*

Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Uus-inkeriläisyys

  • Inkerin lippu
    Inkerin lippu
  • Saamelaisten lippu
    Saamelaisten lippu
  • Romaanien lippu
    Romaanien lippu

Suo­men In­ke­ri-­Lii­ton pu­heen­joh­ta­ja A­li­na-­Si­nik­ka Sa­lo­nen In­ke­ri­läis­ten Vies­tin 2/2015 pää­kir­joi­tuk­ses­sa tuo e­sil­le ter­min "uus­in­ke­ri­läi­syys".

    O­len nä­kö­a­la­pai­kal­la: saan u­sein ol­la to­dis­ta­mas­sa "uus­in­ke­ri­läis­ten" syn­ty­mää.Tar­koi­tan tääl­lä si­tä, et­tä y­hä u­se­am­pi myö­hem­män pol­ven in­ke­ri­läis­taus­tai­nen ha­vah­tuu ym­mär­tä­mään, et­tä hä­nel­lä on poik­ke­a­van jän­nit­tä­vä su­ku­his­to­ri­a ta­ka­na.. In­ke­ri-­juu­rien i­kä­vä on i­ha­na a­si­a, mut­ta sil­lä on tai­pu­mus syn­ty­ä vas­ta kun hen­ki­löt, jot­ka o­li­si­vat o­san­neet vas­ta­ta ky­sy­myk­siim­me, o­vat jo pois­sa. It­se a­si­as­sa he o­vat e­lä­es­sään ker­to­neet, mut­ta me em­me o­le kuun­nel­leet.

    Ei tar­vit­se kuin sa­no­a si­säi­sel­le ää­nel­le: Tah­don. Täs­tä lu­pauk­ses­ta al­kaa kut­kut­ta­va ha­lu saa­da tie­tää, ku­ka mi­nä o­len, ja mi­ten mi­nä tai su­ku­ni o­lem­me pää­ty­neet ta­kai­sin Suo­meen. Näin al­kaa suu­ri seik­kai­lu.

Kuin­ka oi­ke­as­sa A­li­na-­Si­nik­ka on­kaan!, et­tä "em­me o­le kuun­nel­leet". Niin se on mo­neen­kin koh­dal­la, va­li­tet­ta­vas­ti. Niin mi­nun­kin.

Uus-in­ke­ri­läi­syys

Mut­ta on­ko to­del­la­kin syn­ty­mäs­sä "uus­in­ke­ri­läi­syys"? Jos on, niin se on hie­no­a ja sen paik­ka on nyt Suo­mi, kos­ka Suo­mes­sa a­suu nyt noin 50'000 in­ke­ri­läis­tä per­hei­neen (T.F.)

Tut­ki­ja, tri Toi­vo Flink kir­joit­taa sa­mas­sa "In­ke­ri­läis­ten Vies­tis­sä" suo­ma­lais­ta In­ke­rin­maa­ta, jos­sa o­li a­su­nut noin 140'000 lu­te­ri­lais­ta suo­ma­lais­ta, ei e­nää o­le ol­lut o­le­mas­sa noin sa­taan vuo­teen... Näin ker­too tut­ki­ja.

Mut­ta en kui­ten­kaan ha­lu­a näin hel­pos­ti luo­pu­a In­ke­rin maas­ta. Jos pa­la­taan in­ke­ri­läis­ten his­to­ri­aan. Se on pi­dem­pi kuin sa­ta vuot­ta. Mo­ni muis­taa, et­tä se al­koi 1600-lu­vun a­lus­sa ja vaik­ka­pa mai­ni­taan en­sim­mäi­sen lu­te­ri­lai­sen seu­ra­kun­nan vuo­del­ta 1611 ja vuon­na 1656 In­ke­rin­maal­la toi­mi jo 58 e­van­ke­lis­ta seu­ra­kun­taa, joi­den o­mis­tuk­ses­sa o­li 36 kirk­ko­a ja jois­sa toi­mi 42 pap­pi­a.

Sit­tem­min 1800-lu­vun a­lus­sa al­koi kir­kon a­loit­tees­ta ke­hit­ty­ä kou­lu­jär­jes­tel­mä. Vuon­na 1863 pe­rus­tet­tiin Kolp­pa­nan o­pet­ta­ja­se­mi­naa­ri jos­ta tu­li­kin In­ke­rin­maan kult­tuu­rin ku­kois­tuk­sen ja hen­ki­sen e­lä­män kes­kus. Si­vis­ty­nei­den pe­da­go­gien an­si­os­ta kou­luis­sa jär­jes­tet­tiin lau­sun­ta­ker­ho­ja, lau­lu­kuo­ro­ja ja or­kes­te­rei­ta. Ja sil­loin jo pi­det­tiin In­ke­rin­maal­la Lau­lu­juh­li­a, jon­ne ke­rään­tyi par­haim­mil­laan noin 4'000 o­sal­lis­tu­jaa. Tä­män kai­ken an­si­os­ta in­ke­rin­suo­ma­lais­ten si­vis­tys­ta­so o­li huo­mat­ta­vas­ti kor­ke­am­pi kuin ve­nä­läi­sel­lä vä­es­töl­lä, jo­ka o­li suu­rel­ta osin lu­ku­tai­do­ton.

In­ke­rin ku­kois­tus­kau­si

E­li on ol­lut In­ke­rin­maan, in­ke­ri­läis­ten his­to­ri­as­sa ku­kois­tus­kau­si­a­kin... Val­lan­ku­mous Ve­nä­jäl­lä toi puh­dis­tuk­set, vai­not, pak­ko­siir­rot. Al­koi­vat hyök­käyk­set lu­te­ri­lais­ta kirk­ko­a vas­taan ja suo­men­kie­li kiel­let­tiin "na­ti­o­na­lis­ti-­vas­ta­val­lan­ku­mouk­sel­lis­ten" kie­le­nä.

Sit­ten so­ta (1941-1945) pyyh­käi­si y­li In­ke­rin maan ja in­ke­ri­läi­set hei­tel­tiin Suo­meen (n. 63'000) ja Suo­mes­ta ta­kai­siin Neu­vos­to­liit­toon (1944-45) noin 56'000. Nyt sit­ten 1900-lu­vun a­lus­sa pre­si­dent­ti Mau­no Koi­vis­ton siu­nauk­sel­la käyn­nis­tyi pa­luu­muut­to­pro­ses­si Suo­meen. Tut­ki­ja Toi­vo Flin­kin mu­kaan

    pa­luu­muut­to on tuo­nut Suo­meen run­saat 50'000 in­ke­rin­suo­ma­lais­ta per­hei­neen. In­ke­rin­maal­la su­ku­juu­ril­taan in­ke­rin­suo­ma­lai­si­a on tääl­lä het­kel­lä al­le 10'000. Vi­ros­sa mää­rä on sa­maa suu­ruus­luok­kaa. Ruot­sis­sa in­ke­rin­suo­ma­lai­set o­vat jo käy­tän­nös­sä su­lau­tu­neet val­ta­vä­es­töön.

Joit­ten­kin ti­las­to­jen mu­kaan ny­ky­ään Suo­mes­sa on noin 74'000 ve­nä­jän­kie­lis­tä ja näin ol­len sii­tä noin 60 pro­sent­ti­a on In­ke­rin suo­ma­lai­si­a. Mei­tä on näin­kin pal­jon! E­li, jo­pa Lap­peen­ran­nan ko­koi­nen kau­pun­ki, mut­ta mik­si me ol­laan niin nä­ky­mät­tö­mi­ä? In­ke­ri­läi­set e­del­leen o­vat pe­lois­saan, et­tä jos­pa taas jot­kut uu­det tuu­let tai myrs­kyt al­ka­vat pu­hal­taa jos­tain ja taas hei­te­tään jon­ne­kin, jo­ten mo­net ha­lu­a­vat su­lau­tu­a mi­tä pi­kem­min suo­ma­lais­ten vä­es­töön! Ne jot­ka ei­vät o­saa suo­men­kiel­tä liit­ty­vät ve­nä­jän­kie­li­siin ja ve­nä­läis­ty­vät Suo­mes­sa. Se­kin tun­tuu tur­val­li­sem­mal­ta kun ol­la nä­ky­vis­sä "kie­li­tai­dot­to­ma­na in­ke­ri­läi­se­nä". Vaik­ka­kin näin i­kä­väs­ti meil­le on käy­nyt, en ha­lu­ai­si lait­taa hyl­lyl­le In­ke­rin kan­san his­to­ri­aa, siel­lä in­ke­ri­läi­syys ei säi­ly!

In­ke­ri­läi­nen i­den­ti­teet­ti

In­ke­ri­läi­syys säi­lyy vain meis­sä vie­lä e­los­sa o­le­vis­sa ai­to­in­ke­ri­läi­sis­sä ja näis­sä uus­in­ke­ri­läi­sis­sä, jos sel­lai­nen il­mi­ö on syn­ty­mäs­sä. It­se i­loit­sen sii­tä ja toi­von, et­tä lap­sen­lap­sis­sa­ni he­rää jos­kus kiin­nos­tus su­ku­juu­riin ja o­maan i­den­ti­teet­tiin!

In­ke­ri­läi­set kuu­lu­vat Suo­men vä­hem­mis­tö­ryh­mään suo­men­ruot­sa­lais­ten, ro­ma­nien, saa­me­lais­ten, mu­kaan, joil­la on e­ri­kois­a­se­ma Suo­mes­sa, e­li vä­hem­mis­tö­sta­tus, jo­ka oi­keut­taa o­maan kie­leen ja kult­tuu­riin säi­lyt­tä­mi­seen.

Saa­me­lais­kä­rä­jien mu­kaan saa­me­lai­si­a a­suu kaik­ki­aan 230 kun­nas­sa Suo­men 336 kun­nas­ta. Suo­men noin 6'000 saa­me­lai­sis­ta noin 3'000 pu­huu saa­me­lais­kie­li­ä äi­din­kie­le­nään.

Suo­mes­sa ro­ma­nei­ta ar­vi­oi­daan o­le­van noin 10'000. Ro­ma­nit o­vat tul­leet Suo­meen noin vii­si­sa­taa vuot­ta sit­ten pää­a­si­as­sa län­nes­tä Ruot­sin kaut­ta.

In­ke­ri­läi­si­ä, joit­ten juu­ret o­vat Suo­mes­sa, on 50'000, jo­ten in­ke­ri­läi­si­ä voi pi­tää al­ku­pe­räi­si­nä suo­ma­lai­si­na. Näin sa­noi myös Mau­no Koi­vis­to huh­ti­kuus­sa 1990.

In­ke­ri­läi­sil­lä on sen­tään o­ma vi­ral­li­nen lip­pu, vaa­ku­na, kan­sal­lis­lau­lu ja kan­sal­lis­kuk­ka, ke­to-or­vok­ki, vi­o­la tri­co­lor.

In­ke­ri­läi­syys tun­nus­tet­ta­va

Jo­ten Suo­men täy­tyy tun­nus­taa in­ke­ri­läi­set o­ma­na vä­hem­mis­tö­ryh­mä­nä e­rik­seen ve­nä­jän­kie­li­sis­tä ja myön­tää vä­hem­mis­tö­sta­tus ja luo­da In­ke­rin kult­tuu­ri au­to­no­mi­a.In­ke­rin kie­li­kään ei o­le ko­ko­naan sam­mu­nut, sen voi vie­lä el­vyt­tää ja pai­naa vaik­ka Aa­pi­sen ja a­loit­taa uus­in­ke­ri­läis­ten lap­sil­le kie­li­o­pe­tus­ta.

Jo­ten Nou­se In­ke­ri ja he­rää työ­hön!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Mikään ihmisen rakentama ei ole ikuista. Ei edes valtakuntien rajat. Inkeri voi olla jälleen osa Suomea jonakin päivänä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ei sitä koskaan tiedä mitä voi olla kulman takanakaan! Tulevaisuus on tuntematon ja historia voi toistaa itseään.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Viola, olen saanut opetusta kaksivuotta Kolppanen seminaaria Käyneeltä Matti Kälviäiseltä, joka yhdessä Porajärvellä syntyneen vaimonsa kanssa toimi opettajana 40-50 luvulla Saviselän koulussa.
Vaimo Toini taas oli löytynyt Maikkulan pakolaiskeskuksesta, jonka johtajana Matti oli toiminut, mieleeni on jäänyt ettei Matti Toinin tavoin osannut hiihtää.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #10

Aimo Remes, on tosi hienoa, että Kolppanan seminaarin käyneen opettajan sanoma ulottui siihenkin päivään asti! Ja koko tämä teidän tarina on mielenkiintoinen.

Siitä hiihtämisen taidosta. Ehkä Matilla ei ollut mahdollista hankkia aikoinaan hyviä suksia, että olisi voinut harjoitella ja, sitten Toinin kanssa hiihtää kilpaa.:-)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #12

Oli saanut Toininsa ilman hiihtotaitoakin. Muistan myös kun inkeriläisiä palautettiin Neuvostoliittoon niin Kälviäisetpelkäsivät myös palauttamista.
Heillä oli myös inkeriläinen kasvattityttö ja hänet aikoivat jättää Suomeen joutuvat lähtemään.
Inkeriläisten kohtalo on verrattavissa kääntäen armeenialaisten kohtaloon
Neuvostoliitossa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #16

Olen kirjoittanut blogeja inkeriläisten palauttamisesta Neuvostoliittoon.Niin Suomen kuin Neuvostoliiton viranomaiset tiesivät, etteivät inkeriläiset pääse omille kotiseuduille. Erittäin traagista se oli orpolasten kohdalla!

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185219-pikk...

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/36985-perus...

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184882-viim...

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Mielenkiintoinen kirjoitus Violalta ja kiitokset.
Nyt kun Inkerinmaakin aikanaan kuului Ruotsiin niin osaatko sanoa onko siellä minkäänlaisia kaipuita noihin aikoihin? Tai peräti separatismiin ja itsenäisyyteen vai onko sellaisen toiminnan kriminalisointi ollut mielestäsi ylilyönti?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Inkeriläisillä on ollut kaipaus ja uskon, että on vielä edelleenkin uusilla sukupolvilla kaipuu omaan itsenäiseen elämään, omaan valtioon. Sanotaanko sitä sitten separatismiksi tai vapauden kaipuu itsenäiseksi, joka tapauksessa nyt se on näinä aikoina ajankohtaista. Ihminen ei halua olla orja vaan pyrkii vapauteen.

Itse kirjoitin blogin " 2014-separatismin vuosi":

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/157279-2014...

Se ilmiö on nyt globaalissa maailmassa, joten ei Venäjäkään pääse siitä minnekään. Jos ei inkeriläiset, niin joku muukin voi nostaa ääntä...

Verkkouutisissa Juha-Pekka Tikka 4.3.2015

"Leningradin kuvernööri sanoi suomensukuisia uhiksi Venäjälle - vertasi Ukrainaan".
Kirjoituksen mukaan kuvernööri Aleksandr Drozdenko mainitsi inkeriläiset ja inkeroiset uhkina maan yhtenäisyydelle...

Kuvernöörin mukaan ryhmät ovat mukana toiminnassa, joka heikentää Venäjän valtion intressejä luomalla epäilyjä sen yhtenäisyydestä ja puhumalla erillisestä Inkerinmaan
valtiosta. Jos et ole lukenut, niin linkki sivulle:

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/inkeroiset%20...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Uskoakseni pakkosiirretyillä ei voi ollakaipuuta Ruotsiin senkummemmenmin kuin Ameriikkaan henkensä hädässä pakoonpäässeillä Norjanrajan metsäsuomalaisillakaan.
Ruotsissahan rasismi onkin kukoistanut ja kukoistaa vieläkin suomenkielen opetuksen suhteen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ei tietenkään kaipuuta Ruotsiin!

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Sodan jälkeen meillä asui hetken inkeriläisperhe. Itku oli suuri, kun heidän piti palata NL:on.
Meillä on pieni yksiö, jossa asuu miellyttävä inkeriläispappa. Toivon pitkää vuokrasuhdetta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Lisää kommentiin.
Oli paljon kyyneleitä monen muunkin kohdalla. Viimeisessä junassa Inkeriin oli myös nyt jo edesmennyt enoni vaimo. Hän kertoi siitä tunnelmasta ja eikä halunnut paluumuuttajana vuonna 1990 lähteä takaisiin Suomeen.

linkki kirjoitukseeni: "Viimeisellä junalla Inkeriin ":

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184882-viim...

Toivon minäkin inkeriläispapalle kaikkea hyvää! Missä päin lienee Hänen syntymäseutu? Itse olen Oinaalan kylästä jonka sota pyyhkäisi pois maan pinnalta. Lempaalan kunta kuitenkin, eli Pohjois-Inkeristä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Inkeriläisten pelko kertoo todella suuresta pelkokertoimesta. Venäjä on yksin ja kaikkia vastaan.

Venäjällä pitäisi olla 500 -miljoonaa ihmistä, että maa olisi turvassa. Venäjän väestö on 9% Kiinan väkiluvusta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Vaikka "Venäjän väestö on 9% Kiinan väkiluvusta", niin maitten suhteet tuntuvat olevan hyvät. Niin kaupallinen,taloudellinen kuin sotilaallinenkin yhteistyö sujuvat hyvin...
Vai mitä sanot?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#9
Eikös Venäjän ja Ukrainankin välit olleet suorastaan veljelliset. Kovin nopeasti ne mielialat vaihtuvat.

Inkerissä en ole asunut koskaan, mutta Aasiassa melko kauan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #20

Venäjän ja Ukrainan välistä suhdetta ei voi verrata Venäjän ja Kiinan suhteeseen.

Venäjän ja Ukrainan konfliktissa on suurin piirtein alueellinen ja etninen kysymys.
Venäjän ja Kiinan välillä sitä ei ole.

Minä asuin "melko kauan" Neuvostoliiton Inkerissä ja nyt Suomessa lähes neljännes vuosisataa mutta tuntuu siltä, että aina ole vain kotoutumassa uuteen kotimaahani...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Sini Lappalainen,kiitos suosittelusta!

Mukavia Pääsiäispäiviä!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Esa Jussi-Salminen,

kiitos kun piipahdit sivulleni ja suosittelit!

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Parhaimmat kirjoitukset syntyy aina siltä alalta, millä ihminen on eniten kotonaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos.

Sinäkin olet hyvin perehtynyt suomalais-ugrilaisuuteen! Teet hyviä aiheeseen liittyviä blogeja! Varmaan hallitset venäjänkieltä. On levotonta siellä suomalais-ugrilaisten keskuudessa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kaikille tähän asti keskusteluun osallistujille!

Linkitän videoon, jossa inkeriläinen Elsa Kirjanen Kouvolasta laulaa

"Kotimaani, Isänmaani, Inkerinmaa...Nouse Inkeri uudelleen..."

Inkeriläisten kesäjuhlissa vuonna 2012 Lahdessa

Olkaa hyvä! Пожалуйста!

https://www.youtube.com/watch?v=r723T8XpxOQ&featur...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset