Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Imperiumit maailman näyttämöllä

  • Imperiumit maailman näyttämöllä

Muu­tin de­mok­raat­ti­seen Suo­meen im­pe­riu­mis­ta. O­len a­su­nut nyt Suo­mes­sa jo lä­hes nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan, mut­ta men­nei­syyt­tä ei pys­ty, vaik­ka ha­lu­ai­si­kin, jät­tä­mään taak­seen, se vaan kul­kee mu­ka­na. Ja mik­si y­rit­täi­sin­kää­n u­noh­taa­? – E­li o­len ko­toi­siin siel­tä hir­mu­val­las­ta, pa­ha­mai­nei­ses­ta Neu­vos­to­lii­ton im­pe­riu­mis­ta.

Ym­mär­rän suu­rin piir­tein mi­tä tar­koit­taa im­pe­riu­mi, mut­ta nyt tääl­tä kau­kaa kat­sot­tu­na ha­lu­sin ot­taa hie­man sel­vää mil­lai­nen maa­ o­li "o­ma im­pe­riu­mi­ni" ja mik­si se ha­jo­si ja mik­si muut­kin im­pe­riu­mit ha­jo­a­vat – Ja jo­tain muu­ta­kin im­pe­riu­min liit­ty­vää­, e­li mi­tä sii­tä ker­to­vat pal­jon vii­saam­mat?

Neu­vos­to­lii­ton im­pe­riu­mi

Täs­sä o­li­si a­luk­si teks­ti­tet­ty vi­de­o, jo­ka ker­too ly­hy­es­ti mi­ten toi­sen maa­il­ma so­dan jäl­keen Neu­vos­to­lii­tos­ta muo­dos­tui to­del­li­nen suur­val­ta, jol­la o­li so­ti­laal­li­ses­ti mah­ta­va voi­ma:

En tien­nyt mi­tään sil­loi­sis­ta so­ti­laal­li­sis­ta tu­ki­koh­dis­ta ja Neu­vos­to­lii­ton so­ti­laal­li­ses­ta stra­te­gi­as­ta... E­lin yh­teis­kun­nas­sa, jos­sa ko­ros­tet­tii­n ys­tä­vyyt­tä ja su­vait­se­vai­suut­ta kaik­kien mai­den kes­ken. So­ti­laal­li­set tu­ki­koh­dat ja so­ti­laal­li­nen st­ra­te­gi­a o­li ver­hot­tu Neu­vos­to­lii­ton ja kaik­kien muit­ten mai­den kan­so­jen ys­tä­vyy­teen ja vel­jel­li­seen so­li­daa­ri­suu­teen kuin myös e­ri kan­sal­li­suuk­sien su­vait­se­mi­seen ja ro­tu­vi­han vas­tus­ta­mi­seen. Se o­li kir­joi­tet­tu myös Kom­mu­nis­ti­sen mo­raa­lin koo­dek­sin.

Us­koin sii­hen, et­tä neu­vos­to­kan­so­jen vä­lil­lä, kan­sal­li­suu­des­ta riip­pu­mat­ta, on vah­va yh­teen­kuu­lu­vuus ja ys­tä­vyys. Niin myös us­koin sii­hen, et­tä niit­ten mai­den kan­sa­lais­ten, jon­ne NL a­set­ti tu­ki­koh­ti­a kan­sa­lai­set o­li­vat mei­dän ys­tä­vi­ä. Niin kuin us­koin myös YYA-so­pi­muk­seen. En näh­nyt NL ag­res­so­ri­na vaan rau­han ra­ken­ta­ja­na. Var­so­van liit­to­kin me­ni i­de­a­na Eu­roo­pan kol­lek­tii­vi­sen tur­val­li­suu­den jär­jes­tel­män ra­ken­ta­mi­seen riip­pu­mat­ta e­ri mai­den so­si­aa­li­ses­ta ja po­liit­ti­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä... Kan­sa us­koi o­miin joh­ta­jiin­sa ja hei­dän pää­tök­siin­sä. Kun kan­sa al­koi e­päil­lä, Neu­vos­to­liit­to hor­ju­a...

Kan­so­jen ys­tä­vyys luo­tet­ta­va lin­na­ke Sta­li­nin ai­kai­nen Neu­vos­to­lii­ton hym­ni: Гимн СССР (Сталинский)

Ar­kie­lä­mäs­sä kuu­ba­lai­set, viet­na­mi­lai­set, af­rik­ka­lai­set o­li­vat jo­ka­päi­väi­nen il­mi­ö vaik­ka­pa työs­ken­nel­les­sä­ni Mins­kin y­li­o­pis­tos­sa, kos­ka siel­lä, niin kuin mo­nes­sa muus­sa­kin y­li­o­pis­tos­sa, o­li o­pis­ke­li­joi­ta ul­ko­mail­ta. En pi­tä­nyt si­tä pa­ha­na a­si­a­na vaan päin­vas­toin hy­vä­nä.

Mi­kä on im­pe­riu­mi

Mil­lais­ta val­ti­o­ta ni­mi­te­tään im­pe­riu­mik­si? Vii­saat ker­to­vat sii­tä. E­si­mer­kik­si tun­net­tu a­me­rik­ka­lai­nen so­si­o­lo­gi Ran­dall Col­lins e­sit­ti ge­o­po­liit­ti­sen te­o­ri­an, jon­ka mu­kaa­n im­pe­riu­mik­si ni­mi­te­tään sel­lais­ta val­ti­o­ta, jo­ka voi so­ti­laal­li­ses­ti puut­tu­a vi­ral­lis­ten ra­jo­jen­sa ul­ko­puo­lis­ten val­ti­oi­den a­si­oi­hin. Kor­keim­man s­ta­tuk­sen val­ti­oit­ten vä­lis­sä saa­vut­taa se val­ti­o, jo­ka on siis so­ti­laal­li­ses­ti kai­kin vah­vin val­ti­o.

Col­lin­sin te­o­ri­as­sa val­ti­ol­la on myös ko­ko- ja voi­ma­va­ra­e­tu­ja naa­pu­ri­val­ti­oi­hin näh­den, myös si­jain­tiin pe­rus­tu­va e­tu. Ul­koi­sel­la ken­täl­lä val­ti­oi­den ar­vos­tus pe­rus­tuu siis ge­o­po­li­tii­kan pe­ri­aat­tei­siin.

Im­pe­riu­mil­la on vie­lä si­säi­nen kent­tä jon­ka muo­dos­ta­vat ko­ti­mai­set po­liit­ti­set ryh­mät sa­maan ta­paan kuin y­leen­sä so­si­aa­lis­ten ryh­mien vä­lil­lä. Ul­koi­nen ja si­säi­nen kent­tä taas vai­kut­ta­vat toi­siin­sa. Si­sä­ken­täl­lä on tai­pu­mus pirs­tou­tu­a ja si­sä­maas­ta ra­ja­naa­pu­rit i­me­vät voi­ma­va­ro­ja...

Näin kat­so­en Neu­vos­to­liit­to o­li hy­vä e­si­merk­ki im­pe­riu­mis­ta. Se o­li vah­va so­ti­laal­li­ses­ti. Kaik­ki ne val­loi­tuk­set, jot­ka se te­ki i­tä-Eu­roop­paa­n, Af­ga­nis­ta­niin ja nii­n e­del­leen meil­le se­li­tet­tii­n e­si­mer­kik­si tais­te­lu­na näit­ten kan­so­jen va­pau­den puo­les­ta...

On­ko im­pe­riu­min ha­jo­a­mi­nen vält­tä­mä­tön­tä?

Col­lin­sin mu­kaa­n im­pe­riu­mit kas­va­vat y­li­suu­rik­si ja ha­jo­a­vat. Tä­mä voi­daan se­lit­tää kah­del­la ta­val­la. Ta­lou­del­li­nen se­li­tys pe­rus­tuu so­ta­ko­neis­ton kus­tan­nus­ten pai­su­mi­see­n y­li voi­ma­va­ro­jen. Toi­nen se­li­tys on po­liit­ti­nen. Vä­es­tön kuu­li­ai­suu­den ja so­ta­jouk­ko­jen mo­raa­lin yl­lä­pi­tä­mi­nen y­li kan­sal­li­suus­ra­jo­jen voi muo­dos­tu­a y­li­voi­mai­sek­si teh­tä­väk­si.

Ran­dall Col­lins en­nus­ti vuon­na 1978 Neu­vos­to­lii­ton ro­mah­dus­ta mer­kit­se­vien ge­o­po­liit­tis­ten ta­pah­tu­mien vyö­ry­ä 2000 -lu­vun en­sim­mäi­sel­lä vuo­si­sa­dal­la. Mut­ta ta­pah­tu­mat e­te­ni­vät no­pe­am­min.

Har­var­din, Ox­for­din ja S­tan­for­din y­li­o­pis­tois­sa lu­en­noi­va p­ro­fes­so­ri Fer­gu­son sa­noo­, et­tä ta­val­li­nen kä­si­tys on, et­tä im­pe­riu­mien ha­jo­a­mi­nen kes­tää sa­to­ja vuo­si­a, mut­ta nii­den e­lin­kaa­ren pi­tuut­ta ei voi en­nus­taa. A­joit­tain ne lui­su­vat kriit­ti­seen ti­laan, jos­sa hy­vin pie­ni är­sy­ke voi syös­tä vaa­ral­li­seen mur­rok­seen. Yh­den ai­no­an hie­kan­jy­vän siir­ty­mi­nen pai­kal­taan saat­taa sor­taa ko­ko ta­lon...

Näin ta­pah­tui Neu­vos­to­lii­tos­sa. Ber­lii­nin muu­rin kaa­tu­mi­sen seu­rauk­se­na kaa­tui ko­ko Neu­vos­to­liit­to... Kui­ten­kin se Neu­vos­to­lii­ton ro­mah­dus o­li yl­lä­tys ja hie­man pe­lot­ta­vaa­kin. En­tä mi­ten nyt? Mo­net kä­si­tyk­set kään­tyi­vät pää­la­el­leen! Mie­les­tä­ni e­rit­täin vai­ke­at a­jat tu­li­vat o­pet­ta­jil­le, jot­ka o­pet­ti­vat kom­mu­nis­tis­ta mo­raa­li­a ja kom­mu­nis­tis­ta i­de­o­lo­gis­ta kas­va­tus­ta ja yh­teis­kun­nan kes­tä­vyyt­tä.

Ei Neu­vos­to­liit­to ol­lut ai­no­a im­pe­riu­mi his­to­ri­an näyt­tä­möl­lä. Im­pe­riu­me­ja on ol­lut ai­na ja tu­lee­ ai­na o­le­maan. Jos yk­si im­pe­riu­mi lu­his­tuu, niin toi­nen on jo kyt­tää­mäs­sä si­jaa­ it­sel­leen. Ai­na jo­ku hal­lit­si­ja pyr­kii laa­jen­ta­maa­n o­man val­ta­kun­nan ra­jo­ja.

Brit­ti­läi­nen im­pe­riu­mi

Tie­däm­me, et­tä kaik­kien ai­ko­jen suu­rin im­pe­riu­mi on ol­lut B­rit­ti­läi­nen im­pe­riu­mi. Laa­jem­mil­laa­n en­sim­mäi­sen maa­il­ma­so­dan jäl­kei­si­nä vuo­si­na se hal­lit­si 25 p­ro­sent­ti­a maa­il­man vä­es­tös­tä noin 500 mil­joo­naa­ ih­mis­tä. Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen tä­mä im­pe­riu­mi al­koi ha­jo­ta... kui­ten­kin se hal­lit­see vie­lä 14:ää me­ren­ta­kais­ta a­lu­et­ta.

Suo­men im­pe­riu­mi

Mi­ten mei­dän pik­ku Suo­mi? O­li­si­ko mah­dol­li­suus kas­vaa­ im­pe­riu­mik­si? Mi­tä se e­del­lyt­täi­si? Ai­na­kin Suo­mes­sa o­li pyr­ki­myk­si­ä laa­jen­taa ra­jo­ja jo­pa U­ral vuor­ten taak­se. – Min­kä nä­köi­nen Suo­mi o­li­si, jos vii­me so­das­sa Sak­sa o­li­si voit­ta­nut Neu­vos­to­lii­ton. – No. Suur-Suo­mi jäi kui­ten­kin vain haa­veek­si.

Suur-Suo­mes­ta o­li piir­ret­ty jo kart­ta ja kir­joi­tet­tu ja pai­net­tu vuon­na 1942 Viet­ti Ny­kä­sen kir­ja "Suo­men uu­si tie", jos­sa hah­mo­tel­tiin kan­sal­lis­so­si­a­lis­ti­sen Suo­men uut­ta po­liit­tis­ta oh­jel­maa sak­sa­lai­sen vel­jes­puo­lu­ee­n e­si­ku­van mu­kai­ses­ti. Kir­jan kan­nes­sa on ku­vat­tu tu­le­van Suur-Suo­men kart­ta. Län­nes­sä ra­ja on piir­ret­ty si­ten, et­tä Nor­jan ja Ruot­sin poh­joi­so­sat kuu­lui­si­vat Suo­meen. Kie­li­ra­ja on il­mei­ses­ti ol­lut rat­kai­se­va. Myös Vi­ro ja In­ke­rin­maa kuu­lui­si­vat Suo­meen. Pie­ta­ri­a ei kar­tal­la o­li­si o­le­mas­sa e­nää lain­kaan ja i­däs­sä ra­ja kul­ki­si U­ra­lin i­tä­puo­lel­la.

Suur-Suo­men kart­ta on pai­net­tu myös tie­teel­li­see­n ar­tik­ke­liin "Tu­le­va Suo­mi ta­lous­maan­tie­teel­li­se­nä ko­ko­nai­suu­te­na" (Ter­ra, 1941).

Ku­ka­pa sen tie­tää­, o­li­ko hy­vä vai pa­ha, et­tä nii­n ei ta­pah­tu­nut? Et­tä Suo­mes­ta ei tul­lut im­pe­riu­mi­a. En tie­dä mi­nä­kään!

Mut­ta kai­kis­ta im­pe­riu­meis­ta riip­pu­mat­ta, toi­vo­tan oi­kein hy­vää ja läm­min­tä ke­sää tääl­lä su­loi­ses­sa Suo­mes­sam­me!

Ja py­sym­me­hän tur­val­li­ses­ti o­mien ra­jo­jem­me si­sä­puo­lel­la!

Im­pe­riu­me­ja e­ri ai­ka­kau­sil­ta:

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olet tehnyt paljon töitä kirjoituksen eteen, kiitos.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kirjoitukset vaativat, ainakin minulta, joskus tosi työtä!, mutta tykkään siitä!
Kiitos kommentista!

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Imperiumeissa on oleellista se, että ne koostuvat erilaisista hallintoalueista, joilla on erilaisia etuja, vastuita ja velvollisuuksia. Olisiko EU:n parempi kehittyä imperiumiksi kuin liittovaltioksi. Euromaat muodostaisivat imperiumin kovan ytimen jne..

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juhani Perttu kirjoitti: [Olisiko EU:n parempi kehittyä imperiumiksi kuin liittovaltioksi. Euromaat muodostaisivat imperiumin kovan ytimen jne..],

- Kukapa sitä tietää? Tulevaisuus on tuntematon! Jospa geopoliittisesti asiat järjestyvät niin,että joku auttaa EU:takin kehittymään imperiumiksi?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kyllä se riittää, että EU on vapaakauppa-alue (Euroopan talousalue), jossa myös ihmiset voivat liikkua, opiskella ja työskennellä eri maissa. Sen sijaan kiinteä liittovaltio-imperiumi (tulonsiirtounioni) on ajatuksenakin huono, toimimaton ja tarpeeton.

Erooppalaiset eivät kuitenkaan muodosta ns. kansaa tai kansakuntaa. Kulttuurisesti ja arvoiltaan ihmisillä on paljon yhteistä. Mutta iso keskusjohdettu suunnitelmatalous ei kykene tyydyttämään ihmisten tarpeita ja vallankäyttö on altis korruptiolle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Imperiumin kansalaisena sinulla lienee nostalgisia muistoja elämäsi varrelta. Tämä Uuno Kailaan runo kuvastaa kuinka Suomessa asiat tunnettiin 30-luvulla:

Raja railona aukeaa.
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa;
varjelen, vartija, sitä.

Takana kaunis isänmaa
kaupungein ja kylin.
Sinua poikas puolustaa,
maani, aarteista ylin.

Öinen, ulvova tuuli tuo
rajan takaa lunta.
-- Isäni, äitini, Herra, suo
nukkua tyyntä unta!

Anna jyviä hinkaloon,
anna karjojen siitä!
Kätes peltoja siunatkoon!
-- Täällä suojelen niitä.

Synkeä, kylmä on talviyö,
hyisenä henkii Itä.
Siell' ovat orjuus ja pakkotyö;
tähdet katsovat sitä.

Kaukaa, aroilta kohoaa
Iivana Julman haamu.
Turman henki, se ennustaa:
verta on näkevä aamu.

Mut isät harmaat haudoistaan
aaveratsuilla ajaa;
karhunkeihäitä kourissaan
syöksyvät kohti rajaa.

-- Henget taattojen, autuaat,
kuulkaa poikanne sana --
jos sen pettäisin, saapukaat
koston armeijana --:

Ei ole polkeva häpäisten
sankarileponne majaa
rauta-antura vihollisen, --
suojelen maani rajaa!

Ei ota vieraat milloinkaan
kallista perintöänne.
Tulkoot hurttina aroiltaan!
Mahtuvat multaan tänne.

Kontion rinnoin voimakkain
ryntään peitsiä vasten
naisen rukkia puolustain
ynnä kehtoa lasten!

Raja railona aukeaa.
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa;
varjelen, vartija, sitä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juha Kuikka!
Olet oikeassa.OLIN imperiumin kansalaisena, nyt olen Suomen maan kansalaisen ja, ainoastaan Suomen maan kansalainen. Suuremman osan elämästäni olen elänyt kuitenkin siellä. En kuitenkaan pitää kirjoitusta nostalgisena vaan puhun menneisyydestä. Joku viisas on sanonut, että ihmisellä jolla ei ole menneisyyttä ei tulee olemaan myös tulevaisuutta.

Uuno Kailaan runo "Raja railona aukeaa"on minulle tuttu. 30-luvulla olin vasta syntynyt enkä tiennyt mitään lapsena ja kouluikäisenä niin Leninin kuin myös Stalinin hirmuteoista ja puhumattakaan siitä, että silloin jo Suomella oli Itänaapurin pelko päällä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ymmärrän hyvin.
Ymmärrän myös, että ylpeys isänmaastasi on iskostunut syvälle sieluun. Sinut on kasvatettu kunnioittamaan Neuvostoliiton sotilaiden sankaritekoja fasistien hyökkäystä vastaan.
Niinhän Suomessakin on lapset kasvatettu kunnioittamaan talvisodan sankareita.
Halusin vain muistuttaa siitä miten Neuvostoliitto Suomessa koettiin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #11

Juha Kuikka.
Kiitos kun tulet keskustelemaan asiasta. Ymmärrät tosi hyvin. Tiedän itsekin jo miten niin Suomessa kuin myös muualla maailmalla koettiin Neuvostoliitto.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Luin äsken Jegor Gaidarin kirjan Imperiumin tuho. Hän kertoo NL:n lopun aikojen tapahtumista mielestäni hyvin selkeästi. Kun luotto ja raha loppuivat, piti Gorban kerjätä länsivalloilta apua. Mutta nämä vaativat aseriisuntaa, se oli pakko toteuttaa.

Nyt on Putinilla pahempi tilanne. Puolet kaalistakin on tuotu Natomaasta Hollannista. Jos ole viime vuosina matkustellut Venäjällä, olet varmaan huomannut että valtavat peltoalueet ovat viljelemättä. Ruokaa tuodaan ulkomailta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Leo Mirala.
En ole lukenut Jegor Gaidarin kirjaa Imperiumin tuho. Kiitos vinkistä.
Niin se on, että "valtavat peltoalueet ovat viljelemättä" nykyään Venäjällä.
Jos verrataan Neuvostoliittoon, niin kaikki pellot olivat kynnetty ja viljelty.
Tuntuu siltä, että itse venäläiset ovat heränneet ja yrittävät nyt kovasti nostaa omaa ruokatuotantoa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Uskoit, mitä Sinulle kerrottiin, mutta toisaalta oliko sinulla edes mahdollisuuksia hankkia itse muuta tai tarkempaa tietoa sen - mitä kerrottiin - taustoista: siis tarkistaa kertomusten todenperäisyys suhteessa uskoosi.

Voi toki olla erilaisia imperiumeja, joissa on enemmän tai vähemmän demokratiaa, vapauksia, tiedonkulkua, ihmisten vapaata liikkumista, vastuita, oikeuksia, velvollisuuksia. Pehmeitä ja kovia. Avoimia ja salaisia. Vapaita ja pakotettuja.

Brittiläinen imperiumi hajosi eri tavalla ja on erikoista, että 'kansainyhteisöllä' on edelleen merkitystä esim. Kanadassa, Australiassa. Kaikki eivät olleet kurkkuaan myöten sitä täynnä tai köyhtyneitä ja vailla demokratiaa jne.

N-liitossa ihmetytti mm. se, että vaikka se jo oli maailman suurin ja luonnonvaroiltaan rikkain maa, kuten edelleen Venäjäkin on, se jostain syystä ei sille 'riittänyt'. Toinen asiaryhmä oli ihmisten 'valvonta' ja 'matkustusrajoitukset' yms. sekä yksittäisten ulkomaalaistenkin pitäminen erillään ihmisistä. Miksi armeija- tai turvallisuuslähtöisyys voitti ihmislähtöisyyden? Jopa omien kansalaisten tuhoaminen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Seppo Saari:[Uskoit, mitä Sinulle kerrottiin, mutta toisaalta oliko sinulla edes mahdollisuuksia hankkia itse muuta tai tarkempaa tietoa sen - mitä kerrottiin - taustoista: siis tarkistaa kertomusten todenperäisyys suhteessa uskoosi.],

- Ei ollut paljon mahdollisuuksia etsiä taustatietoja, vaikka aikuisena, työikäisenä ajattelinkin, että asiat pitäisi olla toisin...Eihän edes kirjastoista mitään tullut vastaan sellaista joka epäilyttäisi hallitsijan toimintaa...Kuka onnistui kuuntelemaan ulkomaan radiota, jakoi salaa tietojaan...miten siellä maailmalla eletään. kirjoitinkin niin kauan kun kansa uskoi ja totteli, niin imperiumi kesti.Kun kansa alkoi epäillä, niin imperiumi alkoi horjua.

S.S.[Toinen asiaryhmä oli ihmisten 'valvonta' ja 'matkustusrajoitukset' yms. sekä yksittäisten ulkomaalaistenkin pitäminen erillään ihmisistä.],
- niin se oli. Sen valvonnan takia ei ollutkaan mahdollisuutta etsiä "jotain parempaa", koska piti käytännössä selviytyä arkielämässä...esim. vaikkapa sen takia, että säilyttää työpaikka jne. Matkustusrajoitukset koskivat vain tavallista kansaa, eliitti matkusti...Diktatuurisessa totalitarismissa kun elettiin.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Tilastojen mukaan Venäjä vie vehnää toiseksi eniten maailmassa.
Venäjän hallitus yrittää vaikuttaa että yhtiöt ja osuuskunnat eivät veisi koska vehnää tarvitaan omassa maassa.
Vehnää viedään ulkomaille koska sieltä saa paremman hinnan. Ei viejiä liikuta se että omassa maassa on ruoan puutetta. Lännessäkin raha ratkaisee, mutta demokraattisissa maissa ristiriidat pystytään jotenkin ratkaisemaan. Venäjällä koko hallinto on diktaattori Putinin ja oligarkkien hallussa. Heitä kiinnostaa vain vallassa pysyminen kansalliskiihkon ja väkivallan avulla.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Leo Mirala:[Tilastojen mukaan Venäjä vie vehnää toiseksi eniten maailmassa.],
- en ole perehtynyt tilastoihin Venäjän vehnän suhteen, mutta katsoin kuitenkin mitä Venäjällä puhutaan asiasta, vaikka blogin aihe on imperiumit.

Vehnän vienti Venäjältä väheni puoleen
03.30.2015 kirjoitti Roman Markelov RG.RU lehdessä :
http://m.rg.ru/2015/03/30/export-site-anons.html

Lehtikirjoituksen mukaan (vapaamuotoinen käännös)Venäjän Maatalousministeriö kertoo asiasta vedoten Tullilaitoksen tiedotteen, että 01.2.-25.3.2015, Venäjä myi ulkomaille 882'000 tonnia vehnää. Samana ajanjaksona vuonna 2014 se myi ulkomaille 1'757'000 tonnia vehnää.
Vähentämällä vehnän vientiä päätarkoituksena on vakauttaa viljamarkkinat Venäjällä ja estää leipomotuotteiden hintojen nousu...
Ohran vienti samoina ajanjaksoina kasvoi 91'000 tonnista 932'000 tonniin...

En sen enempää lähde arvioimaan Venäjän hallituksen toimintaa, koska se ei kuulu blogin aiheeseen.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Tapasin kerran Suomeen muuttaneen inkeriläisen. Oli muuttanut Suomeen parikymmentä vuotta sitten, korosti että hän ei ole venäläinen vaan suomalainen. Mutta hän on edelleen täysi kommunisti, ihailee Stalinin imperiumia.

"Mitä, eikö Kontulassa ole geriatrian lääkäriä? Meillä Leningradissa oli joka asemalla. Minulla oli Leningradissa hyvä työpäikka, hyvä palkka, hyvä asunto, parkettilattia, joka kesä olimme useita viikkoja Mustanmeren rannalla..."

Näyttää siltä, että hän puhuu pienissä ryhmissä Putinin propagandaa, pari vanhaa aatteen ihmistä on vakituisesti hänen seurassaan.

Aikaisemmin en uskonut tällaisia maahanmuuttajia olevan. Nyt ymmärrän sen, Suomi on epäkohtelias ja henkisesti kylmä maa, NL aikoinaan lahjoitti Suomelle kaiken tarvitsemamme öljyn, siksi meillä on nykyinen elintaso, Suomi on velvollinen maksamaan Venäjältä muuttaneille riittävästi avustuksia. Vain armosta Putin antaa meidän olla itsenäisiä. Tällaiset johtopäätökset vaikuttavat monesta hulluilta, mutta saahan sitä kirjoitella, toistaiseksi tämä on vapaa maa...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Onko Kiina imperiumi - vai onko siitä tulossa sellainen?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiinalla on suunnitelma imperiumiksi tulemisesta, mutta kiinalaiset ovat aikataulussaan paljon kärsivällisempiä kuin länsimaalaiset. Kiina ymmärtää, että oman maan talous ja vauraus pitää ensin pönkittää riittävän vakaalle pohjalle. Sillä välin tosin edetään myös asevarustelun, avaruusohjelman j.n.e. saroilla.

Kiina on suunnannut katseensa Afrikkaan, josta vielä vuosikymmen sitten ei juuri mikään muu mahti ollut kiinnostunut. Nyt Kiinalla on siellä vankka jalasija ja useita "veljesvaltioita". Jopa Etelä-Afrikka on luisumassa enemmän ja enemmän Kiinaan suuntaan.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ensimmäisen videon suomennoksessa kerrotaan, että Itä-Euroopan kansandemokratioiden ohella NL:n liittolaisia olivat:"Myöhemmin siihen liittyivät: Jugoslavia, Kuuba, Nigaracua, Vietnam, Laos, Kambodza, Burma, Intia, Indonesia, Pohjois-Korea, Mongolia, Afganistan, Syyria, Irak, Egypti, Algeria, Mali, Guinea, Sierra-Leone, Ghana, Kenia, Sudan, Etiopia, Etelä-Jemen, Somalia, Gongo, Brazzaville, Mosambik, Angola, Tansania, Madagaskar."
Mielenkiintoinen luettelo... Intia ja Egypti olivat kuitenkin käytännössä melko neutraaleja politiikassaan, mitä nyt hiukan Nasserin kaudella Egypti... Jugoslavia kuului myös sitoutumattomien maiden bloggiin...
Sitten nämä muut ovatkin luettelo käydyistä sisällissodista ja kestokriiseistä... Ovatko edulliset kalashnikovit tuoneet turvaa ja järjestystä... tosin lienee se toinen imperiumi myös setkenut lusikkansa useampaankin soppaan...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Martti Haverinen: [Intia ja Egypti olivat kuitenkin käytännössä melko neutraaleja politiikassaan, mitä nyt hiukan Nasserin kaudella Egypti... Jugoslavia kuului myös sitoutumattomien maiden bloggiin ],

-yritin tarkkaan kääntää, joten nämä maat mainitaan. Ainakin näitten mainittujen maiden ja NL:n välillä olivat ystävys ja yhteistyö sopimukset.(Intia-1977.,Egypti-1971.,Jugoslavia-ystävyys ja hyökkäämättömyys 1941...Vuonna 1945-ystävyyden, keskinäisen avunannon ja sodanjälkeisen yhteistyön sopimus ainakin 1949 asti...).

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B5%D1%81%D...

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%94%D0%BE%D0%B3%D...

http://dic.academic.ru/dic.nsf/dic_diplomatic/1164...
Kiitos kommentista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset