoille!
Haluan ilahduttaa päivämme Karjalaisten laululla.

Tässä Imatralaisen Osmo's Cosmos yhtyen hieno ja palkittu sovitus.

Olkaa hyvä! Пожалуйста!

https://www.youtube.com/watch?feature=player_embed...
Karjalaisten laulun uusi sovitus. Top 6.

nantti lanttunen

Tuossa kirjassa ei ole juuri mitään uutta, jos on lukenut "Suomi myrskyn silmässä" tai Vilho Tahvanaisen romaanit (jolle osittain Suomi myrskyn silmässä perustuu). Mutta kirjassa ei mainita Tahvanaisen tuotantoa edes lähteinä. Muutenkin kirjan suurin ongelma on juuri se, ettei kontroversseille väitteille ole lähdepohjaa tai ainakin laajempaa perustelua.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

En ole lukenut mainitsemasi kirjoja, joten en voi väittää mitään vastaan.

En ole tutkija ja bloggausta varten en tietenkään pysty lukemaan aiheeseen liittyvää koko kirjallisuutta. Kommentit ovat aina tervetulleita ja ne antavatkin aina uuttaa tietoa ja näkökulmaa asiaan.

Kiitos kommentista ja kiva kun aihe kiinnosti ja tulitte lukemaan.
Tervetuloa uudestaan!

p.s.

http://www.radioviola.net/blogi

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset