Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Kalevala 180 vuotta

  • Kullervo on kotoisin Inkeristä
    Kullervo on kotoisin Inkeristä
  • Kalevalan ensipainos
    Kalevalan ensipainos
  • Väinämöinen
    Väinämöinen
  • Aino
    Aino
  • Väinämöinen
    Väinämöinen
  • Runonlaulajat
    Runonlaulajat

Noilla Väinölän ahoilla, Kalevalan kankahilla... ollan jo 180 vuotta

Wikipedia tietää kertoo Kalevalasta:

    Kalevala on Suomen kansalliseepos. Se perustuu Elias Lönnrotin (1802–1884) vuodesta 1828 alkaen kokoamiin suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin. Nämä runot ovat kalevalaista runoutta eli ne on tehty kalevalaiseen runomittaan. Kalevalan sisältämät runot eivät ole suoraan runonlaulajien laulamassa muodossa, vaan niitä on muokattu, niiden kieliasua on yhtenäistetty ja korjailtu ja joitakin osia runoista on siirretty toiseen paikkaan ja eri asiayhteyteen kuin alun perin muistiin merkityissä runoissa. Osan Lönnrot on runoillut itse muodostamaan yhtenäisiä juonikuvioita...

Kalevalan-päivän juhla Pietarissa

Pietarin kaupungin Inkerin suomalaisten kulttuurin itsehallinnon alueellinen julkinen organisaatio, Петербургская городская национально-культурная автономия финнов – Инкери, kutsuu teidät juhliin, jotka ovat omistettu karjalais-suomalaisen eepoksen Kalevalan ensimmäisen painoksen 180-vuotispäivälle.

Juhla pidetään Pietarin kansallisuuksien talolla 27.02.2015 kello 16:00 – 19:00.

Ohjelmassa muun muassa:

  • Taiteilija A. I. Zykovan Kalevala aiheinen Tilkkutöiden taidenäyttely
  • Alexander Chistyakov
  • Luovien ryhmien esiintyminen
  • Tietovisa "kansanviisaus"
  • Pohjoisen luonnon arkkitehtuuri Helsingissä, Tampereella ja Pietarissa
  • Kuntoutuskeskus Prometheuksen yhtye esiintyy
  • Pietarin koulu 365:n "taimi" -ryhmä
  • Valtiollisen Kolpinon koulun 467 kalevala-aiheisia esityksiä
  • Ym

Elias Lönnrot(1802-1884)

Elias Lönnrot, Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, ja Kantelettaren kokoaja.

Vuosina 1832–1837 ja 1841–1842 teki yhteensä 11 matkaa Suomen ja Venäjän Karjalassa... Aunuksen ja Arkangelin läänissä... keruumatkan Inkeriin vuonna 1844 vakuuttuen kokemastaan: Inkerissä vanha perinnekulttuuri todella oli elinvoimaista... Viroon. Lönnrot kokosi ja julkaisi keruumatkansa tuotoksista neljä Kantele-vihkoa... Tuotokset julkaistiin omakustanteina vuosina 1829–1831. Ensimmäinen Kalevala oli julkaistu vuonna 1835. Toinen painos oli julkaistu vuonna 1849.

Kalevalalla on ollut suuri merkitys suomalaisen kansallistunteen luojana. Se oli kansallisuusaatteen syntyhetki, jolloin Suomen älymystö havahtui siihen, että meillä on oma historia. Siihen asti meillä oli ollut vain Ruotsin historia. Kalevala on myös vaikuttanut laajasti taiteisiin ja tieteisiin ja vaikuttaa edelleen nykysuomalaisenkin ajatteluun ja mielikuviin. Näin on niidenkin kohdalla, jotka eivät ole Kalevalaa koskaan lukeneet.

David Emmanuel Daniel (Taneli) Europaeus

Muusta Kalevalasta poiketen Kullervo-runon alkuperä on Inkerissä, josta sen keräsi ja toimitti Lönnrotille D. E. D. Europaeus. Inkerinmaalla vielä osattiin laulaa vanhalla tavalla kirjoitti aikoinaan Taneli Europaeus (1820–1884), joka oli suomalaisen kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi. Hän oli Elias Lönnrotin aikalainen ja Suometar-lehden perustajia.

Europaeus teki ensimmäisen keruumatkansa Pohjois-Inkeriin vuonna 1847 yhdessä H. A. Reinholmin (1819–1883) kanssa, joka oli Suomen ensimmäisiä kansanperinteen tallentajia. Europaeus teki vuosina 1845–1854 yhteensä seitsemän runonkeruumatkaa Karjalaan, Vienan Karjalaan, Inkeriin ja Viroon. Hän oli myös merkittävä kielitieteilijä, joka loi paljon uudissanoja suomen kieleen.

Europaeus innostui löydöstään niin, että alkoi painostaa Elias Lönnrotia ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa lähettämään Inkeriin lisää kerääjiä...

Venäjän kielen täydellinen I. P. Belskyn tekemä käännös oli julkaistu vuonna 1888 lehdessä "Kirjallisuuden Pantheon" «Пантеон литературы», erillinen painos julkaistiin vuonna 1889.

Runoilija, sanomalehtitoimittaja ja akateemikko V. A. Koskenniemi:

    ”... suomalaisen muinaisrunon piirissä on pienen Inkerin osuus niin suuri, että se käsittää runsaan neljänneksen kaikista talteen kirjatuista runoaarteista ja nimenomaan lyyrisen runouden alalla on tämä Inkerin edustus vieläkin huomattavampi. Syyllä on kansanrunouden tutkija voinut väittää, että inkeriläiset kokoelmat ovat olleet niin rikkaat, että jos sellainen runoaarre tavattaisiin muulla eurooppalaisella kielellä, se olisi tutkijain yleisen huomion ja ihailun esineenä ... kansojen arvoa ja merkitystä ei suinkaan mitata lukumäärän perusteella.”

Olisiko Kalevala oleellisesti erilainen jos siitä puuttuisi Inkeristä oleva Kullervo. Samalla meiltä puuttuisi Kullervo-sinfonia, Kullervo-taulut, näytelmät ja paljon muuta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Europaeus on runojen kerääjänä jäänyt Lönnrotin varjoon, vaikka hänen työnsä oli todella merkittävä.

Europaeus oli kotoisin Savitaipaleelta Etelä-Karjalasta. Kirkonkylän koulukeskus kantaa runonkerääjän nimeä.

Parhaillaan Kansallisteatterissa esitetään Europaeuksen elämästä kertovaa näytelmää.

Ainakin me savitaipalelaiset arvostamme miehen elämäntyötä!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Olen tutustunut aiheeseen jo hieman ennenkin ja ihmetellyt asiaa, koska Europaeus teki ensimmäisen keruumatkansa Pohjois-Inkeriin vuonna 1847 yhdessä H. A. Reinholmin (1819–1883)kanssa, joka oli Suomen ensimmäisiä kansanperinteen tallentajia...

Europaeus innostui löydöstään niin, että ALKOI PAINOSTAA Elias Lönnrotia ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa lähettämään Inkeriin lisää kerääjiä...

Joskus joku tekee työn ja toinen niittää kunniaa. Kaikella kunnioituksella kuitenkin nyt jälkikäteen, niin Europaeukselle kuin Lönnrotille! Kiva kun olivat kiinnostuneet myös Inkerin maasta!

Kiitos kommentista.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kun on niin hiljaista, niin pistänpä Lahden sinfonia orkesterin asialle Jukka-Pekka Sarasten johdolla. Olkaa hyvä! Пожалуйста!

https://www.youtube.com/watch?v=ROm9C7rUxwg

Jean Sibelius Kullervo - Jukka-Pekka Saraste, Lahti Symphony Orchestra :

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset