Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Lisää venäjän kielen opetusta kouluihin!

  • A. S. Pushkin – romaani ...
    A. S. Pushkin – romaani ...

Näil­lä Kaak­kois­kul­mil­la läh­ti­vät liik­keel­le op­pi­lait­ten van­hem­mat vaa­ti­maan ve­nä­jän o­pe­tus­ta kou­luun. A­si­as­ta ker­to­vat pai­kal­li­set leh­det.

Leh­ti­kir­joi­tuk­sen mu­kaan va­paa­eh­toi­nen, nel­jän­nel­tä luo­kal­ta a­loi­tet­ta­va A2-kie­li ha­lu­taan pa­laut­taa­ u­seim­pii­n I­mat­ran kou­lui­hin. Kah­dek­sas­ta a­la­kou­lus­ta vii­si saa mah­dol­li­suu­den A2-kie­len o­pet­ta­mi­seen, mi­kä­li kie­li­työ­ryh­män e­si­tys hy­väk­sy­tään.

Ve­nä­jä, sak­sa, rans­ka

Tar­jol­le tu­li­si ve­nä­jää, sak­saa tai rans­kaa. Mah­dol­li­suut­ta e­ten­kin ve­nä­jän o­pis­ke­luu­n o­vat toi­vo­neet pon­nek­kaas­ti muun mu­as­sa a­la­kou­lu­lais­ten van­hem­mat.

    Se on kou­lu­jen se­kä las­ten van­hem­pien toi­ve. Tä­mä sel­vi­ää kie­li­ky­se­lys­tä ker­too­ Uu­tis­vuok­si 14.10.2015 / A­nu Pa­ka­ri­nen ot­si­kol­la "Ve­nä­jä va­luu voi­mal­la a­la­kou­luun."

Kie­li­työ­ryh­män e­si­tys on par­hail­laan lau­sun­to­kier­rok­sel­la kou­luil­la, op­pi­las­kun­nis­sa, Las­ten par­la­men­tis­sa ja muun mu­as­sa van­hem­pain­toi­mi­kun­nas­sa. Pää­tök­si­ä on lu­vas­sa lop­pu­vuo­den ai­ka­na.

Tääl­lä I­tä-ra­jan tun­tu­mas­sa on jo vuo­des­ta 1997 al­ka­en toi­mi­nut ve­nä­jän­kie­li­nen "I­tä-Suo­men kou­lu", jo­ka toi­mii­ I­mat­ral­la, Lap­peen­ran­nas­sa ja Jo­en­suus­sa. E­sit­te­lys­sä sa­no­taa­n, et­tä kou­lun e­ri­tyis­teh­tä­vä­nä on li­sä­tä ve­nä­jän kie­len tai­to­a ja kult­tuu­rin tun­te­mus­ta se­kä e­dis­tää val­miuk­si­a y­rit­tä­jyy­teen. Kou­lu­a yl­lä­pi­tää­ I­mat­ran, Jo­en­suun ja Lap­peen­ran­nan kau­pun­kien pe­rus­ta­ma sää­ti­ö, jo­ka myös val­voo ja oh­jaa kou­lun toi­min­taa­ yh­des­sä O­pe­tus­hal­li­tuk­sen kans­sa. I­tä-Suo­men kou­lun op­pi­lais­ta 75 % pu­huu­ äi­din­kie­le­nään suo­me­a ja 25 % ve­nä­jää.

Nyt siis tar­jo­taan ve­nä­jää­ ai­na­kin a­la­luok­ka­lai­sil­le. En o­le a­si­an­tun­ti­ja, mut­ta var­maa­n e­lä­mä näil­lä kul­mil­la ja e­ri­tyi­ses­ti y­ri­ty­se­lä­mä vaa­tii vie­lä e­nem­män ve­nä­jän­kie­lis­tä nuor­ta po­ruk­kaa.

Va­lin­nan mah­dol­li­suus huo­non­taa­ o­pe­tus­ta?

Voi­ko tul­la sit­ten kil­pai­lu op­pi­lais­ta ve­nä­jän­kie­li­sen I­tä-Suo­men kou­lun kans­sa?

A­si­an­tun­ti­ja ti­laa­ja -joh­ta­ja I­mat­ran kau­pun­gil­ta Har­ri Val­ta­so­la ker­too Uu­tis­vuok­ses­sa, et­tä ve­nä­jää­ ei o­le ai­em­min ha­lut­tu tar­jo­ta a­la­kou­luis­sa, kos­ka se o­li­si mer­kin­nyt kil­pai­lu­a op­pi­lais­ta I­tä-Suo­men kou­lun kans­sa, jos­sa ve­nä­jän o­pin­not pys­tyi a­loit­ta­maan vii­den­nel­lä luo­kal­la. E­nää uh­kaa pääl­lek­käi­syy­des­tä ei o­le. Ny­kyi­sin I­tä-Suo­men kou­luun ha­keu­du­taan jo e­si­kou­luun tai en­sim­mäi­sel­le luo­kal­le. Tar­jon­ta on niin e­ri­lais­ta, et­tei­vät ne syö toi­si­aan.

Kai­kes­ta huo­li­mat­ta on se e­rit­täin tär­ke­ä ja e­ri­tyi­ses­ti tääl­lä I­tä-Suo­mes­sa ve­nä­jän­kie­len o­saa­mi­nen. Vä­hem­mis­tö­val­tuu­te­tun sel­vi­tyk­ses­sä (2008) sel­vi­tys­mies pro­fes­so­ri Ar­to Mus­ta­jo­ki kat­soo, et­tä yh­te­nä ra­joit­ta­va­na te­ki­jä­nä Ve­nä­jä-yh­teis­työn ke­hit­tä­mi­ses­sä on ve­nä­jän­kie­len o­saa­jien vä­häi­nen mää­rä. P­ro­fes­so­rin mie­les­tä lä­hi­ta­voit­teek­si tu­li­si a­set­taa, et­tä vä­hin­tään jo­ka kym­me­nes suo­ma­lai­nen o­sai­si ve­nä­jää. Mus­ta­jo­ki eh­dot­taa, et­tä pa­kol­li­sen ruot­sin kie­len o­pin­nois­ta voi­tai­siin siir­ty­ä va­lin­nai­seen naa­pu­rin kie­len o­pis­ke­luun.

E­te­lä-Kar­ja­lan maa­kun­nas­sa on noin 135'000 a­su­kas­ta, näis­tä y­li 2'000 ve­nä­jän­kie­li­si­ä (tai­taa­ ol­la jo 3'000). Ruot­sin­kie­li­si­ä on al­le 200. Maa­kun­nas­sa val­ti­on vir­koi­hin vaa­di­taan to­dis­tus ruot­sin tai­dos­ta ja val­ti­on vi­ra­no­mais­ten tu­lee­ an­taa pal­ve­lu­a suo­mek­si se­kä ruot­sik­si. – I­mat­ral­la tai­taa­ ol­la yk­si ruot­sin­kie­li­nen per­he?

Ruot­si on län­si­naa­pu­ri. Ve­nä­jä I­tä­naa­pu­ri.

Mi­ten o­li­si jos kie­let lait­tai­sim­me­kin vie­rek­käin?

    Kart­ta 1: Ve­nä­jän­kie­lis­ten a­suk­kai­den suh­de ruot­sin­kie­li­siin kun­nit­tain 2006. Nyt, kym­me­nen vuot­ta myö­hem­min, ti­lan­ne on muut­tu­nut ve­nä­jän­kie­lis­ten e­duk­si.

Suo­men kah­des­ta­kym­me­nes­tä a­su­kas­lu­vul­taan suu­rim­mas­ta kun­nas­ta vain kuu­des­sa on e­nem­män ruot­sin­kie­li­si­ä kuin ve­nä­jää äi­din­kie­le­nään pu­hu­vi­a.

Ve­nä­jän kie­li on ot­ta­mas­sa uu­del­leen paik­kaa Suo­men kar­tal­la – kart­ta­tar­kas­te­lun mu­kaan ve­nä­jä val­taa­ a­se­mi­a i­tä­ra­jan tun­tu­mas­sa. Ve­nä­jän­kie­lis­ten maa­han­muut­to näyt­tää jat­ku­van ri­pe­ä­nä ai­na­kin en­si vuo­si­kym­me­nen puo­leen­vä­liin saak­ka. Nyt o­li­si so­pi­va ai­ka käy­dä kes­kus­te­lu­a ve­nä­jän kie­len a­se­mas­ta Suo­mes­sa.

En­nus­te

Ve­nä­jän­kie­lis­ten mää­rä Suo­mes­sa tu­lee kas­va­maa­n yh­dek­sän­ker­tai­ses­ti en­nus­taa Siir­to­lai­sins­ti­tuut­ti. Tä­mä tie­to on ve­nä­jän­kie­li­ses­tä Fon­tan­ka-leh­des­tä. (En löy­tä­nyt Siir­to­lai­sins­ti­tuu­tin si­vul­ta tä­tä tie­to­a. – Lie­nee­kö sen ker­to­mi­nen po­liit­ti­ses­ti ar­ka a­si­a?)

Siir­to­lai­sins­ti­tuu­tin a­si­an­tun­ti­jat en­nus­ta­vat, et­tä ve­nä­jän­kie­li­si­ä tu­lee­ o­le­maan Suo­mes­sa vuon­na 2050 lä­hes 240'000 ja et­tä vuo­teen 2050 men­nes­sä ve­nä­jän­kie­li­nen vä­hem­mis­tö voi­daan ver­ra­ta Suo­men ruot­sin­kie­li­siin jos hei­dän mää­rä säi­lyy ny­ky­ta­sol­la 290'000. En­nus­te pe­rus­tuu vä­es­tön­kas­vun a­na­lyy­siin Suo­mes­sa vuo­si­na 1980-2011. Tut­ki­joi­den mu­kaan vuo­teen 2050 kol­me­na suu­rim­pa­na kie­li maa­han­muut­ta­ja­ryh­mi­nä jat­ku­vat nii­den ny­kyi­ses­sä muo­dos­sa ve­nä­jä, vi­ro ja so­ma­li.

Ve­nä­jän kie­li – NYT!

Nyt o­li­si ai­ka vie­lä kes­kus­tel­la ai­hees­ta. En­nen kuin muit­ten Suo­meen muut­ta­nei­den pa­ko­lais­ten kie­let al­ka­vat pai­naa pääl­le ja e­ri­tyi­ses­ti, kun Syy­ri­an kie­li ja muu­t a­ra­bi­an mur­tee­t, al­kaa­ ot­taa paik­kansa kes­kus­te­luu­n "oi­keus o­man kie­leen ja kult­tuu­riin!" ja mik­sei­pä muut­kin kie­let?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"(En löy­tä­nyt Siir­to­lai­sins­ti­tuu­tin si­vul­ta tä­tä tie­to­a. – Lie­nee­kö sen ker­to­mi­nen po­liit­ti­ses­ti ar­ka a­si­a?)"

Vanha asia, siitä on uutisoitu jo 2013:

Venäläisiä voi olla Suomessa yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä vuonna 2050

http://yle.fi/uutiset/venalaisia_voi_olla_suomessa...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Seija, ei kaikkea voi tietää!
Ei kuitenkaan mielestäni itse asia ole vanhentunut.Näillä kulmilla kiinnostus on herännyt kun kasvaa uutta sukupolvea niin vanhemmissa kuin lapsissa!
Kiitos kommentista!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Olisiko tilanne sitten muuttunut kolmessa vuodessa:

Ruotsin kieltä ei haluta vaihtaa venäjään Itä-Suomessa

Seitsemäsluokkalaiset eivät halua vaihtaa ruotsin kielen opiskelua venäjään. Suosikkikieleksi ruotsin rinnalle nousi espanja.

http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kielta_ei_haluta_vai...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #3

En tarkoittanut että kolmessa vuodessa vaan periaatteessa asia ehkä ei vanhene niin kauan kuin Suomessa asuu venäjänkielisiä. Ja he näköjään eivät ole muuttamassa takaisiin Venäjälle.

"Ruotsin kieltä ei haluta vaihtaa venäjään Itä-Suomessa", niin muistan tuon tutkimuksen ja olin silloin kirjoittanut, jos kiinnostaa lukea?:

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124439-ruot...

Siellä oli vilkas keskustelu.Siirsin jarmo ryytin kommentin tähän:

"Kyselyn (Tutkimuksen) tulos oli tämä:

- 40 % (353 oppilasta) olisi valmis vaihtamaan ruotsin johonkin muuhun kieleen
- 27 % (240 oppilasta) ei vaihtaisi ruotsia mihinkään muuhun kieleen
- epävarmojen osuus oli 33 % (292 oppilasta)

Runsas neljännes, 27% valitsisi ruotsin, ja kuitenkin otsikot toitottivat voittoa pakkoruotsille.

Eikä lukuja lukuja tietenkään mainittu itse uutisessakaan.Että kyllä Suomenkin media osaa luovan uutisoinnin. Ketä yllätti muuten?"

Seija, mitä järkeä on opettaa, ainakin näillä kulmilla, ruotsia kun täällä on niin pieni määrä ruotsinkielisiä? Olkoon se vapaavalinta!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #4

"- 40 % (353 oppilasta) olisi valmis vaihtamaan ruotsin johonkin muuhun kieleen"

Viola, tuossahan nousi suosikiksi kouluissa yleistynyt espanja, ja tulosten mukaan vain joka seitsemäs vaihtaisi pakollisen ruotsin opiskelun venäjän kieleen.

"Seija, mitä järkeä on opettaa, ainakin näillä kulmilla, ruotsia kun täällä on niin pieni määrä ruotsinkielisiä? Olkoon se vapaavalinta!"

Mitä ruotsin opettamiseen niillä kulmilla tulee niin eiväthän kaikki koululaiset jää aikuistuttuaan synnyinseuduilleen, ja virkamiesruotsikin on ainakin toistaiseksi.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #5

Seija Nylund kirjoitti: [...virkamiesruotsikin on ainakin toistaiseksi.],

-Virkamiesruotsista Suomen pitäisi kiittää Venäjää!
Kun Venäjä myönsi Suomen suurruhtinaskunnalle laajan autonomian, eli itsehallinnon, niin Suomen viralliseksi kieleksi jäi ruotsi. Ruotsinkielinen vakuutus asiasta ripustettiin kehystettynä kaikkien Suomen kirkkojen seinille.
Sen alareunassa : Aleksanteri I:n hallitsijavakuutus Porvoossa 1809.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #10

"-Virkamiesruotsista Suomen pitäisi kiittää Venäjää!"

Kaikki tuskin kiitävät, mutta virkamiesruotsi on myöhempää perua:

Oikeusministerin esittelystä säädetään valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun lain (149/22) 6 §:n nojalla:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870442

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #11

Kiitos tiedosta.
Kuitenkin olihan se silloinkin Suomen ruhtinaskunnassa virkamiesten kieli ruotsi. Suomen kieli alkoi tulla perässä 1800-luvun puolivälin jälkeen... Miksi piti saada erillinen Asetus vuonna 1922? Lähtikö suomenkieli "ohittamaan" ruotsin jossain vaiheessa?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #12

Niin no, onhan täällä ollut virkamiesvenäjäkin:

Venäjän vallan alla venäjä ei koskaan saavuttanut Suomessa merkittävää asemaa, vaikka vuodesta 1818 eteenpäin virkamiehiltä vaadittiinkin todistus venäjän kielen taidoista.

Muusta asiaan liittyvästä linkistä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #13

[...venäjä ei koskaan saavuttanut Suomessa merkittävää asemaa"],

-niin ei! Suomi on ollut paljon enemmän aikaa Ruotsin alla kuin Venäjän.Siitä se varmaan johtuu.
Kiitos linkistä ja kiitos kun tulit keskustelemaan.Tuot aina minulle uutta tietoa!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #14

Viola, mahdoitko tietää että täällä oli Venäjän vallan alla venäjänkieliset katukyltitkin, Kuopion museokorttelista:

http://korttelimuseo.kuopio.fi/kolmikielisia-katuk...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #15

En tiennyt!
On varmaan aika harvinaista muualla maailmaakin, että katukyltit ovat kolmella kielellä. Tosi hienoa, että joku on päättänyt säilyttää tämänkin palan Suomen historiaa museossa. Käväisin sivulla. Kiva oli lukea esittely savoks. Paljon sanoja, jotka tunnen lapsuudesta synnynseudultani Oinaalan kylästä...
Tutkijoitten mukaan savakkoja muutti silloin 1600-luvulla Pohjois-Inkeriin, joten minä voin olla hyvinkin savakkojen jälkeläinen...
Kiitos, Seija!

Käyttäjän MarkkuVasara kuva
Markku Vasara Vastaus kommenttiin #5

Hei Seija

Virkamiesten määrä on n. 4% joita virkamieslaki koskee. Oleko todella sitä mieltä 100%:sti pitää kaikkien opetella ruotsinkieli varmuuden vuoksi?

Elinkeinoelämän keskusliiton 2014 julkaisemassa tutkimuksessa "Kielitaito on kilpailuetu – EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu" venäjä oli tärkein ja ruotsi vasta kahdeksanneksi tärkein kieli tulevaisuudessa.

Meidän olisi viimein aika antaa mahdollisuus muillekin kielille kuin välttämätön englanti ja virkamiesruotsi, jos haluamme menestyä kansainvälistyvässä maailmassa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #23

? Enhän ottanut millään lailla kantaa virkamiesruotsiin, kunhan kirjoitin että sekin ainakin toistaiseksi on.

"Meidän olisi viimein aika antaa mahdollisuus muillekin kielille kuin välttämätön englanti ja virkamiesruotsi, jos haluamme menestyä kansainvälistyvässä maailmassa."

Onhan niitä mahdollisuuksia, mutta kun peruskoululaisia eivät vieraat kielet tunnu kiinnostavan. Pitäisiköhän laittaa pakoksi, minäkin luin opparin lyhytmatikkalaisena ruotsin ja pitkän englannin lisäksi lyhyen saksan ja ranskan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Lisää venäjän kielen opetus kouluihin!"

En lisää. Minulla ei ole siihen valtaa.

(Miksi kirjoitit otsikon imperatiivimuotoon?)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Se vain meni noin epähuomiossa!En saanut suomenkielen opetusta koulussa.Opiskelen edelleenkin itse.
Tuntuu siltä, että kommentin sävylläsi annat ymmärtää, että kuka muka minä olen, inkeriläinen paluumuuttaja, huutamaan ja vaatimaan jotain lisäämistä...?
ÄLÄ LISÄÄ, ennen kuin kysyt hallitsijalta lupaa! :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sorry, unohdin hymiön kommenttini lopusta. ;) ;) ;)
(Nythän otsikko onkin jo korjattu)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #18

Kiitos, virheistä opitaan! На ошибках учатся!
En osaa linkata silmää, mutta nenän voin piirtää! :-))

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Viola, otsikkoa voi muuttaa jälkeenpäin muokkaafunktiolla. Tarkoittanet lisää opetusta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos, Sini! Otsikko on muutettu.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Koko Karjala oli vuosisatoja suuntautunut Pietarin markkinoille. Sitä ennen kristinusko ja muu kulttuuri tuli meille idästä. Meillä ortodoksikarjalaisilla vihollinen tuli aina lännestä. Novgorod ja myöhemmin Venäjä olivat ainoita puolustajia. 100 vuotta sitten alueella puolet kouluista oli venäjänkielisiä!

Mutta 1939 ystävyys loppui kun venäläiset hyökkäsivät ja riistivät meiltä Karjalan. Venäjän imperialismi suuntautui naapurivaltioihin koko 1900-luvun. Minä olen vanhoillinen. Venäjä voisi palauttaa ystävyyden jos haluaisi. Kuolleita ei saa takaisin mutta Karjalan ryöstö pitäisi jotenkin sopia. Historia saatava todenmukaiseksi, Mainilan laukauksia ei ole koskaan ammuttu, Suomi yksin syyllinen viimeisten tietojenkin mukaan jne. Ilman sovintoa on vaikeaa, ei tiedä milloin hyökkäävät uudestaan. Täällä olevat venäläiset muodostavat turvallisuusuhan. Nykyinen venäjänkielen opetuksen taso on riittävä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Leo Mirala kirjoitti: [Täällä olevat venäläiset muodostavat turvallisuusuhan. Nykyinen venäjänkielen opetuksen taso on riittävä.],

- niin raskaana taakkana harteillamme ovat maittemme sotilaalliset konfliktit ettei ole luottamusta nykypäivänäkään...Ei täällä hetkellä Suomessa asuvat venäläiset, joista noin 70 prosenttia on muuttanut Neuvostoliitosta/Venäjältä paluumuuttostatuksella, eli ovat Inkerin suomalaisia tai heidän jälkeläisiä, ole syypää siihen, mitä hallitsija teki...
Siihen, että onko nykyinen venäjänkielen opetuksen taso riittävä, on monta näkökulmaa...Johan Venäjä on tunnustanut sen, että Mainilan laukaukset tulivat Neuvostoliitolta päin...

Karjalan palautus!? Sinne varmaan palaa monen mieli, jotka ovat sieltä lähteneet, mutta sitä entistä Karjalaa niin kuin entistä Inkerin maatakaan ei sellaisenaan enää ole. Valitettavasti!

Kiitos kommentista!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Mitähän Venäjän länsirajalla asioista ajatellaan? Onko siellä yhtä vilkas keskustelu suomenkielen opetuksen lisäämisestä kouluissa Suomen lähialueilla?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ei siellä sen suhteen hyvältä näytä kun lukee Karjalan tasavallan uutisia:

valtaenemmistö nykykarjalaisista ei osaa enää äidinkieltään eikä suomea. Vuonna 1905 kaikki karjalaiset puhuivat äidinkielenään karjalaa ja monet heistä osasivat myös suomea.

Prääsän ja Aunuksen piirit, joissa oli aina asunut karjalaisia ja suomalaisia ovat autioitumassa täyttä vauhtia. Sen lisäksi Laatokan seutu on venäläistynyt melkein täysin.

Sortavalan ja Lahdenpohjan piireissä lapsille ei opeteta suomea. Vanhemmat ja lapset kehottavat piirien opetusalan viranomaisia järjestämään suomen kielen opetusta kouluissa, mutta toistaiseksi tuloksettomasti.

http://www.karjalansanomat.ru/mielipide/odottamato...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Seppo Saari.
En ole kuullut, että peruskouluissa olisi jossain, mutta kiinnostus kieleen on niin Pietarissa kuin Moskovassakin.

Esim.,Pietarin Suomalainen koulu :

http://peda.net/veraja/piesko

p.s.
Seppo Saari: [Mitähän Venäjän länsirajalla asioista ajatellaan?],

- pitihän minun kirjoittaa, että Neuvostoliiton/Venäjän länsirajalta piti saada suomenkieliset pois hinnalla millä tahansa. Inkerissä olivat suomenkieliset koulut ja Kolppanan seminaari jossa valmistuivat opettajakunta. Sittemmin suomen kieli kiellettiin ja koulut suljettiin tai opetus jatkui venäjänkielellä...

Tässä olisi pitkä tarina, mutta tuskin ainakaan lähivuosina jos koskaan Venäjän kouluissa alettaisiin opettamaan Suomea.
Tuossa Pietarin Suomalaisessa koulussa oppilaat ovat varmasti valikoitu...

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Nyt juuri kirjoitellaan venäläisten tiedotussodasta Suomea vastaan. Pitkällisen kokemuksen perusteella voin sanoa että sinä Viola olet tässä lajissa paras!

Viola, kirjoitat: "- niin raskaana taakkana harteillamme ovat maittemme sotilaalliset konfliktit ettei ole luottamusta nykypäivänäkään"

Tässä lauseessa on kolme laukausta:
1. Inkeriläisten tai kenenkään nykyisin elävän venäläisen harteilla ei ole mitään taakkaa Stalinin rikoksista. Syyllinen on Venäjän nykyinen hallinto joka pitää ryöstettyjä alueita hallussa.
2. Ei ollut mitään "sotilaallista konflikta" vaan ihan oikea julma SOTA.
3. Minullako pitäisi olla luottamusta vanhaan viholliseen joka ei mitenkään yritä rakentaa tulevaisuutta rauhan ja rehellisyyden varaan?

"Karjalan palautus!? Sinne varmaan palaa monen mieli, jotka ovat sieltä lähteneet, mutta sitä entistä Karjalaa niin kuin entistä Inkerin maatakaan ei sellaisenaan enää ole. Valitettavasti!"

Voit väittää että sanavalintasi on huono, mutta me emme lähteneet kotoamme noin vaan, vaan meidät ajettiin pommien saattelemana.

Ei tämä Suomi ole hääppönen paikka, eikä pomot ole Putinin veroisia, mutta sinulta ja muilta inkeriläisiltä voisi odottaa edes puolueettomuutta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Leo Mirala,tuntuu siltä, ettemme ymmärrä toisiamme.Puhumme suomea, mutta niin kuin eri kieltä?

[niin raskaana taakkana harteillamme ovat maittemme sotilaalliset konfliktit ettei ole luottamusta nykypäivänäkään],
- "raskas taakka harteillamme",tarkoitin, että Neuvostoliiton hyökkäykset Suomea kohti ovat tulleet meidän perässä tänne Suomeen ja se varjostaa meidän elämää täällä. Inkeriläiset kuuluvat venäjänkielisiin ja jopa Väestöliiton mukaan olemme etnisiä venäläisiä. On minuakin ryssitelty ja "lähetetty" takaisiin sinne mistä olen tullut, eli Venäjälle.

[Inkeriläisten tai kenenkään nykyisin elävän venäläisen harteilla ei ole mitään taakkaa Stalinin rikoksista.],
- huonosti tunnet sitten Stalinin rikokset. Stalinin terrorin aikana tuhansia inkeriläisiä lähetettiin Siperiaan ja teloitettiin ilman mitään syytä.

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135538-jezo...

[mutta me emme lähteneet kotoamme noin vaan, vaan meidät ajettiin pommien saattelemana.],
- Emme mekään lähteneet noin vaan, meidät pakotettiin lähtemään ja myös pommien saattelemalla..Koti jäi sinne ja emme koskaan saaneet palata takaisiin. Ensisijaisesti, Stalin piti huolta siitä.

[mutta sinulta ja muilta inkeriläisiltä voisi odottaa edes puolueettomuutta.],
- ei täällä foorumilla ole montakaan inkeriläistä.Inkeriläiset ovat hiljaista porukkaa ja tyytyväisiä että pääsivät Suomeen.Inkeriläisiä on siirrelty paikasta toiseen, joten vanhemmalla sukupolvella on vielä pelko, ettei taas lähettäisi pois. Ymmärrän teitä karjalaisia paremmin kuin luulet.Enkä ymmärrä missä minä olen puolueellinen?

Tämä ei kuulunut blogin aiheeseen, mutta tärkeä asia niin sinulle kuin minullekin. Kiitos kun tulit keskustelemaan ja hyvää yötä!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suomen kieliopetus on kyllä retuperällä eikäkaikissa kouluissa ole edes mahdollistaopiskella kuin pakollisia kieliä. Kieliä pitäisi opettaa myös arvostamaan mutta olisiko useammankielen ryöpytys lapselle liikaa? Näyttävästi Englanninkielen tulo perusopetukseen on saattanut laskea äidinkielen osaamisen tasoa ja sekin on retuperällä kun 15 vuotiaista osa ei osaa edes lukea. Huonolla tolalla on myös ammatilliseen opetukseen siirtynyt kauppis kun merkonomin tutkinnon joutuu suorittamaan ilman kaupallisella alalla tuikitärkeitä saksaa ja ranskaa vaikka ne vielä keikkuivat opsissa ennen kauppaoppilaitoksen uudistusta myynnin ja taloushallinon ao yksiköksi.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

[Näyttävästi Englanninkielen tulo perusopetukseen on saattanut laskea äidinkielen osaamisen tasoa ja sekin on retuperällä kun 15 vuotiaista osa ei osaa edes lukea],

- jotain on opetuksessa retuperällä, koska Suomessa on noin 360'000 niin sanotusti toiminnallisesti lukutaidottomia kansalaisia!
Joka kymmenes 16-65 -vuotias lukee niin heikosti, että arkielämästä selviäminen on vaikeaa, kertoo sanomalehti Keskisuomalainen.

http://yle.fi/uutiset/ksml_joka_kymmenes_suomalain...

Ja nyt tulee tuhansia luku-ja kirjoitustaidottomia pakolaisia, joille pitää opettaa suomenkieltä!?

Kiitos kommentista!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset