Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Inkeriläisten viimeinen satama on Suomi

Ym­pä­ri men­tii­n yh­teen tul­tiin.

Näin ta­pah­tui in­ke­ri­läis­ten koh­dal­la. 1600-lu­vul­ta al­ka­en his­to­ri­an aal­lot o­vat pyö­rit­tä­nee­n In­ke­rin kan­saa, jos­kus nos­ta­neet hie­man aal­to­jen har­jal­le, mut­ta u­seim­mi­ten vei­vät aal­to­jen poh­jal­le ja kan­sa syök­syi sen sy­vyyk­siin. Jo­pa Si­pe­ri­aa­n as­ti ... jon­ka mul­tiin tu­han­net jäi­vät­kin.

Tä­nä vuon­na, tar­kem­min huh­ti­kuun 10 päi­vä­nä 2015 tu­li ku­lu­neek­si ta­san 25 vuot­ta kun Suo­mi a­va­si por­tit in­ke­ri­läi­sil­le Suo­meen.

In­ke­ri­läi­set ve­nä­läi­si­nä Suo­mes­sa.

Suo­ma­lai­ses­sa me­di­as­sa en huo­man­nut mi­tää­n e­ri­kois­ta se­mi­naa­ri­a tai ta­pah­tu­maa, jo­ka o­li­si ol­lut o­mis­tet­tu täl­le ai­heel­le. Mut­ta kui­ten­kin kii­tet­tä­väs­ti ve­nä­jän­kie­li­sis­sä Y­le uu­ti­sis­sa p­ro­jek­til­la ni­mel­tää­n "O­let­ko suo­ma­lai­nen? – 24 tun­nin si­säl­lä pois tääl­tä".

Pro­jek­tis­sa ker­ro­taan ly­hy­es­ti In­ke­rin kan­san his­to­ri­as­ta ja pa­luu­muut­top­ro­ses­sis­ta. Myös o­mi­a in­ke­ri­läis­ten kos­ket­ta­vi­a ta­ri­noi­ta on e­si­merk­ki­nä.

Mik­si vain ve­nä­jän­kie­li­se­nä? O­vat­ko kaik­ki in­ke­ri­läi­set muut­tu­neet ve­nä­läi­sik­si Suo­mes­sa? Mik­si ei laa­jem­min suo­men kie­lel­lä ker­rot­tu täs­tä p­ro­jek­tis­ta?

Kei­tä me o­lem­me

O­len kir­joit­ta­nut b­lo­ge­ja in­ke­ri­läi­sis­tä. Mut­ta ha­lu­an ly­hy­es­ti ker­ra­ta vie­lä. Kei­tä me ol­laan ja mis­tä me tul­laan? Ja miet­ti­ä mi­ten meil­le käy tu­le­vai­suu­des­sa. Tut­ki­ja Toi­vo F­lin­kin mu­kaa­n in­ke­rin­suo­ma­lai­si­a per­hei­nee­n on muut­ta­nut Suo­meen noin 50'000!

In­ke­ri­läi­set o­vat niit­ten suo­ma­lais­ten jäl­ke­läi­si­ä, jot­ka muut­ti­vat In­ke­rin maal­le Suo­mes­ta ruot­sin val­lan ai­ka­na. Maa­ o­li jo sil­loin ni­mel­tää­n In­ke­rin­maa. Kaik­ki­aa­n in­ke­ri­läi­si­ä o­li noin 150'000

In­ke­rin lu­te­ri­lai­sen kir­kon juu­ret o­vat myös pe­räi­sin 1600-lu­vun a­joil­ta

Kir­kon a­loit­tees­ta al­koi ke­hit­ty­ä myös kou­lu­tus. 1863 a­vat­tiin Kolp­pa­nan o­pet­ta­ja se­mi­naa­ri (1863–1913) jos­ta tu­li In­ke­rin kan­san si­vis­tys­kes­kus. Vuo­den 1917 hel­mi­kuus­sa ta­pah­tu­neen Ve­nä­jän t­saa­rin­val­lan ku­kis­tu­mi­sen jäl­kee­n al­koi In­ke­ris­sä kan­sal­li­nen he­rä­tys­kau­si. Sii­hen men­nes­sä In­ke­rin­maal­la toi­mi 314 kan­sa­kou­lu­a se­kä Pie­ta­rin suo­ma­lai­nen yh­teis­kou­lu. Kir­jas­to a­va­si o­ven­sa vuon­na 1884. Kolp­pa­nas­sa pi­det­tiin kuu­den­net y­lei­sin­ke­ri­läi­set lau­lu­juh­lat 1913. E­siin­ty­ji­ä o­li 771, soit­to­kun­ti­a o­li seit­se­män. Juh­la­kul­ku­ee­see­n o­sal­lis­tui 4'000 ih­mis­tä.

1917 val­lan­ku­mous Ve­nä­jäl­lä sai liik­keel­le myös in­ke­ri­läi­set ta­lon­po­jat. E­ri­tyi­ses­ti Poh­jois-In­ke­ris­sä.

Syn­tyi Poh­jois-In­ke­rin ta­sa­val­ta, jo­ka kes­ti va­jat 500 päi­vää.

Pa­ko­lai­se­na Suo­meen

Sit­ten 1930-lu­vun Le­ni­nin kol­lek­ti­vi­soin­ti ja 1940-lu­vun al­ka­nut S­ta­li­nin ter­ro­ri tu­ho­si­vat par­haa­t In­ke­rin mie­het.

Sit­ten tu­li toi­nen maa­il­man so­ta ja e­va­kuoin­ti Suo­meen Vi­ron kes­ki­tys­lei­rin kaut­ta. 63'000 in­ke­ri­läis­tä tu­li suo­meen.

Vä­li­rau­ha­so­pi­mus 1944. Nyt siir­ret­tii­n 56'000 in­ke­ri­läis­tä ta­kai­sin Neu­vos­to­liit­toon, mut­tei ko­ti­seu­duil­le. Vaik­ka suo­ma­lai­set­kin vi­ra­no­mai­set tie­si­vät, et­tei­vät in­ke­ri­läi­set pää­se In­ke­rin­maal­le vaan hei­dät vie­dään sy­väl­le Ve­nä­jäl­le.

Hei­dät vie­tiin vaik­ka vii­mei­sel­lä ju­nal­la ... mut­ta ei in­ke­riin.

Kun­ni­a­vel­ka

On pu­hut­tu sii­tä, et­tä Mau­no Koi­vis­to ha­lu­si mak­saa­ in­ke­ri­läi­sil­le kun­ni­a­ve­lan kai­kis­ta kär­si­myk­sis­tä, mut­ta nyt ve­nä­jän­kie­li­sis­sä Y­le uu­ti­sis­sa ker­ro­taan, et­tei sel­lai­ses­ta ol­lut kos­kaan p­re­si­dent­ti pu­hu­nut­kaan, mut­ta p­re­si­dent­ti on pa­hoi­tel­lut si­tä, et­tä Suo­mi o­li­si voi­nut teh­dä vie­lä jo­tain suu­rem­paa kan­sal­le jo­ka on niin pal­jon kär­si­nyt.

1990-lu­ku ja Pe­rest­roi­ka. Uu­det tuu­let ja toi­vo pääs­tä ta­kai­sin ra­ken­ta­maa­n uu­del­lee­n In­ke­rin maa­ta.

Mut­ta p­re­si­dent­ti Mau­no Koi­vis­to a­va­si in­ke­ri­läi­sil­le por­tit Suo­meen ja kan­sa rien­si taak­se kat­so­mat­ta va­pau­teen Neu­vos­to­lii­tos­ta. Ta­pah­tui huo­maa­mat­ta et­ni­nen puh­dis­tus Neu­vos­to­lii­tos­sa.

Pa­luu­muut­to­jär­jes­tel­mä lak­kau­tet­tiin, mut­ta vie­lä kuu­lem­ma muu­ta­ma tu­hat in­ke­ri­läis­tä jo­not­taa Suo­meen.

Tut­ki­ja Toi­vo F­lin­kin mu­kaan Suo­mee­n on tä­hän as­ti muut­ta­nut noin 50'000 in­ke­ri­läis­tä per­hei­neen. Ve­nä­jäl­lä on noin 10'000, Vi­ros­sa sa­man ver­ran, Ruot­sin in­ke­ri­läi­set o­vat lä­hes ko­ko­naan su­lau­tu­neet pai­kal­li­seen vä­es­tään.

Vä­hem­mis­tö­sta­tus

Näin ol­len suu­rin o­sa In­ke­rin suo­ma­lai­sis­ta on Nyt Suo­mes­sa.

Tä­mä täyt­täi­si p­re­si­dent­ti Mau­no Koi­vis­ton toi­vo­muk­sen, teh­dä jo­tain vie­lä suu­rem­paa kuin pa­luu­muut­to p­ro­ses­si. Nyt on so­pi­va het­ki. Suo­mes­sa on he­rää­mäs­sä uus-in­ke­ri­läi­syys.

Muis­to­jen In­ke­ri.

­Lyy­li Ron­ko­nen

Inkeri, Isäni maa olit ennen
kotini, kontuni, kaikki on mennyt.
Yksin mä vaellan vierailla mailla
kotia vailla, kotia vailla.

Inkeri, kotimaa, kohtalo kurja
syöksi sun kansasi myrskyhyn hurjaan
riistetty, ryövätty kotini kulta
viety on multa, viety on multa ...

Mut­ta eh­kä jos­kus jo­ku las­ten­las­ten lap­sis­tam­me jos­sain vai­hees­sa ha­lu­a pa­la­ta i­soi­sien­ne en­ti­seen sa­ta­maa­n et­sies­sä­ni o­mi­a juu­ri­aan ... ja pyyh­käi­see kyy­ne­let sil­mil­tä...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuuluuko Inkerinmaan alue venäläisille, inkeriläisille vai inkeroisille (=karjalaisille)?

Kuuluuko Isarelin alue juutalaisille vai palestiinalaisille?

Tämänkaltaiset asiat ovat sellaisia ikuisuuskysymyksiä, jotka ammentavat kasvualustansa siitä, että jokaisen yksilön historia on ajallisesti rajoittuneempi, mutta yhtä oikeutettu kuin vuosisatojen tai jopa vuosituhansien pituinen historia.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kyse ei ole siitä kenelle kuuluu joku alue, vaan kansan kulttuurista, vapaudesta, identiteetistä ja oman kielen säilyttämisestä.

Te, karjalaiset olette onnistuneet säilyttämään oman kielen. Hienoa.
Muistan sen uutisen.

http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/95...

Kiitos avauskommentista.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Miten inkeriläiset saataisiin tyytyväisiksi?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Minä en edusta kaikkia inkeriläisiä.Monet inkeriläiset ovat tosi tyytyväisiä ja ovat sitä mieltä, että se oli lottovoitto, että pääsivät Suomeen.Nuorempi sukupolvi näkee maailman ja tapahtumat toisenlaisesta perspektiivistä.Oma mielipiteeni on sitä mitä on.

Kiitos kun piipahdit kommentoimaan.

Helena Miettinen

Kerrotko lisää, mitä tarkoitat tyytyväiseksi saamisella?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Mitä voin lisätä "tyytyväiseksi saamisella"? Tiedät itsekin hyvin. Parempi elintaso ja sosiaalinen turva ja yleensäkin turvallisempi elämä ja varmempi tulevaisuus.

Helena Miettinen Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #10

Helena, miksi moinen kysymys?

Puhuimme tyytyväisyydestä Suomessa.

Helena Miettinen

Viola. On tietysti mukavaa, että jaksat ahkerasti kirjoittaa inkeriläisten vaiheista, mutta faktoissa kannataisi pysyä. Kolme kohtaa kirjoituksessasi ovat epätäsmällisiä tai suorastaan virheellisiä:

Kirjoitit "Inkeriläiset ovat niitten suomalaisten jälkeläisiä, jotka muuttivat Inkerin maalle Suomesta ruotsin vallan aikana. Maa oli jo silloin nimeltään Inkerinmaa. Kaikkiaan inkeriläisiä oli noin 150'000."

Täsmennys: Inkeriläisiksi kutsutaan myös muita kuin Ruotsin vallan aikana Inkeriin muuttaneita. Muutto jatkui vielä Suomen suuriruhtinaskunnankin aikana.

Kirjoitit: ”1917 vallankumous Venäjällä sai liikkeelle myös inkeriläiset talonpojat. Erityisesti Pohjois-Inkerissä. Syntyi Pohjois-Inkerin tasavalta, joka kesti vajat 500 päivää.”

Fakta Inkerin kapinasta: Inkerin kapinan taistelut käytiin 1919. Kyseessä ei ollut varsinaisesti mikään talonpoikaiskapina, vaan kansannousua johtivat Suomeen Venäjän vallankumouksen jälkeen paennut inkeriläinen sivistyneistö, joka perusti Inkerin Väliaikaisen Hoitokunnan. Tavoitteena oli irrottaa Inkeri Venäjän yhteydestä. Vapaustaisteluita käytiin sekä Pohjois-Inkerissä että Virosta käsin Länsi-Inkerissä. Pohjois-Inkerin rykmentin päälliköksi tuli tavoitteiltaan erittäin kyseenalainen suomalaissyntyinen tsaarin armeijan upseeri Georg Elfvengren, jonka tavoitteet Pohjois-Inkerin kapinassa olivat aivan muut kuin Inkerin edut. Hänen agendansa oli tukea Venäjän valkoisen armeijan asiaa.
”Pohjois-Inkerin tasavalta” oli Georg Elfvengrenin johtaman Pohjois-Inkerin rykmentin hallussa pitämät viisi kylää Kirjasalossa Pohjois-Inkerissä 1919–1920, sen jälkeen kun rykmentti oli joutunut vetäytymään.

Jostain syystä Georg Elfvengren on halutaan korottaa NYKYinkeriläisten muisteluissa Mannerheimiin verrattavaksi sankariksi, vaikka koko kapina oli alun perin tuhoon tuomittu yritys ja päällikön omat toimet kyseenalaiaisia. Kapinan seurauksena syntyi vain palavia kyliä ja 8 000 kotinsa menettänyttä pakolaista Karjalankannaksen rajakuntiin, jotka Suomen sisällissodan jälkeen olivat köyhyyden suhteen valmiiksi omavaraisia. Professori Pekka Nevalainen on kirjoittanut aiheesta erinomaisen kirjan Rautaa Inkerin rajalla, johon asiasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua saadakseen tilanteesta käsityksen.

Kirjoitit: ”Sitten tuli toinen maailman sota ja evakuointi Suomeen Viron keskitysleirin kautta.” Inkeriläinen siirtoväki ei joutunut ”keskitysleireille”. Ne olivat kokoamisleirejä, joilla siirtoväki odotti laivakuljetusta Suomeen. Keskitysleiri on jotain ihan muuta.

Kirjoitit: "Vaik­ka suo­ma­lai­set­kin vi­ra­no­mai­set tie­si­vät, et­tei­vät in­ke­ri­läi­set pää­se In­ke­rin­maal­le vaan hei­dät vie­dään sy­väl­le Ve­nä­jäl­le."

Tämä on kyllä aivan uusi väite ja kiinnostavaa olisi kuulla, mihin tieto perustuu.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Helena Miettinen : [Kirjoitit: "Vaik­ka suo­ma­lai­set­kin vi­ra­no­mai­set tie­si­vät, et­tei­vät in­ke­ri­läi­set pää­se In­ke­rin­maal­le vaan hei­dät vie­dään sy­väl­le Ve­nä­jäl­le."

Tämä on kyllä aivan uusi väite ja kiinnostavaa olisi kuulla, mihin tieto perustuu.],

- tieto perustuu tutkija filosofian tohtori Toivo Flinkin kirjan "Kotiin karkotettavaksi" julkistamistilaisuudessa jossa hän mainitsi, että Suomen viranomaisille oli selvinnyt jo joulukuussa 1944, että paluujunien määränpää onkin luvattua Inkerinmaata huomattavasti kauempana.

Inkeriläiset joutuivatkin Pihkovan,Novgorodin,Kalininin ja Jaroslavin seuduille.

Helena Miettinen

Perustuuko väite dokumentteihin, huhuihin vai päättelyyn? Siis: mistä selvisi.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Olet varmasti lukenut T.Flinkin kirjan "Kotiin karkotettavaksi"? Minulla nyt ei ole mahdollisuutta lähteä etsimään sitä kirjaa ja paikkaa josta se löytyisi, mutta on säilynyt Eeva Nikkilä-Kiipulan lehtikirjoitus "Neuvostoliitto petti lupaukset", jonka lopussa :

"Toivo Flinkin mukaan suomalaisille viranomaisille selvisi loppuvuonna 1944, että Neuvostoliittoon palautettavia inkeriläisiä ei päästetä kotikonnuilleen. Se selvisi siirtoväen kuljetuksiin tarkoitettujen junien pitkistä aikavarauksista, jotka kielivät pitkistä matkoista.-STT"

Helena Miettinen Vastaus kommenttiin #12

Olen lukenut, mutta kyseinen kohta ei ole jäänyt mieleeni. Kirjakin tuossa on, mutta en siitä tätä pätkää löytänyt. Koska kyseessä on aika tärkeä tieto, niin olisi mukavaa, jos voisit selvittää vaikka tältä Nikkilä-Kiipulalta asian. En kyseistä rouvaa tunne eikä ole hänen yhteystietojaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #13

Helena, enkä minäkään tunne rouvaa ja lehtileikkeen päivämäärä ei ole säilynyt eikä itse lehden nimi.

Helena Miettinen

Googlaamalla löytyi lähteeksi Iltalehti 3.3.2010. Kun tietää Iltalehden sensaatiohaluiset kirjoittelut, niin niihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Suomi teki jatkosodan aikana voitavansa inkeriläisten eteen. Kun tilanne on aina se, että voittaja määrä tahdin, niin neuvottelumahdollisuudet kapenevat. On jotenkin paradoksaalista, että Suomesta tehdään syntipukki inkeriläisten kärsimyksiin. Pettäjä oli kyllä inkeriläisten oma synnyinmaa.

Suhtautumiseen vaikuttavat myös jälkikäteen tietoon tulleet tapahtumat. Pääsääntönähän nimittäin on, että sodan jaloista evakuoidut yritetään palauttaa kotimaahansa, kun olot ovat rauhoittuneet.

Mieti, mikä meteli olisi noussut, jos Ruotsi olisi kieltäytynyt palauttamasta Suomesta sinne evakuoituja sotalapsia? Monella lapsella olot Ruotsissa olivat taloudellisesti paremmat kuin mikä oli vastassa sodan runtelemassa Suomessa. Osalle syntyi elinikäisiä traumoja, mutta ei siitä Ruotsin valtiota syytetä.

Ja pitää myös muistaa se, että välirauhan jälkeen Suomella oli historiansa rankin väestönsiirto hoidettavanaan, kun yli 400 000 luovutun Karjalan evakolle piti löytää uudet kodit. Inkeriläiset eivät siis suinkaan olleet ainoa väestöpoliittinen kysymys.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Helena, tiedän, että googlaamalla voi löytää mitä tahansa. Kiitos neuvoista. Kuitenkin valitsen itse lähteet keneltäkään kysymättä, joihin vetoan kirjoituksissani.Pitäisikö mielestäsi suhtautua kriittisesti STT:n tiedotteisiinkin?
Kehen sitten voi luottaa?

Olen lukenut myös suomalaisista lapsista, jotka olivat sodan aikana viety Ruotsiin ja heidän kohtaloista niin kuin myös evakkoon joutuneista karjalaisista. Se ei vähennä inkeriläisten kärsimyksiä.

Pikku Paavokin vietiin väkisin Neuvostoliittoon :

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185219-pikk...

Helena Miettinen

Inkerin lauluemo Larin Paraske on jo aikoinaan todennut:

"Onnea ei voi omistaa, mutta surulle voi laittaa suitset." Siitä on hyvä ottaa oppia ja pistää suitset myös jatkuvalle sellaisten asioiden märehtimiselle, joita emme enää voi muuttaa ja joiden kohteet ovat enimmäkseen jo muilla laitumilla.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Helena, kiitos vielä kerran neuvoista!

Tämä alkaa mennä jo hieman loukkaavaan tyyliin. Ihmettelen. Ehdotat minua lopettamaan kirjoittamaan inkeriläisistä.Jokainen elää omaa elämää ja märehtii niistä asioista, jotka "märehdittävät"! Haluankin kirjoittaa ennen kuin itse poistun muille laitumille.
Sinnehän me kaikki olemme vuorotelleen menossa, niin minä kuin sinäkin.

Kaikkea hyvää Elämällesi!

Niin kaunis on maa!

https://www.youtube.com/watch?v=SlCR6QsvkWQ

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset