Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen

  • Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen

Ulkoasiainministeriön tiedote.

Suomi sitoutui vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyyn yleissopimukseen ja sen valitusmenettelyyn.

    Tiedote 90/2016 12.5.2016

    Suomi talletti 11.5.2016 vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä yleissopimusta ja sen valinnaista pöytäkirjaa koskevan ratifioimiskirjansa YK:n pääsihteerin huostaan. Yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja tulevat näin ollen Suomen osalta voimaan 10.6.2016.

    Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyllä yleissopimuksella luodaan sen sopimuspuolille velvollisuus edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkiöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti heidän ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa toteutuminen. Yleissopimuksen ratifioinnilla vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien asemaa nimenomaan oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina samoin kuin valtion velvollisuutta toimia näiden oikeuksien edistämiseksi.

Yleissopimuksen johtavana periaatteena on syrjinnän kielto.

    Valinnaisella pöytäkirjalla perustetaan yksilövalitusjärjestelmä sekä mahdollistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean omasta aloitteesta tapahtuva tutkintamenettely.

    Kansallisesti yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten nimetään yhteystaho ja perustetaan koordinaatiojärjestelmä. Lisäksi nimetään itsenäinen ja riippumaton rakenne, jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan yleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa.

    Yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointi valmisteltiin ulkoasiainministeriön johdolla toimineessa työryhmässä. Ratifiointi on edellyttänyt lainsäädäntömuutoksia muun muassa kotikuntalakiin ja sosiaalihuoltolakiin sekä viimeisimpänä kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin.

    YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan joulukuussa 2006, ja ne tulivat kansainvälisesti voimaan toukokuussa 2008. Yleissopimuksella on tällä hetkellä 164 ja valinnaisella pöytäkirjalla 89 sopimuspuolta. Yleissopimus on yksi maailman nopeimmin ratifioiduista ihmisoikeussopimuksista.

    Lisätietoja: lainsäädäntösihteeri Satu Sistonen, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö, puh. 0295 3517 89.

Vihdoinkin!

Vihdoinkin! Onnittelut Suomelle. 10 VUODEKSI RATIFIOIMATTA JÄTETTY YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus oli HÄPEÄPILKKU Suomelle! Nyt asia on korjattu ja Suomen kansainvälinen maine on pelastettu?

Mutta menikö kaikki oikeudenmukaisesti tässä YK:n vammaissopimuksen ratifioinnissa? Näin luulin. Että kun se lopulta ratifioidaan, niin kaikilla vammaisilla, niin myös kehitysvammaisilla, on asiat paremmin kuin ennen.

Tiedotteessa sanotaan 90/2016 12.5.2016 :

    YLEISSOPIMUKSEN JOHTAVANA PERIAATTEENA ON SYRJINNÄN KIELTO!

Ojasta allikkoon

YK:n vammaissopimuksen ratifiointiprosessissa kehitysvammaiset joutuivat maksumiehiksi ja heidät on törkeästi syrjäytetty "pois tieltä"!

Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistämisen ja kehitysvammalain §42, pakkokeinopykälän kumoamisen puolesta kehitysvammaisten omaiset ja aktivistit, jossa minäkin olen ollut mukana, ovat taistelleet pitkään. Lukuisia käyntejä eduskunnan ministereiden ja kansanedustajien luona puhumassa ja luovuttamassa vetoomuksia ja adresseja... Mikään ei auttanut!

Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki ovat edelleen yhdistämättä ja kehitysvammalain hirvittävä pykälä §42:

    e­ri­tyis­huol­los­sa o­le­vaan hen­ki­löön saa­daan so­vel­taa pak­ko­a vain sii­nä mää­rin kuin e­ri­tyis­huol­lon jär­jes­tä­mi­nen tai toi­sen hen­ki­lön tur­val­li­suus vält­tä­mät­tä vaa­tii,

jonka poistamista olemme vaatineet, on nyt sellaisenaan kirjattu lakiin ja vieläpä lisätty yhdeksän kohtaa!???

Hallituksen esitys.

Hallituksen alkuperäisessä esityksessä HE 96/2015 vp oli pykälään 42§ lisätty seuraavia pakkokeinoja:

  • 42 f § "Kiinnipitäminen"

    Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi pitää lyhytaikaisesti kiinni erityishuollossa olevasta henkilöstä. Kiinnipitäminen voi sisältää myös henkilön siirtämisen toimintayksikön tiloissa...

  • 42 g § "Aineiden ja esineiden haltuunotto"...

  • 42 h § "Henkilöntarkastus"...

  • 42 i § "Lyhytaikainen erillään pitäminen"...

Tahdosta riippumaton hoito oli § 32 33 34 37 ja 38

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö lisäsi hallituksen esitykseen vielä 5 uutta pakkokeinoa:

  • 42 j § "välttämättömän terveydenhuollon antamisesta vastustuksesta riippumatta

  • 42 k § "rajoittavien välineiden tai asusteiden käytöstä päivittäisissä toiminnoissa, ja

  • 42 l § "vakavissa vaaratilanteissa,

  • 42 m § "valvotusta liikkumisesta" sekä

  • 42 n § "poistumisen estämisestä".

Nämä lisätyt pykälät pakkokeinoista ovat todella rajuja verrattuna hallituksen alkuperäisessä esityksessä olleisiin F, G, H ja I -kohtiin.

Lopputulos oli päin vastainen kuin mitä me omaiset vaadimme

Kehitysvammaisen omaisena jäin miettimään mitä vammaissopimus oikeasti tuo vammaisille, ehkä muiden vammaisten oikeudet paranevat, mutta ainakin kehitysvammaiset ovat nyt täydellisessä pakkokeinojen suossa. Pakkokeinot on viety nyt laajasti laitosten ulkopuolelle asuinyksikköihin ja palvelukeskuksiin.

Emmehän sinänsä vastustaneet pakkokeinoja vaan vaadimme, että kehitysvammaisille turvataan samat ihmisoikeudet kuin "tavallisille" vammaisillekin. – Nyt heitä syrjitään.

Kehitysvammaisten ihmisoikeudet uhrattiin YK:n vammaissopimuksen alttarille!

Mutta näillä eväillä nyt mennään Suomen kehitysvammahuollossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Totta, häpeä että Suomi oli näin myöhässä.

Näistä pakkokeinopykälistä, vanhana hoitajana tulee vähän ristiriitaisia ajatuksia.

On tilanteita, joissa ihan asiakkaan oman turvallisuuden takia niitä on käytettävä.
Uskon, että kotonakin hoidettaessa omaishoitaja huomaa ongelmia. Ehkä hän venyy pitelemään, sovittelemaan, huolehtimaan, koska kyseessä on yksi avustettava.
Laitoksissa on useita ja ymmärrät varmaan, ettei hoitajaa ole jokaisen vierelle.

Kun keinot on määritelty laissa, niiden käytäntöä on helpompi valvoa ja väärinkäytöksiin puuttua.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Elle Marketta Lazarov kirjoitti:
[...Näistä pakkokeinopykälistä, vanhana hoitajana tulee vähän ristiriitaisia ajatuksia...Kun keinot on määritelty laissa, niiden käytäntöä on helpompi valvoa ja väärinkäytöksiin puuttua.]

- no näissä STM:n ja hallituksen esityksessä pilkotulla 42§ yhdeksällä lisäpykälällä, on varmaan siihen pyrittykin.
Luin noita dokumentteja ja yritin hahmottaa kokonaisuudessa jotain, mutta eksyin lukuisiin viittauksiin ja pykälien toistomäärään...
Toivottavasti paikan päällä hoitohenkilökunta perehtyy syvällisemmin asiaan ja toimii tiettyyn pykälän mukaan tarvittaessa.
Ymmärrän hyvin, että joskus on tarvetta käyttää pakkokeinoja, mutta siihen pyrimme, että ei olisi väärinkäytöksiä ja olisi riittävästi valvontaa, niin kuin sinäkin kerrot.

-Pykälä 42 p (42 k) § "RAJOITUSTOIMENPIDETTÄ KOSKEVA SELVITYS ja TIEDOKSIANTO"
"Erityishuollossa olevalle henkilölle ja hänen lailliselle edustajalleen...on viipymättä annettava selvitys rajoitustoimenpiteen sisällöstä ja perusteista sekä käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista...ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselleen tai muulle läheiselleen mainittu SELVITYS ON ANNETTAVA VÄHINTÄÄN KUUKAUSITTAIN"
Tämä on tärkeä pykälä se antaisi myös kehitysvammaisen omaisille tietoa missä mennään ja lisäisi valvontaa!

Kiitos kommentista ja suosittelysta!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tähän asiaan on huomiotani kiinnittänyt yksityishenkilön kantelu, joka on perustellusti huolestunut kehitysvammaisten ihmisten kohtelusta sekä heidän ihmis - ja perusoikeuksistaan maassamme samoin kuin hyvän lainsäätämistavan noudattamatta jättämisestä.

Yksityishenkilön kantelusta ote:

"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityshuollosta annetun lain muuttamisesta(he 96/2015 vp);

Hallituksen ja virkamiesten menettelyä koskeva selvityspyyntö (kantelu) eduskunnan oikeusasiamiehelle

Pyydän kunnioittavasti, että hallituksen ja asianomaisten virkamiesten menettely asiassa, joka koskee hallituksen esitystä 96/2015 vp, selvitetään laillisuuden kannalta. (Koska valiokunta on kuullut asiassa eduskunnan oikeusasiamiestä Petri Jääskeläistä asiantuntijana, selvityspyyntö annettaneen apulaisoikeusasiamiehen ratkaistavaksi.)

Ovatko hallitus ja asianomaiset virkamiehet menetelleet suomen perustuslaissa (71 § tai muut pykälät) edellytetyllä tavalla, kun otetaan huomioon eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnossa 12/2016 esitetyt seikat?

Tulisiko asiassa antaa huomautus lain virkamiesvalmistelijoille ja asianomaisille hallituksen jäsenille? Tulisiko mainittu hallituksen esitys palauttaa hallitukselle uudelleen valmisteltavaksi sillä tavoin kuin perustuslaissa edellytetään?

Selvityspyynnön perusteluina viittaan Perustuslakivaliokunnan lausunnossa 12/2016 esitettyyn."

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Taru Elkama.

Kaunis kiitos kun piipahdit sivulleni ja suosittelit!

Oikein hyvää kevättä sinulle!

Kuunnellaanpa miten Hempan Pumppu esittää Veikko Lavin laulua :

https://www.youtube.com/watch?v=F4gz8Rq1DX0
Jokainen ihminen on laulun arvoinen

Ja katsotaanpa kehitysvammaisia ihmisiä työssään:

https://www.youtube.com/watch?v=Em4FRiIVq34
Ihmisiä työssään

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kynnyksen tiedotteessa 12.5.2016 kerrotaan myös että,
Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen

Kynnyksen toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä kommentoi uutista tuoreeltaan ilkikurisesti:

    ”Tämä on pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri askel Suomelle. Se vei 10 vuotta ja 10 päivää mutta nyt tähän on viimein päästy. Konkreettisesti sopimus merkitsee sitä, että vammaisten ihmisten syrjintä tulee vähenemään huomattavasti. Lisäksi meille syntyy sopimuksen myötä rakenteita, joiden avulla voimme vaikuttaa päätöksentekoon ja vammaiset pääsevät itse aktiivisesti vaikuttamaan omaan elämäänsä.”

Suomi hyväksyi YK:n vammaisten yleissopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan jo toukokuussa 2007. Sopimuksen ratifiointi on siirtynyt, koska Suomen itsemääräämislakien pitää olla yhdenmukaiset sopimuksen artikloiden kanssa.

Sopimuksessa taataan vammaisille täydet ihmisoikeudet, estetään syrjintää sekä edistetään esteettömyyttä. Sopimuksen täytäntöönpanoa valvomaan nimetään Suomessa viranomaistaho ja samalla perustetaan sopimuksen koordinointijärjestelmä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kalle Könkkölän kommentista lainattu:

    Lisäksi meille syntyy sopimuksen myötä rakenteita, joiden avulla voimme vaikuttaa päätöksentekoon ja vammaiset pääsevät itse aktiivisesti vaikuttamaan omaan elämäänsä.

Sosiaali- ja terveysministeriön uutisissa 12.5.2016 kerrotaan:

Kalle Könkkölä selvittää vaihtoehtoja vammaispalveluiden säästöiksi

STM on asettanut Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölän selvittämään tapoja toteuttaa vammaispalveluihin kohdistuvia säästöjä...Selvitystyön tavoitteena on löytää vaihtoehtoja hallituksen linjaamille säästöille...Selvitystyön tuloksia hyödynnetään vammaislainsäädännön uudistamisessa.

Könkkölä tavoittelee hyvää keskustelua

Kalle Könkkölä kertoo, että hän ryhtyy tekemään selvitystyötä avoimin mielin. Hänen tarkoituksenaan on saada aikaan keskustelua, ja hän aikoo järjestää kierroksen, jonka aikana kuullaan niin yksityishenkilöitä kuin järjestöjenkin edustajia.

    Avaan sunnuntaina 15.5. Facebookissa Selvitysmies-nimisen sivun, jossa jokainen voi kertoa, millaisia säästöjä itse painottaisi. Kannustan sivullani keksimään ratkaisuja säästöistä valittamisen sijaan, kertoo Könkkölä.

    Lisäksi aiomme tehdä selvitystyössä minua auttavan Annina Heinin kanssa muun muassa webropol-kyselyjä eri teemoista, Könkkölä suunnittelee.

Selvitysaika on 15.5.–15.10.2016.

Oikein hyvä! Toivotamme Kalle Könkkölälle ja häntä auttavalle Annina Heinille menestystä tähän kaikille vammaisille tärkeään työhön!

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Jaana Huhta, STM,
p. 0295 163 407,
etunimi.sukunimi@stm.fi

toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä,
Kynnys ry,
p. 0500 503 516,
etunimi.sukunimi@kynnys.fi

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Kaivelin juuri tuota Suomen valinnaisesta pöytäkirjasta, jonka ulkoministeriö ystävällisesti lähetti Facebookiin minulle.

Valitin myös sähköpostin puutteen, koska kuuloni vähenee jatkuvasti ja en kykene pian puhelimitse puhumaan. Viittomakieli ja tekstittely tulee pian ainoaksi kielekseni.

He lupasivat jatkossa laittaa sähköpostiosoitteen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

On se hienoa, että saat jatkossakin sitten s.postia ulkoministeriöstä.

Oletko muuten perehtynyt viittomakieleen? Kävin joskus viittomakielen kurssilla ja yritin puhumattoman autistisen lapsenlapseni kanssa kommunikoida...

Nyt on tehty paljon kivoja "viitotaan" videoita. Vaikkapa esim.,miten viitotaan pääsiäistä. Toisaalta ihan hauskaa ja samalla tulee asia esille.

https://www.youtube.com/watch?v=je54SjRCNnE
Viitotaan! Pääsiäinen

Kiitos kun tulit kommentoimaan ja oikein hyvää kevättä sinulle!

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Olen perehtynyt viittomakieleen hyvin, että se on tavallaan toinen äidinkieleni ja olen ollut C.O.Malmin peruskoulussa viittonut koko lapsuusikäni ja yhdistyksissä sekä kulttuuritapaamisissa, ystävieni kanssa.

Kehitysvammaisille ja autistisille nuorille on tutkittu viittomakielen kautta ja todettu, että he ymmärtävät sitä paremmin kuin puhuttua tai kirjoitettua kieliä.

Ottamalla yhteyttä Turun diakoniaopistoon tai Kuurojen Liittoon voi kysellä, että missä ja miten viittomakieltä voitaisiin käyttää autistisen lapsen kanssa ja he ovat niissä asioissa asiantuntijoita.

Minä joudun jossain vaiheessa käyttämään vain viittomakieltä, kun kuuloni taso heikkenee koko ajan.

EDIT: Minä en pienenä oppinut puhumaan mitään kuin vasta viisivuotiaana. Vanhempani epätoivoisina halusivat ottaa yhteyttä Kuurojen Liittoon ja sitä kautta Kuurojen Pappi auttoi meitä. Vasta viittomakielen kautta opin puhumaan ja lukemaan. Kun aloitin peruskoulun, niin minulla oli siinä vaiheessa laajat sanavarastot, kun olin ahminut paljon tietoa television sekä kirjojen kautta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #9

Topi Rantakivi kirjoitti: [Minä en pienenä oppinut puhumaan mitään kuin vasta viisivuotiaana...Vasta viittomakielen kautta opin puhumaan ja lukemaan...],

- tämä on mielenkiintoista tietää muillekin !!! jos sattuu niin, ettei lapsi puhu...
Oma lapsenlapseni on nyt jo aikuismiehen ikäinen ja asuu yksityisessä palvelukeskuksessa ja jäi puhumattomaksi. Ei ollut pienenä mahdollisuutta aloittaa viittomakielen opetusta. Puheetta ja, jopa kaksikielistä, kyllä ymmärsi ja ymmärtää nytkin hyvin.

p.s.Etkö ajatellut kirjoittaa omista kokemuksista kielen kehityksessä? Ehkä se auttaisi muita vanhempia selviytymään puhumattoman lapsensa kanssa jos tällainen tilanne tulee esiin.

Kiitos paljon kommentista!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset