Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Suomalaisten alkuperä

Missä on suomalais-ugrilaisten alkukoti?

Olen kuullut Suomessa jo monesti Volgan mutkasta kun keskustellaan suomalais-ugrilaisten kansoista, joita yhdistää yhteinen kielellinen sukulaisuus. Vaikka emme ymmärtäisi kaikkia kielisukulaisiamme, niin joskus hyvin havaitsemme kuulolta, että monet kielet ovat meitä lähellä olevia kieliä, muttemme tietenkään pysty ymmärtämään ja keskustelemaan ilman erityiskoulutusta. Me voimme ymmärtää vain omakielistä informaatiota.

Tiedämme, että on olemassa ainakin kaksi versiota.

Perinteisen erityisesti kielitieteilijöiden suosiman teorian mukaan suomalais-ugrilaisten alkukoti olisi ollut Venäjällä, Volgan yläjuoksun alueella ns. Volgan mutkassa, josta sittemmin eri kielikansoiksi muotoutuivat ryhmät olisivat vuosisatojen ja - tuhansien myötä siirtyneet nykyisille seuduilleen. Suomalaiset olisivat siis siirtyneet länteen ja luoteeseen.

Toinen näkemys olettaa suomalaisten lähtöseutujen sijoittuneen keskiseen Eurooppaan, josta he olisivat seuranneet sulava jäätä ja olleet siis pohjoisen Euroopan alkuperäiskansoja.Tämän näkemyksen mukaan suomalais-ugrilainen laajeneminen olisi tapahtunut käytännössä lännestä itään ja koilliseen.

Monet kielitieteilijät pitävät edelleen Volgan mutkan aluetta perustelluimpana, mutta jätetään kuitenkin tämä kielitieteellinen teoretisointi niille, jotka siihen ovat perehtyneet tai perehtymässä ja lähdetään etsimään Volgan mutkaa.

Volga

Mutta ensin itse Volga joki (ven. Волга), joka sijaitsee kokonaisuudessaan Venäjällä ja vie Venäjän sydämeen. Joidenkin teorioiden mukaan sana Volga tulisi Volgan rannoilla eläneiden suomensukuisten kansojen vettä merkitsevästä sanasta valka. Volgaa sanotaan kaunottareksi Venäjällä, Красавица Волга, laulujakin on paljon omistettu.

Volgan mutka on veden alla.

Ylä-Volga alkaa Valdain ylängöltä ja päättyy Mologan mutkaan, jossa ennen sijaitsi Mologan kaupunki, jonka nykyisin peittää Rybinskin tekojärvi. Rybinskin tekojärvi on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin. Valtavan järven rakennutti aikanaan Josif Stalin. Sen alle jäi muun muassa historiallinen Mologan kaupunki ja 663 kylää, ja noin 130'000 ihmistä joutui muuttamaan.

Volgan mutka

Rybinski tekojärveä käytetään tällä hetkellä vesiliikenteeseen ja siellä on useita risteilyaluksia. Paikallinen kansa hyötyy paljon kalastuksesta.

Mologan kaupunki

Mologa (ven. Моло́га) on entinen kaupunki Venäjällä. Se sijaitsi Volgaan laskevan Mologajoen suussa 32 kilometrin päässä Rybinskistä.joka ensimmäistä kertaa mainitaan vuonna 1149. 1300–1500 -luvuilla se oli itsenäisen lääniruhtinaskunnan keskus ja myöhemmin huomattava kauppapaikka. Vuonna 1777 siitä tuli Jaroslavlin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. 1900-luvun alussa asukkaita oli noin 5'000 henkeä.

Volgan mutka Volgan mutka

Vuonna 1941 kaupunki jäi Rybinskin vesivoimalan rakentamisen yhteydessä syntyneen Rybinskin tekojärven alle. Asukkaat siirrettiin etupäässä Rybinskiin, jossa nykyään toimii Mologan seudulle omistettu museo. Tekojärven pinnan ollessa matalalla veden alta paljastuu Mologan katuja, talojen perustuksia ja hautausmaan kiviä.

Eli Mologan mutka on Volgan mutka ja se on nyt veden alla. Kuitenkin sieltä peräisin taidamme olla, ainakin kielellisesti, jos ei geneettisesti. Meitä suomalais-ugrialaisia on kaikkiaan noin 23 miljoonaa, joista unkarilaisten ja suomalaisten osuus on lähes 90 prosenttia.

    Lähteet:
    - Wikipedia.
    - Lassi Saressalo. Kansan kohtaloita. Suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Joachim Seetaucher

Vaikka suomalainen ei pystykään ymmärtämään unkarin kieltä ilman opiskelua, niin kauempaa kuunnellessa sitä luulee helposti suomen kieleksi, koska kaikissa sanoissa on suomen kielen tapaan paino ensimmäisellä tavulla, sanat ovat usein pitkiä suomen kielen tapaan ja niissä esiintyy runsaasti suomen kanssa samalla tavalla lausuttuja takavokaaleja. Lisäksi uudislainojen osuus on suomen kielen tavoin vähäinen, kun molemmissa kielissä on pääsääntöisesti pyritty löytämään omankielinen ilmaisu.

Kielitieteellisesti myös yhteneväisyyksiä ovat mm. sijamuotojen runsaus, verbimuotojen samankaltaisuus sekä tietyt vanhakantaiset toisiaan lähellä olevat sanat.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Joachim Seetaucher kirjoitti : " Vaikka suomalainen ei pystykään ymmärtämään unkarin kieltä ilman opiskelua, niin kauempaa kuunnellessa sitä luulee helposti suomen kieleksi...",
- niin se on, ja lähempänä jos katsotaan ja kuunnellaan viron tai karjalan kieltä, niin pystytään lähes helposti ymmärtämäänkin.
Evakossa Udmurtiassa lapsena opin nopeasti ymmärtämään ja puhumaankin udmurtian kieltä ja olin kielen "kääntäjänä" torilla aikuisille kun piti tehdä kauppaa.
Kiitos avauskommentista!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Unkarilainen nainen alkoi kerran jututtaa Muenchenin metrossa, kun puhuin vaimoni kanssa suomea, kieli kuullosti jotenkin tutulta.

Joachim Seetaucher

Unkariksi: Négy hal úszkál elvenen a víz alatt.
Suomeksi: Neljä kalaa uiskentelee elävänä veden alla.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #16

Varmaan suomalaiset ja unkarilaiset ovatkin lähempiä kielisukulaisia tässä suomalais-ugrilaisessa kieliryhmässä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tässä olisi unkarin kieltä vuodelta 1963, Laila Kinnunen laulaa unkariksi vai unkarilaisittain?

http://www.youtube.com/watch?v=16EA7d1rBuI

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #19

Laila Kinnunen oli vertaansa vailla lahjakas niin kielissä kuin laulamisessakin, joten kyllä hän laulaa aivan unkariksi. Lauloi myös venäjäksikin:
http://www.youtube.com/watch?v=mdT4I-J_8zY

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #20

Kyllä, Laila Kinnusen venäjänkieli on tosi hyvä! Kiitos, oli kiva kuunnella.

Jaakko Anttila

Suomalais-ugrilaisten kielten sukupuu harhautti suomalaisten alkuperää 1800-luvulla tutkineet luulemaan, että suomalaiset ovat muuttaneet Suomeen Volgan mutkasta.

Vielä 1960-luvulla arkeologian professori Ella Kivikoski edusti maahanmuuttoteoriaa, jonka mukaan suomalaiset muuttivat Virosta Kokemäenkokea pitki Hämeeseen ja levittäyivät sieltä koko Etelä-Suomeen. Teoria perustui virolaiseen solkityyppiin, jonka tyyppisiä solkia löydettiin kaivauksissa Kokemäenjoen varrelta.

Vuonna 1980 oli arkeologian opiskelijoiden retkellä Karjaalla ja Salossa. Karjaalla on Suomenlahden 600-luvun rantaviivan kohdalla muistomerkki, jossa on teksti: "Suomalaiset nousivat maihin tällä kohdalla".

Arkeologi Unto Salo ja muut arkeologit todistivat 1970-luvun alkupuolella asuinpaikkatutkimusten perusteella, että Etelä-Suomessa asutus on ollut jatkuvaa kivikaudelta saakka. Suomalainen geenitutkimus (H.R. Nevanlinna) todisti jo vuonna 1978, että 80 % suomalaisten geeneistä on peräisin lännestä.

Arkeologi Matti Huurteen "9000 vuotta Suomen esihistoriaa" julkaistiin Suomessa jo vuonna 1979, ja vuonna 2005 siitä julkaistiin 5. ja uudistettu painos, joka sisälsi uusimpia tutkimustuloksia. Matti Huurteen "Kivikauden Suomi" julkaistiin vuonna 1998.

Mitokondriaalisella (äidinpuoleisella) geenitutkimuksella voidan tutkia geneettisiä etäisyyksiä. "Itämerensuomi-eurooppalainen maa". toimittanut Kyösti Julku. Oulu 1997, sisältää Markku Niskasen kirjoittaman luvun 6: "Itämerensuomalaisten alkuperä fyysisen antropologian näkökulmasta".

Sivu 115: "Mitokondriaalisen DNA:n tulokset osoittavat, että saamelaisia lukuunottamatta kaikki tähän asti tutkimuksessa käytetyt suomalaisugrilaiset kansat (suomalaiset, karjalaiset, virolaiset ja Volgan suomalaiset) ovat samaa geneettistä alkuperää ei-uralilaisia kieliä puhuvien eurooppalaisten kanssa. Tämän perusteella suomensukuisten kansojen monien geneettisten merkkitekijöiden alleelitaajuuksien poikkeavaisuus tyypillisistä eurooppalaisista alleelitaajuuksista johtuu viimeisten vuosituhansien aikana tapahtuneesta osittaisesta eristyneisyydestä ja väestömäärän romahduksista johtuneista geneettisistä pullonkauloista."

Suomalaisten länsipuolella olevilla kansoilla on hivenen enemmän läntistä komponenttia, itäpuolella taas hivenen enemmän itäistä. Itäisyys nousee vähän kerrallaan itään mentäessä ja laskee hitaasti mentäessä länteen. Vasta Uralin itäpuolella itäisen komponentin pitoisuus alkaa kasvaa jyrkemmin.

Mikään Euroopan kansa ei kuitenkaan ole vailla itäisiä geenejä, jotka ovat luultavasti olleet yksi elementti jo muinaisessa eurooppalaisuudessa. Samalla tavalla mikään aasialainen kansa ei ole vailla läntisiä geenejä. Ruotsalaisetkin ovat vain asteen verran suomalaisia läntisempiä geeneiltään, läntisemmän sijaintinsa vuoksi. Geneettisesti läntisimmänkin Euraasian kansan baskien geeneissä yli kymmenesosa (12,4%) on itäistä komponenttia.

Itämerensuomalaisia länsieurooppalaisia ollaan. Vain kieli on tullut idästä. People and languages migrate in different ways.

Joachim Seetaucher

Mutta geenianalyysien mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuolisten suomalaisten geenistö poikkeaa länsipuolen suomalaisten geenistöstä enemmän kuin länsisuomalaisten geenistö muiden länsieuroppalaisten maiden väestön geenistöstä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Joachim Seetaucher kirjoitti : " Mutta geenianalyysien mukaan...",

- niin nykypäivänä geenitutkimukset saattavat tuoda tutkijoille uutta tietoa ja vaikkapa yllätyksiä, niin kuin viimeaikaiset venäläisten geenitutkijoitten mukaan suomalaisilla ja venäläisillä on identtiset geeniperimät, josta me keskusteltiin blogissani "Venäläiset ovat etnisiä suomalaisia".
Linkki sinne, jos ketään kiinnostaa. Olkaa hyvä! Пожалуйста!

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136349-vena...

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #11

Koskee nimenomaan niitä itäsuomalaisia. Heitä ei ulkonäön perusteella voi erottaa pohjoisvenäläisistä, raavaat pohojolaaset kylläkin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #12

Joachim Seetaucher kirjoitti : " ...itäsuomalaisia...ulkonäön perusteella ei voi erottaa pohjoisvenäläisistä..",

- täällä Itäsuomessa tai lähempänä kaakkoiskulmilla, kantasuomalaisen on varmasti vaikea erottaa ulkonäön perusteella yksin kulkevaa venäläistä suomalaisesta, mutta itse kyllä erotan lähes 100 prosenttisesti vastaan tulijan venäläisen suomalaisesta.
Riippuu varmaan siitä, että olen kasvanut venäläisessä yhteisössä ja sen kulttuurissa.

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #21

Ehkäpä et kuitenkaan erota kasvonpiirteiden perusteella, vaan esimerkiksi pukeutumisen tai käyttäytymisen perusteella. Putin menisi täysin itasuomalaisesta maanviljelijästä, kun panisi verkkarit jalkaan ja menisi pellolle talikon kanssa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #23

Venäjällä on kuulemma julkinen salaisuus, jotta Putinilla on karjalaisia sukujuuria.

Mutta tietääkö kukaan, jotta oliko voittamaton Suvorov oikeasti savolainen?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #25

Legendan mukaan Suvorov ( 1730-1800)olisi Ruotsin aatelissukua. Heidän kantaisä Suvor muutti Venäjälle vuonna 1622 ja otti Venäjän kansalaisuuden...

http://ru.wikipedia.org/wiki/

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #23

Niin, erotan ensin tietenkin pukeutumisen ja käyttäytymisen perusteella ja lisäksi tärkein on katsekontakti.Kyllä joskus kasvopiirteissäkin jotain "tuttua" löytyy.

Aki Mönkkönen Vastaus kommenttiin #11

Kuinkas ns. ajautumisteoria soveltuu geneettisten samankaltaisuuksien selittämiseen varsin samanlaisissa olosuhteissa?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #13

Aki Mönkkönen.

En tiedä. Tarkoititteko venäläisten geenitutkijoitten julkaisuja edellisessä blogissani?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Miesten Y-kromosomi viittaa Jakutiaan (Saha). Onko Euroopasta haettu vaimoja? Islantilaisethan hakivat naisia Irlannista, siksi Islannissa on paljon punatukkaisia.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jaakko Anttila.
Kiitos valaisevasta kommentista. Yhteenveto kuitenkin on : "Itämerensuomalaisia länsieurooppalaisia ollaan. Vain kieli on tullut idästä. People and languages migrate in different ways.".
Täytyykin tutustua noihin tutkimuksiin, joihin viittaatte.

Jukka Mäkinen

"Vain kieli on tullut idästä."

Millä ihmeellä tämän väitteen voi todistaa. Voihan olla niinkin että muut suomalais-ugrilaiset kielet ovat tuleet lännestä sinne itään. Joskus on ollut joku kantaugri, mutta missä sen puhujat ovat asuneet??
Aika naurettavaa on vain ottaa nykyisten kielten puhujien maantieteellinen keskipiste ja olettaa että tuostapa ne ovat lähteneet liikkeelle.

Joku uudempi teoria muistaakseni esittää että suomensukuiset kielet nimenomaan ovat tulleet pohjoiseen etelästä tuhansia vuosia ennen kuin indoeurooppalaiset kielet tulivat idästäpäin. Muodostivat jonkinlaisen kantaeuroopan. Sittemmin tämä porukka sitten työnnettiin aina vaan kauemmaksi syrjään. Pakeni metsiin niinkuin tapana on ollut ihan viime vuosisadoille asti.

Taämän mukaan tuntuisi luonnolliselta että Venäjällä esiintyville suomensukuisille kielille on käynyt samoin. Paenneet kauemmaksi itään ja pohjoisiin korpiin indoeurooppalaisten levitessä alueelle.

Jaakko Häkkinen

"Millä ihmeellä tämän väitteen voi todistaa. Voihan olla niinkin että muut suomalais-ugrilaiset kielet ovat tuleet lännestä sinne itään. Joskus on ollut joku kantaugri, mutta missä sen puhujat ovat asuneet??
Aika naurettavaa on vain ottaa nykyisten kielten puhujien maantieteellinen keskipiste ja olettaa että tuostapa ne ovat lähteneet liikkeelle."

Ei kukaan sitä tuolla perusteella oletakaan. Täältä näet perustelut kantauralin paikantamiselle:
http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf

1. Uralilainen kieli on levinnyt tänne idästä.
2. Täällä ja Keski-Euroopassa on puhuttu aikaisemmin ihan muita kieliä kuin uralilaista tai indoeurooppalaista.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #39

Jaakko Häkkinen.
Kiitos kommentista ja linkistä tutkimuksenne!

Jaakko Anttila

Vuonna 2008 julkaistu suomalaistutkimus paljasti suuria eroja itä- ja länsisuomalaisten perimässä. Tutkimuksen mukaan itä- ja länsisuomalaiset eroavat toisistaan geneettisesti enemmän kuin englantilaiset saksalaisista. Suurten eroavaisuuksien syynä pidetään eristymistä. Suomalaisten geneettiset juuret ovat tutkimuksen mukaan pääosin Keski-Euroopassa. Itäsuomalaiset eivät kuitenkaan näytä olevan yhtään lähempänä venäläisiä kuin länsisuomalaiset, vaan päinvastoin: länsisuomalaisten FST-etäisyys sekä venäläisiin että ruotsalaisiin on noin 30, itäsuomalaisilla molempiin noin 70.

Matti Huurre toteaa tutkimuksensa "Kivikauden Suomi" sivulla 315 luvussa "Väkiluku".

"Ruotsalainen Bo Gräslund on verrannut kivikauden atlanttis-subboreaalista ympäristöä Kanadan oloihin ja arvellut sen pohjalta, että kampakeraamisen kulttuurin piirissä olisi yksi ihminen tarvinnut 25-100 km2 pyyntialuetta. Suomen pinta-alasta laskien täällä olisi ollut 2000-10000 asukasta.

Matti Huurre samalla sivulla 1600-luvun harvan saamelaisasutuksen perusteella: "Jos lähtökohtana pidetään sitä, että yksi henkilö tarvitsee 70 km2:n alueen, saadaan Suomen kivikauden asukkaita 5000-6000."

Edellä on esitetty selvällä suomen kielellä, että Länsi- ja Itä-Suomen erot johtuvat:

"harvan asutuksen aiheuttamasta eristyneisyydestä ja väestömäärän romahduksista johtuneista geneettisistä pullonkauloista".

Jaakko Anttila

Sen lisäksi, mitä edellä on esitetty:

Hämeen järvistä on löydetty 2300 vuotta vanhaa viljakasvien siitepölyä. Maanviljelys keskittyi Etelä-Suomeen keskiajalle saakka. Sisämaan asukkaat sen sijaan olivat vanhojen pyyntielinkeinojen edustajia. Suomen sisämaan nk. lapinrauniot eivät ole saamelaisten kokoamia kivikasoja. Ne ovat sisämaan vanhojen pyyntielinkeinojen harjoittajien kokoamia kivikasoja.

Suomessa kyläasutus asutus levisi Keski-Suomeen, Pohjois-Savoon ja Kainuuseen vasta sen jälkeen, kun Kustaa Vaasa oli julistanut erämaat valtion omaisuudeksi ja kehottanut savolaisia uudisasukkaita muuttamaan kaikkialle erämaihin Ruotsin Vermlantia myöten.

Pyyntielinkeinojen harvalukuisten harjoittajien geeniperimä vaikuttaa Itä-Suomessa "Pähkinäsaaren rajalinjan itäpuolella".

Arhi Kuittinen

Suomi on ollut kivikaudella ravinto-opillinen lämmin paratiisi. Ruokaa on roikkunut ja liikkunut suoraan suuhun. Marjoja, pähkinäpensaita, syötäviä juuria, eläimiä hurjat määrät nykyiseen verrattuna.

Talveen varastoitiin kuivattua lihaa ja ekä jo olutta osattiin tehdä.

Maailman vanhin olutmäski on löytynyt Suomesta, ei Egyptistä.

4500 v vanha marjaolutmäski.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Arhi Kuittinen kirjoitti : "Ruokaa on roikkunut ja liikkunut suoraan suuhun. Marjoja, pähkinäpensaita, syötäviä juuria, eläimiä hurjat määrät nykyiseen verrattuna.",

- nykyään "suoraan suuhun" roikkuu ruokaa myös suomalaisissa metsissä ja sinne jäävät mädäntymään! Elämä ja sen tavat muuttuvat. Nyt Japanista asti taitavat tulla tänne keräämään metsän antimia esim., mustikoita ja sieniä.

Nykyihminen on niin varma tulevasta päivästä, ettei viitsi enää mitään kuivata ja varastoida. Kaikki löytyy kaupoista, ainakin vielä! En pyri ennustamaan mitään, mutta tulevaisuus globalisaatiossakin on tuntematon.

Siis, kivikaudella oli jo suomalaiset löytäneet keinon valmistaa olutta marjoista ja, varmaan ei kukaan "hallitsija" tullut kieltämään ja lakia keksimään. Olikin "lämmin paratiisi"!

Jaakko Anttila

Aivan oikein. Kivikauden lämmin ilmastovaihe. Matti Huurteen "Kivikauden Suomi" -kirjan takakannen tekstiä:

"Nykyistä lämpimämässä ilmastossa eläneet kivikauden ihmiset elivät väljissä ja suhteellisen mukavissa oloissa. Metsät ja vedet tuottivat runsaasti saalista,vaihtokaupalla pystyttiin hankkimaan kaukaisia ylellisyystavaroita. Aikaa jäi myös henkisille harrastuksille, mistä kertovat muun muassa monet hienot taideteokset."

Vesipähkinä oli tärkeä ravintolähde kivikaudella.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #36

Jaakko Anttila kirjoitti : " Aikaa jäi myös henkisille harrastuksille, mistä kertovat muun muassa monet hienot taideteokset.",

- niiltä ajoilta taideteoksia voi ihmetelläkin! Täytyy tutustua kivikauden Suomeen. Kiitos vihjeestä kirjaan!

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Olin 1960-luvun loppupuolella tutustumassa silloisen työnantajani yhteistyökumppanin toimintaan Länsi-Saksassa. Kun soitin kerran vaimolleni Suomeen, kysyi samassa huoneessa ollut saksalainen sihteeri minulta puhelinkeskusteluni kuultuaan, olenko unkarilainen.
Kun kysyin häneltä, miksi hän sellaista olettaa, hän vastasi, että puheeni kuulosti aivan samanlaiselta, kuin unkarilaisten keskustelu. Jo tuolloin opin, että suomi ja unkari kuulostavat siis todella samanlaisilta ulkopuolisten korvissa.
Mitä tulee vironkieleen, sehän on niin lähellä suomenkieltä, että voisi olla vaikkapa suomen murre. Vain intonaatio poikkeaa jonkin verran.

Joachim Seetaucher

"Mitä tulee vironkieleen, sehän on niin lähellä suomenkieltä, että voisi olla vaikkapa suomen murre. Vain intonaatio poikkeaa jonkin verran."

Virossa on kuitenkin sanoja, joissa painotus ei ole ensimmäisellä tavulla ja lisäksi siinä on paljon enemmän kansainvälisiä uusia lainasanoja suomen kieleen verrattuna. Se on siis tietyssä mielessä kehittyneempää ja modernimpaa, myös kuluneempaa kuin suomi. Turkulaisista ja raumalaisista on sanottu, että he ovat ruotsalaisia, jotka ovat omaksuneet viron kielen.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Jo 1950-luvulla äidinkielenopettajani oli sitä mieltä, että Rauman "kieli" muistuttaa suomalaisista murteista eniten viroa.
On totta, että viroon on otettu enemmän anglosaksisia lainasanoja, kuin suomenkieleen. Meillähän omaperäisiä käsitteitä ryhtyi kehittelemään jo Agricola ja myöhemmin Lönnroth.

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #27

1800-luvun lopulla taitettiin peistä siitä otetaanko suomen kieleen sana "uljailu" vai "urheilu". Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyttiin "urheiluun". Virolaisille kelpasi jo silloin "sport".

Suomessa pitää olla "puhelin" kun virolaisille kelpaa "telefooni". Suomalaiset firmat maksavat "osinkoa", virolaiset "dividendiä". Televisio sentään omaksuttiin pikku hiljaa näköradion asemesta 50-luvun puolivälin tienoissa suomenkin kieleen.

Jukka Mäkinen

Vielä Rooman valtakunnan aikoihin kun latinassa ei ollut U-kirjainta suomalaiset olivat somaleja. ;)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jukka Mäkinen kirjoitti :" suomalaiset olivat somaleja. ;)",

- jos mennään ihmiskunnan kehityksessä taaksepäin 200 000 -250 000 vuotta sitten, niin löydämme sieltä esi isiemme. Erään teorian mukaan nykyihminen kehittyi ensin Afrikassa, josta sitten kaksijalkaisena lähti liikkeelle tutkailemaan maapalloa, joten niin suomalaiset kuin somalitkin saivat alkuunsa sieltä, joten ei ole kenellekään aiheetta ylpeillä omalla geeniperimällä tai kielellä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen

Petri Haapa

Kielitiede pystyy ainoastaan kertomaan käyttämästämme kielestä sen juurista ja historiasta, mutta ei sitä mistä suomalaiset ovat tulleet (itseasiassa varmaan eri puolilta Eurooppaa eri aikoina, eikä yhfenä rytäkkänä jostakin).

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

"Kielitieteellisesti painottunut tutkimus painottaa edelleenkin alkukieli - ja alkukotiteoriaa ja Volgan mutkaa, kun taas genetiikkaan, antropologiaan ja myös kielipaleontologiaan pohjautuva näkemys painottaa suomalaisten eurooppalaisia juuria."(Lassi Saressalo. Kansan kohtaloita.Suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt. Julkaisija Tampereen museot.)

Rytäkkänä ei varmaan yksikään kansa mistään tullut.Tässä liikutaan tuhansien jopa satojen tuhansien vuosien aikajanalla ja se olisi mielestäni kiva päästä kurkistamaan sinne muinaisaikoihin, jossa edelliset sukupolvemme liikkuivat.
Mukavaa päivänalkua kaikille!

Petri Haapa

Kielitiede painottaa teoriaa, joll ei ole mitään tekemistätodellsuuden kanssa. Teoria kertoo, mistä kieli on lähtöisin, se ei kerro mistä ihmiset ovat lähtöisin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #35

Mielestäni ei voikaan nykypäivän kielitutkijoilla / kielitieteilijöillä olla mitään tekemistä sen historian hämärän rajamailla, jota he tutkivat, todellisuuden kanssa. Sitä vaan etsitään, sitä todellisuutta.
Mistä kansat ovat lähtöisiin tutkivat niin arkeologit, antropologit kuin historian- ja kulttuurientutkijat...ym.
Tuliisiko sellainen aika, että tutkijat voivat vakuuttaa, että tämä on se lopullinen totuus? Nyt vain pidetään joitakin teorioita totuuden mukaisina ja niihin vedotaan. Uudet tutkimukset voivat tuoda uutta tietoa ja voivat kumota edelliset, niin kuin tässäkin keskustelussa tuli tieto erilaisista näkökulmista vaikkapa "Volgan mutkaan".

Jaakko Häkkinen

Viola,
se uralilaisten kansojen Volgan mutka ei ole tuo Ylä-Volgan mutka vaan se Keski-Volgan mutka, jossa Kama laskee Volgaan ja Volga alkaa virrata etelään. Tosin tänne Suomeen kieli on levinnyt tuon toisenkin mutkan ohitse. :-)

Suomalaisilla kuten muillakaan kansoilla ei ole yhtä ja samaa alkuperää geeneille, kielelle ja kulttuurille. Kielen juurista voi kertoa vain kielitiede, kulttuurin juurista vain arkeologia ja väestön juurista vain genetiikka. Eri juuret voivat hyvinkin viedä eri suuntiin, eikä kieltä voi pakottaa tulemaan sieltä mistä geneettinen pääjuuri tulee - se olisi epätieteellistä.

Volgan mutkaan vie kielemme alkuperä - se tulos on vain vahvistunut koko ajan, eikä sitä voi kumota geenien tai arkeologian tuloksilla, ne kun eivät tutki kieltä.

Esitys nykytieteen käsityksistä suomalaisten alkuperästä kielen ja geenien tasolla:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/1...

Ja asiaa siitä, että suomalaiset muka muistuttaisivat venäläisiä geneettisesti:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136491-paino...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jaakko Häkkinen,

tosi paljon kiitoksia näistä valaisevista kommenteista.Ne antavat paljon tietoa ei vain minulle, mutta kaikille aiheesta kiinnostuneille ja blogi sivulleni lukemaan piipahtaneille.
Entä, jos Volganmutkia olikin kaksi!?

Jaakko Häkkinen

"Entä, jos Volganmutkia olikin kaksi!?"

Kyllähän joka joessa mutkia riittää. :-)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #43

Niinhän se on, että "joka joessa mutkia riittää", joten olisikin varmaan oikeammin sanottu, että "Volganmutkan" teorian mukaan suomalais-ugrilaisten alkukoti olisi ollut Venäjällä, Volgan ylä-ja keskijuoksun alueella.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #44

Viola:
"Niinhän se on, että "joka joessa mutkia riittää", joten olisikin varmaan oikeammin sanottu, että "Volganmutkan" teorian mukaan suomalais-ugrilaisten alkukoti olisi ollut Venäjällä, Volgan ylä-ja keskijuoksun alueella."

Aivan, mutta on tärkeä myös mainita, että kielemme menneisyyden osalta se on ehdottomasti parhaiten perusteltu näkemys. "Wikipedialainen" tasa-arvomentaliteetti antaa helposti ihmisille sellaisen virheellisen käsityksen, että tieteellisistä teorioista saa vapaasti valita mihin uskoo, vaikka todellisuudessa yleensä yksi teoria on perusteluiltaan ylitse muiden ja loput ovat joko vanhentuneita tai virheellisiksi osoitettuja. :-)

Tässäkin tapauksessa eli uralilaisen kielen alkuperän osalta Volgan mutka -teoria on jatkuvasti saanut lisätukea, kun taas haastajat (esim. että uralinsukuista kieltä olisi puhuttu jääkaudella Keski- ja Länsi-Euroopassa asti) on osoitettu virheellisiksi.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jaakko Häkkinen : "...eli uralilaisen kielen alkuperän osalta Volgan mutka -teoria on jatkuvasti saanut lisätukea...",

- minustakin tuntuu, että Volgan mutkasta olemme lähtöisiin ja tämä keskustelu oli tosi hienoa, joten päätteeksi : "Volga, Volga Äiti rakas", jossa Stenka Razin ja Persian kaunottaren tarina.

OLkaa hyvä, jos kiinnostaa! Пожалуйста, если интересует!

http://www.youtube.com/watch?v=rXc4AXAm7l0

Kiitän kaikkia tähän asti keskusteluun osallistujia!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset