*

Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Ruotsalainen Inkerinmaa

  • Ruotsin kuninkaan Olav Skötkonungin tytär Ingegard
    Ruotsin kuninkaan Olav Skötkonungin tytär Ingegard
  • Muuttoliike Inkeriin
    Muuttoliike Inkeriin

Kuka olet ja mistä tulet? Inkeriläinen?

En ollut tietoinen iso-isieni juurista Neuvostoliitossa. Tiesin vain sen, että olen suomalainen ja henkisesti kärsin siitä, koska erityisesti sodanjälkeisessä yhteiskunnassa meitä vihattiin toden teolla suomalaisuutemme takia. "Suomalainenhan" taisteli Neuvostoliittoa vastaan, joten me "kuuluimme" vihollisten joukkoon. Joten häpesin sitä, koska koulussa pojat joskus kivittelivät meitä ja sättivät fasisteiksi. Lapsissahan heijastuu aikuisten puheet ja mielipiteet.

Mutta se on jo mennyttä, ja kello raksuttaa nykyaikaa, ja historia kulkee eteenpäin myös Inkerin ja inkeriläisten kohdalla.

Nyt olen kiinnostunut meidän inkeriläisten historiasta ja kohtalosta. Kohtalosta osittain voisin kertoa omien kokemusten perusteella. Historiaa tutkimaan syöksyin mielenkiinnolla historian syvyyksiin, josta löytyy tietoa niin suomen-, kuin nykyään, venäjänkielelläkin.

Eli, keitä ollaan ja mistä tullaan?

Inkeri, tai sanotaan jo nyt, muinainen Inkeri, sijoittui maantieteellisesti alueelle, joka on Suomenlahden ja Laatokan järven välissä ja se kaartaa Suomenlahden etelärantaa yli 200 km pituisen vyöhykkeen ja ulottuu Karjalan kannakselle. Lännessä rajana on Narvajoki.

Шведская Ингерманландия

Itse Inkerinmaan (ruotsiksi Ingermanland, venäjäksi Ингерманландия) nimestä on useita teorioita. Sitä pidetään johdannaisena itämerensuomalaisen inkerikkojen heimon (izurit – ижоры) nimestä, joka lienee taas omaksuttu Nevaan etelästä laskevan Inkeren-joen (Izora-Ижора) nimestä.

Toisena selityksenä esitetään, että naituaan vuonna 1019 Ruotsin kuninkaan Olav Skötkonungin tyttären Ingegardin Kiovan ruhtinas Jaroslav antoi tälle huomenlahjaksi Staraja Ladogan kaupungin ympäristöineen. Näin olisi koko lääni saanut omistajansa nimen ja laajentunut sittemmin käsittämään koko alueen ja päätynyt myös historiallisiin dokumentteihin.

Olisiko tämän kauniin ruhtinattaren nimi Ingegard tuonut nimen Inkerinmaalle?

Olkoon niin tai näin. Sen alueen väestö on ollut alkuperäistä suomalais-ugrilaista kansaa.

Inkeroiset ja vatjalaiset

Inkeroiset, suomeksi myös inkerikko, ja vatjalaiset yhdessä muodostivat Inkerinmaan suomalais-ugrilaisten alkuperäisväestön. Venäläisissä asiakirjoissa mainitaan näiden heimojen itsestään käyttämät nimitykset.

    Vuoden 1060 paikkeilla on ensimmäistä kertaa käytetty sanaa "vatjalaiset" ja vuoden 1228 paikkeilla sanaa "inkeroiset"

Inkerinmaan alueen suotuisan strategisen sijainnin vuoksi monet suurvallat ovat pyrkineet saamaan alueen itselleen. Lähes joka vuosisadalla ruotsalaiset tai venäläiset sotajoukot tekivät hävitysretkiä Inkerinmaalle tuhoten siellä asuvaa kansaa.

1600 -luvun alussa suuren sekasorron ja valtataistelun aikana Venäjällä, Ruotsi valloitti alueen ja Inkerinmaa siirtyi Ruotsin hallintaan. Vuoden 1618 veroluettelon mukaan Inkerinmaalla oli autioitunut kokonaisia kihlakuntia ja ruotsalaisten piti asuttaa sodan tyhjentämä provinssi uudelleen.

Osa Inkerinmaasta jaettiin ruotsalaisen ylimystön kesken feodaaliläänityksinä. Uudet feodaali-maanomistajat asuttivat uusille läänitystiloilleen aikaisempien maatilojen maatyöläisiä, joista osa oli karkotettu alueelle rangaistukseksi. Siten Inkerinmaasta tuli ikään kuin ruotsalaisten Siperia. Tämän ohella alueen väestöä kasvattivat myös sotaveteraanit, joita Inkerinmaalle asutettiin sen jälkeen kun he olivat suorittaneet asepalveluksensa armeijassa.

Samaan aikaan kun Ruotsin viranomaiset houkuttelivat asukkaita Suomen ja Venäjän rajan alueelle turvaamaan valtakunnan etuja, tapahtui tälle hedelmällisistä maistaan kuuluisalle alueelle myös spontaania muuttoliikettä Ruotsin itäisistä, suomalaisista, provinsseista.

  • vuonna 1656 suomalaisia maahanmuuttajia oli väestöstä 41,1%,
  • vuonna 1671 56,9% ja
  • vuonna 1695 jo 73,8%,

joten 1600 luvun loppuun mennessä suomalaiset olivat enemmistönä alueella.

Muuttoliike Inkerinmaalle 1570 – 1675

Suomalaiset siirtolaiset tulivat kahdelta alueelta: osa heistä kotoisiin Karjalan kannakselta asuneesta etnisestä ryhmästä, ja osa kuului savakkojen etniseen ryhmään, joka oli kotoisin Savosta. Ajan myötä ryhmien väliset erot hävisivät ja alueelle muodostui yhtenäinen inkerinsuomalainen väestö (inkeriläiset), joka kasvoi ja uudistui koko ajan uusien Suomesta saapuneiden maahanmuuttajavirtojen ansiosta.

Suomalainen väestö

Siis, suomalainen väestö syntyi siirtolaismuuttona Suomesta Ruotsin valloitusten autioittamalle alueelle. Jonkin verran paikalle oli jäänyt venäläistä sekä Suomen sukuisten inkerikkojen ja vatjalaisten muodostamaa asutusta.

1700 luvun alussa Inkerinmaa Suuren Pohjan sodan seurauksena palautettiin takaisin Venäjälle. Suomalaisten kylien keskelle nousi valtakunnan uusi pääkaupunki Pietari. Inkerinmaasta tuli osa Pietarin lääniä. Nykyään se on Leningradin aluetta.

Siis,

emme ole Inkerin alkuperäisasukkaita vaan olemme niiden suomalaisten 1600–1700 -luvulla Venäjälle maahanmuuttaneiden jälkeläisiä tai samalla mitalla ehkä voi sanoa, että ruotsalaisten jälkeläisiä, joten kuka tietää jospa meissä olisi DNA tutkimuksen mukaan ruotsalaista perimää enemmän kuin suomalaista. Ainakin tunnen monen paluumuuttajan, jolla alkuperäinen sukunimi viittasi ruotsalaisuuteen.

Paluumuuttajaksi ruotsiin?

Venäläisten asiakirjojen ja Wikipedian mukaan ensimmäistä kertaa sana Inkeri mainitaan 1200 -luvulla... ja Ruotsin Inkeriksi (šved. Svenska Inkeri) oli ollut jo vuosina 1580–1595 ja sitten 1617 vuoteen 1721 asti, kunnes alueen valloitti Venäjä.

Päättelen, että Inkeri ei kuulunut koskaan Suomelle. Ruotsistahan viranomaiset lähettivät niin feodaleja kuin sotaveteraaneja Venäjän "siperiaan", jonne sitten Ruotsista taas, sen itäprovinsseista alkoi muuttoliike Venäjän suuntaan.

Olisimmeko me inkeriläiset sittenkin oikeita paluumuuttajia Ruotsiin eikä Suomeen? Ottaisikohan Ruotsi nyt "siperiaan" lähetettyjen jälkeläisiä paluumuuttajina takaisin? – Niin kokeilisin miten elämä maistuisi Ruotsissa? Tuli vain mieleeni tämäkin ajatus.

Etukäteen, kiitos lukijoille!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (76 kommenttia)

Joachim Seetaucher

Ansiokas tiivistelmä Inkerinmaan historiasta, mutta tuo toteamus, ettei se ole koskaan kuulunut Suomelle on hiukan ohiampuva, koska Suomi oli siihen aikaan elimellinen osa Ruotsia - yksi lääni muiden joukossa.

Mutta teikäläisten luterilaisia esi-isiä karkuunhan se alkuperäinen karjalais-inkeroinen väestö on sieltä lähtenyt häntä koipien välissä peläten julmia ruotsalaisia valloittajia. Päätyivät sitten ensin Novgorodiin ja sieltä edelleen Laatokan pohjoispuolen evakkojen seuraksi Tverin kuvernementtiin. Siellä heidän jälkeläisiään edelleenkin asustelee.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Joachim Seetaucher kirjoitti "...toteamus, ettei se ole koskaan kuulunut Suomelle on hiukan ohiampuva..",
-ehkä on, ja pilkku silmässä tarkoituksella.

Loppukommentissanne on myös "tiivistelmä", joka kertoo siitä, että olette paljon syvemmin perehtyneet historiaan kuin allekirjoittaja.
Kiitos kommenttista!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Sain sähköpostiin tämän kommentin:

Muistaakseni ainakin osa Inkerinmaasta hallittiin ruotsalaisesta Baltiasta. Se ei siis kuulunut ainakaan kokonaan Ruotsin kahdeksaan itäiseen maakuntaan, Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Karjalaisten pakkokäännyttäminen luterilaisiksi inkeriläisiksi oli ankaraa 1617 jälkeen, jonka vuoksi osa karjalaisista ruptuurisodassa olivat venäläisten puolella.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

[Muistaakseni ainakin osa Inkerinmaasta hallittiin ruotsalaisesta Baltiasta]

Jos tutkia hieman tuota alueetta taistelukenttänä kuudennentoista ja seitsemästoista luvulla, niin Ruotsille kuului isoalue, niin Estland kuin Livoniakin..., olivat ne sitten kai Ruotsin lääniä? Jos puhutaan vaikkapa Estlandiasta, niin vuosina 1561-1721 se oli Ruotsin Estland ja vuonna 1721 Pohjan sodan rauhansopimuksen jälkeen ( Ништадтский мирный договор) Estland siirtyi Venäjälle.
Mielestäni kyllä Inkerinmaata oli hallittu sieltäkinpäin.

M Sjostrom

Asetelma meni 1600-luvulla ja 1721 saakka niinpäin, että

Suomi, Viipuria myöten mutta ei Laatokan rannat, kuului Ruotsiin ihan varsinaisena valtakunnanosana ja sillä oli edustuksensa Valtiopäivillä.

Ruotsin 'balttilaiset' valloitusmaat alkoivat 1560-luvulla tapahtuneesta Pohjois-Viron haltuunottamisesta. Valloitusmaat olivat enempi siirtomaita, niillä ei ollut valtiopäiväedustusta, niihin lähetettiin ruotsalaisia (ja ruotsalaisten luottamia suomalaisia) hallinnon päälliköiksi ja maanomistajiksi.
Vähitellen nämä Ruotsin 'balttilaiset' valloitusmaat laajenivat seuraavanlaiseksi kokonaisuudeksi: 1610-luvulla lopullisesti Inkeri ja Käkisalmen lääni. 1620-luvulla loput Virosta ja suurin osa Latviaa.
Tätä aluetta Ruotsi hallitsi milloin pikkuprovinsserina, milloin suunnilleen yhtenä kenraalikuvernöörikuntana.
On ollut miehiä, jotka olivat 1600-luvulla kaiken valloitusmaan, siis Liivinmaan, Viron, Inkerin, Käkisalmen ja Pohjois-Karjalan, kenraalikuvernöörinä.

Näin, vaikuttavampi raja sijaitsi tuon ajanjakson lävitse oikeammin Suomen ja Valloitusmaiden välillä. Kivennavalta Kannaksen lävitse, sitten Pohjois-Karjalan länsipuolelta Jäämereen.
Inkerinmaa kuului Valloitusmaihin, ei sen aikakauden täysivaltaiseen Suomeen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #57

Aika vilkkaana taistelukenttänä on ollut 1600-1700 luvulla tuo koko alue. Taisi hieman rauhoittua kun Pietari Suuri voitti Pohjan sodan ja astui Itämeren rantaan ja avasi ikkunan Eurooppaan!?
Kiitos kommentistanne!

Juhani Putkinen

Kiitos hyvästä artikkelista Viola.

Lisään kaksi linkkiä omiin Inkeriä koskeviin artikkeleihini (tarkoin lähdeviittein):

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Pohjo...

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Inker...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juhani Putkinen.
Kiitos kommentista ja linkeistä. Luen ehdottomasti.
Ei tietoa ole koskaan liikaa, vaikka se voisi "lisätä tuskaa".

Juhani Putkinen

Ne artikkelini eivät todellakaan herätä riemukkaita tunteita - totuus on valitettavasti inkeriläisten kannalta surullista luettavaa.

Suomalaisena minua hävettää Suomen suhtautuminen.

Arre Kougappi Vastaus kommenttiin #11

Juhani, suoraselkäisenä suomalaisena sinulla on varmasti tämä tunne. Mutta 90-luvun jälkeen, suomalaiset tekivät niin paljon hyvää ja kaiken voitavan inkeriläisille sekä Suomessa, että Inkerinmaalla.

Minua suorastaan hävettää, miten useat nuoret inkeriläiset, jotka ovat muuttaneet tänne Suomeen, käyttäytyvät ja suhtautuvat tähän yhteiskuntaan.

Omalta osalta, olen yrittänyt vaikuttaa, että nämä ,,palumuuttajat,, alkavat ymmärtämään asioita syvemmin ja arvostamaan tämän kaiken hyvän ja sen mahdollisuuden, minkä suomalaiset ovat antaneen heille Suomessa nykypäivänä.

P.S. Toki on paljon sellaisia, jotka arvostavat tämän kaiken.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #19

Arre Kougappi kirjoitti : " Mutta 90-luvun jälkeen, suomalaiset tekivät niin paljon hyvää ja kaiken voitavan inkeriläisille sekä Suomessa, että Inkerinmaalla.",

- kyllä tekivätkin "kaiken voitavan", eli paluumuuttoprosessilla auttoivat Neuvostoliittoa tekemään etnisen puhdistuksen ja erityisesti Suomen ja Venäjän rajaseudulla.

Tästäkin aiheesta on ollut jo keskustelua Puheenvuorossa "Oliko sittenkin inkeriläisten paluumuutto etninen puhdistus Venäjällä?".
Linkitän, etten lähtisi toistamaan kirjoitustani.

Jos kiinnostaa, ole hyvä! Пожалуйста!

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/37405-oliko...

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen Vastaus kommenttiin #21

Viola Heiskanen

Arre Kougappi varmaan tarkoitti niitä suomalaisia vapaaehtoisia, jotka aikaansa ja kulujaan säästämättä toimivat 1990-luvulla Pietarin ympäristössä inkeriläisten parissa.

Olin siellä muutamana vuonna minäkin, mutta en siitä mitään kiitosta kaipaa. Petyin nimittäin inkeriläisten asenteeseen sekä Venäjällä, että myöhemmin täällä Suomessa.

Minulla ja ystävilläni ei ollut mitään tarkoitusta puhdistaa Venäjää inkeriläisistä, sen teki Mauno Koivisto kumppaneineen.

Arre Kougappi Vastaus kommenttiin #24

Antero, tarkoitin myös kaikkia suomalaisia täällä Suomessa, jotka ovat maksaneet veroja ja avoimin mieliin suhtautuivat inkeriläisiin ja antoivat inkeriläisille kaikki toimintaedellytykset arvokkaaseen elämään.

Mitään etnistä puhdistusta ei ole ollut, jokainen on tullut tänne Suomeen vapaaehtoisesti ja omasta tahdosta. Valitettavasti monella inkeriläisellä on ollut täällä Suomessa, ISO asenneongelma.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #27

Arre Kougappi kirjoitti : " Valitettavasti monella inkeriläisellä on ollut täällä Suomessa, ISO asenneongelma.",

-tietääkseni, te olette inkeriläinen ja välttäneet, siis itse, ISOA asenneongelmaa! Hyvä niin.

Mitä tulee etnisestä puhdistuksesta,jos kirjoitan, niin itse turvaudun dokumentteihin, joita viisaammat tutkijat tai kirjailijat tuovat esille.

Jos vaikkakin vapaaehtoisesti viranomaiset saavat liikkeelle koko kansan synnyinseuduiltaan, niin se täyttää ainakin etnisen puhdistuksen kriteerit,jos ei kansan murhan kriteerit.

Arre Kougappi Vastaus kommenttiin #33

,,joita viisaammat tutkijat tai kirjailijat tuovat esille,,

Ymmärrän, että tällaisen asennoitumisen kanssa, hulluimmatkin tutkielmat tuntuvat viisaudelta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #38

Arvoisa Arre Kougappi!
Уважаемый Арре Коугаппи!

Pitkänkin harkinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, etten salli enää Teidän tuloanne kommentoimaan kirjoituksiani.
Kiitos kuitenkin kaikista kommenteista, joihin tähän asti vaivauduitte!
Terveisin Viola Heistonen.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #48

Hei Viola , bannaaminen ei ole hyvä tapa ilmaista suuttumusta. Suuttumus on ihan normaalia ja sen voi ilmaista sanoilla (joutumatta itse bannatuksi).

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #49

Kiitos, Sini!

Olet oikeassa, mutta tällä kertaa kohdallani meni näin ja, en ainakaan mennyt bannaamaan mitään sanomatta.

Jos itse joudun bannatuksi, niin olen sen varmaan sitten ansainnut!

Hyvää alkukesää!, vaikkei se vielä ole "virallisesti" alkanutkaan!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #27

Arre Kougappi kirjoitti : "Mitään etnistä puhdistusta ei ole ollut...",

- etnistä puhdistusta Inkerin suomalaisten kohdalla teki Neuvostoliitto Stalinin ja ennen sitäkin ajoilta, muttei kuitenkaan onnistuneet totaalisesti tuhoamaan kansaa, kunnes oli järjestetty paluumuutto prosessi, josta Inkerin piispa Aarre Kuukauppi sanoi :

" Se mitä ei pystynyt edes Stalin tekemään, tuhoamaan Inkerin kansan teki Suomen valtio, täytyy sanoa...Nyt on enää rippeet..muutama sataa ehkä muutama tuhat Venäjällä asuvia inkeriläisiä. Täällä Inkerinmaalla tosin kylät ovat tyhjentyneet."

katso video :
http://www.youtube.com/watch?v=uAMPf9ZxKL4

Jos kiinnostaa, niin Puheenvuoro blogissani "Nouse Inkeri", jonne linkki alempana, sama pätkä A Studio 2011 06 27 21 00 00 inkeri videosta.

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86430-nouse...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #24

Antero Manninen kirjoitti : "Minulla ja ystävilläni ei ollut mitään tarkoitusta puhdistaa Venäjää inkeriläisistä, sen teki Mauno Koivisto kumppaneineen.",

- ei kenelläkään tavallisella ihmisellä ollutkaan varmaan ajatusta "etnisestä puhdistuksesta"! Presidentin virkakoneisto KGB:painostuksella sen teki. Sen voi lukea vaikkapa " Ratakatu 12. Suojelupoliisi 1949-2009" kirjassa tai tutkija Flinkin kirjassa "Kotiin karkotettavaksi", jossa hän käyttää myös lainausta "Ratakatu 12.."-sta.

Emmekä me, inkeriläiset, sillä hetkellä ajatelleet mitään etnisestä puhdistuksesta tai jopa Inkerin kansan murhasta, josta minä nyt kirjoittelen, koska "osuin" ajattelemaan koko prosessia.

Meille avautuivat leveästi portit paratiisi maahan ja vapauden hurmassa riensimme totalitaarisesta järjestelmästä demokraattiseen...ja suomen suomalaisten "syliin" ja luulimme, että meidät otetaankin riemulla vastaan, mutta toisin kävi inkeriläisille. Virallisesti meitä täällä ei ole olemassa! Eli kokonainen kansa on muutettu Suomessa etnisiksi venäläisiksi.

Olen itse ottanut vastaan humanitaarista avustusta suomalaisilta vapaaehtoisilta Neuvostoliitossa alkuvaiheessa ja kiitollinen siitä niin omasta puolesta kuin muitten inkeriläisten. Sitten ollut täältä Suomesta, ja olen edelleen vapaaehtoisena toimimaan ja toimin avustusmatkoilla Venäjälle niille erittäin heikossa asemassa oleville ihmisille.

Nyt ei ole kyse siitä, vaan koko Inkerin kansan kohtalosta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #19

"Minua suorastaan hävettää, miten useat nuoret inkeriläiset, jotka ovat muuttaneet tänne Suomeen, käyttäytyvät ja suhtautuvat tähän yhteiskuntaan".
Eikös ne ala olemaan ihan suomalaistuneita. Ehkä kopioivat tyylinsä muilta suomalaisilta. Käyttäytyvätkö he huonommin kuin esim kuka?

Arre Kougappi Vastaus kommenttiin #39

Haukkumalla suomalaisia päivästä toiseen, integroituminen ja suomalaistuminen on epäonnistunut.

Valitettavasti törmäilen näihin tapauksiin viikoittain, käydään kyllä keskustelua ja yritän ohjata heidät oikealle tielle. Helppoa tämä ei ole.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #40

Muutin itse takaisin Suomeen Ruotsista kun en jaksanut kuunnella omaa vastaavaa hedelmätöntä marinaani.
Mutta ruotsalaiset osasivat antaa palautetta ja yleensä me haukuimme keskenämme. Kai siinä on joku samanlainen kompleksinen asetelma kuin suomalaisilla suhteessa Ruotsiin.
Hyvä että olet antanut palautetta.
Joku viisas minua kauemmin ollut ruosu sanoi kerran :ei voi elää koko ajan selkä nykyiseen ja katse entiseen kotimaahan päin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #43

Sini Lappalainen kirjoitti : "ei voi elää koko ajan selkä nykyiseen ja katse entiseen kotimaahan päin.",

- Mielestäni katse entiseen kotimaahan päin säily ja herkistyy ihmisen elämän loppusuoralla, ainakin sillä sukupolvella, joka oli lähtöisin sieltä ja muistaa. Jos vaikka nyt ajatella evakkoon lähteneitä karjalaisia, jotka muistavat ja muistelevat ja haluavat käydä entisillä kotikunnilla.

Äsken 100 vuotta täyttänyt äitini haaveilee vieläkin päästä Oinaalan Arvilaan,jossa syntyi ja josta joutui lähtemään pois sodan jaloista vuonna 1941 syksyllä. Ihminen ei voi pyyhkäistä pois menneisyyttä. Joku viisas taas sanoi : ihmisellä ilman menneisyyttä ei voi olla tulevaisuuttakaan.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #52

Onhan se niinkin. Koska palasin en päässyt koskaan tuohon pisteeseen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #58

Sini Lappalainen.

Kiva kun palasit!
Tervetuloa takaisiin, vaikken ollut silloin varmaan täällä, siis Suomessa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #60

Kiitos ja kiva että olet Puheenvuorossa! Maan vaihtaminen vie valtavasti energiaa ja voimavaroja. Me kai molemmat tiedämme siitä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #61

Sini!

Kyllä tiedämme.Toinen ymmärtää toista, jos ja kun, on kokenut samanlaista.Jos vertaan itseäni sinuun, niin minulla ei jäänyt vaihtoehtoa palata lähtökohtaan, joten on pärjättävä näillä kulmilla ja tietenkin kaikella kunnioituksella!
Puheenvuoro, niin kuin Vapaavuoro ovat ne keskustelukentät, jotka pitävät minua "pinnalla"! Kiva, että osuin tänne!

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #63

Minä en pitäisi sinun tapaustasi sen kummempana kuin Karjalan evakkojen muuttamista sodan jälkeen uusille asuinseuduille. Kirjoitat parempaa suomea kuin suurin osa blogisteista eikä suomalaisuudestasi ole minkään valtakunnan kyseenalaistamista. Kaiho lapsuuden maisemiin on ymmärrettävää ja reagointi "uusiin" ympäristöihin myös. Olen itse asunut noin kaksikymmentä vuotta putkeen ulkomailla eri maissa ja tiedän kyllä ne frustraatiot, joita muutoissa kokee.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #64

Olemme niin kuin hieman kohtalotovereita! Kiva sekin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #40

Arre Kougappi kirjoitti : "Haukkumalla suomalaisia päivästä toiseen, integroituminen ja suomalaistuminen on epäonnistunut.
Valitettavasti törmäilen näihin tapauksiin viikoittain, käydään kyllä keskustelua ja yritän ohjata heidät oikealle tielle. Helppoa tämä ei ole.",

- pyytäisin ystävällisesti kertomaan kuka on "valtuuttanut" Teitä ohjaamaan meitä Inkerin suomalaisia oikealle tielle täällä Suomessa?, joka kuulostaa siltä, että meidän täytyy "suomalaistua"! Eikös me olla suomalaisia ja syntyessämme? ja tullessamme tänne?

Kerran kommentissanne kerroitte, että Arre Kougauppi ja Aarre Kuukauppi on sama henkilö? Tunnen itse Inkerin kirkon piispan Aarre Kuukaupin. Kuvassa ainakaan ette näytä piispalta! Vai erehdyinkö? Vai onko teistä vieras kuva netissä?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarre_Kuukaupp

Ystävällisesti
Viola Heistonen.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #46

Tuossa on pointtia. Inkeriläiset ovat suomalaisia ihan historiallisesti.
Aika jännää että tässä on paralellejä ruotsinsuomalaisiin jotka tulivat historiallisen Ruotsin alueelta.
Koska ruotsalaiset kaikista meidän ongelmistamme huolimatta ovat suitsineet ennakkoluuloja suomalaisia kohtaan niin nyt (toki kielensä menettäneinä) ruotsinsuomalaisperäisillä alkaa olla todella oma ylpeä roolinsa Ruotsissa. Se on edellyttänyt tietoista suvis-politiikkaa. Ja suvispolitiikka on osoittautunut tehokkaksi, hyväksi ja toimivaksi. Eilen katsoin euroviisu, jotain täyteohjelmia jossa Mirja-niminen tyttö oli toinen päähaastattelija superintegroitunut. http://www.svtplay.se/klipp/23278/marcel-bezencon-... löysin vanhemman jossa tämä Mirja. Tuollaisista Mirjoista ei 70-luvulla voinut unelmoidakaan.

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Tuo Ruotsi/Suomi on kovin monitahoinen kysymys. Kun Pyhtää jaettiin 1743 Turun rauhassa, jäi Venäjälle tullut osa, jossa kirkko, Pyhtääksi, mutta Ruotsille jäänyttä osaa alettiin kutsua Ruotsinpyhtääksi.

Se, että monella inkerinsuomalaisella on ruotsinkielinen sukunimi, ei tarkoita että Inkeriin muuttaneet esi-isänsä olisivat olleet ruotsinkielisiä (vaikka joissain tapauksissa niinkin on saattanut olla). Suomessa vain monilla vuoden 1906 ja sen jälkeen tapahtuneisiin nimien suomalaistamisaaltoihin asti oli ruotsinkieliset sukunimet. Lisäksi kirkonkirjoihin merkinnät tehtiin pääsääntöisesti ruotsiksi ja näin ollen myös etunimet on usein tallennettu ruotsinkielisessä muodossa, vaikka niitä käytännössä käytetty suomenkielisinä. Yleensäkin Max Engmanin tutkimukset aiheesta ovat hyvin valaisevia. Itsellekin selvisi erään esi-isäni omistaneen Eremitaashin ja palatsiaukion paikalla maatilan 1640-luvulla...

Toisaalta, Stolbovan rauhan jälkeen sekä Käkisalmen lääni että Inkerinmaa olivat jonkin verran eri tavalla hallittuja kuin muu osa valtakuntaa, esimerkiksi muu osa Suomea. Näin ollen on tietyllä tavalla perusteltu väittämä, ettei Inkerinmaa ole koskaan ollut osa nykymuotoista Suomea.

Seetaucherille - karjalaisväestö muutti ihan muualta kuin Inkerin maalta eri puolille kuten Tveriin, Novgorodiin ja pohjoiseen. He muuttivat Karjalan ydinalueilta eli Laatokan ympäristöstä. Vain Kurkijoen seudulle, Liperiin ja Ilomantsiin jäi enemmän ortodoksista karajalaisväestöä varsinaisen Raja-Karjalan lisäksi.

Inkerinsuomalaisten pääheimot tosiaan olivat äyrämöiset ja savakot, edelliset pääasiassa vanhan Äyräpään kihlakunnan alueelta eli Kannakselta. Jälkimmäiset Savosta, mutta myös muualta Suomesta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Aki Pulli kirjoitti : "...Suomessa vain monilla vuoden 1906 ja sen jälkeen tapahtuneisiin nimien suomalaistamisaaltoihin asti oli ruotsinkieliset sukunimet...",

- se oli sama ilmiö kuin esim., Neuvostoliitossa useampi suomalainen, siis Inkerin suomalainen, vaihtoi jos ei sukunimeä, niin ainakin nimen venäläiseksi "turvallisuus syistä", ja se muistaakseni tapahtui käytännössä aika vapaasti, ainakin 1960-1970 luvuilla, koska virkamiehet eivät vastustaneet. Pyysit vain muuttaa dokumenttiin esim., vaikkapa Viljam- Viktoriksi tai Lempi-Ljuba jne.

A.P. [Yleensäkin Max Engmanin tutkimukset aiheesta ovat hyvin valaisevia. Itsellekin selvisi erään esi-isäni omistaneen Eremitaashin ja palatsiaukion paikalla maatilan 1640-luvulla...],

- en ole tutustunut Max Engmanin tutkimuksiin, olisi mielenkiintoista. Joittenkin venäjänkielisten tutkimusten mukaan Pietarin keskustan alle on jäänyt noin 40 inkeriläisten asutuspaikkaa, joten saattaa olla, että siellä on esi-isäsi maatila.

Pietari on rakennettukin inkerinsuomalaisten luiden päälle. Olen kirjoittanut aiheesta Puheenvuorossa, jos ette sattuneet lukemaan ja kiinnostaa, niin linkin takana löytyy. Olkaa hyvä!

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110839-piet...

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Viola, nimien suomalaistamisella Suomessa ei ole oikeastaan juuri yhteyttä siihen miksi Neuvostoliitossa suomalaiset venäläisitivät nimiään. Suomessa ylivoimaisesti suurin osa nimensä vaihtaneista oli suomalaisia, aina ollut suomalaisia mutta heillä syystä tai toisesta oli ajan kuluessa tullut ruotsin- tai muunkielinen sukunimi. He halusivat nimensä sopivan identiteettiinsä.

Neuvostoliitossa nimenvaihdoilla pyrittiin vähentämään erottautumista nimen perusteella etnisen vähemmistön edustajaksi eli assimiloitumaan ja välttämään ennakkoluuloja.

Assimiloitumisesta oli Suomessa kyse kun 1920- ja 30-luvuilla venäläisemigranttien ja karjalaisten venäläiskuuloisia nimiä suomennettiin suomalaiskuuloisiksi ilman omaa aktiivista innostusta suomalaisuuteen ja sen manifestointiin. Ei ole tutkimusta, kuinka suuressa osin oli kyse aidosta halusta ja kuinka suuressa osassa todellisesta tai koetusta paineesta.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Jos et tunne Suomea kotimaaksesi, jos se ei herätä sinussa mitään tunteita (kuten vaikkapa kiitollisuutta?), voit varmaankin lähteä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Heikki Hyötyniemi.
Eläminen/oleminen Suomessa herättää minussa koviakin tunteita just sen takia, että meiltä paluumuuttajilta lähes vaaditaan aina kiitollisuuden tunnetta.
Voin lähteä vapaasti vaikkapa pidemmälle kuin Ruotsi, esim., Australiaan jos itse päätän niin ja, jos Jumala suo.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Ette te mitään paluumuuttajia ole.
Koko "paluumuutto" oli Mauno Koiviston hätiköityyn oivallukseen perustunut virheratkaisu.
Jos te ette koe olevanne suomalaisia ja haluatte olla ruotsalaisia, miksi tänne Suomeen änkesitte?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #12

Antero Manninen kirjoitti : "Ette te mitään paluumuuttajia ole.",
- emme olekaan! Harva meistä oli koskaan asunut vakituisesti Suomessa.

Mikä liittyy minun suomalaisuuteen, niin olen ollut ylpeä siitä jopa Neuvostoliitossa ja siellä minua pitivätkin suomalaisena, eikä inkeriläisenä!

Täällä Suomessa olen ryssä olematta venäläinen! Väestöliiton virkailijat eivät tiedä kuinka monta Inkerin suomalaista on muuttanut Neuvostoliitosta/Venäjältä Suomeen, koska kaikki, jotka tulivat/tulevat sieltä luokitellaan venäjänkielisiksi ja viimeisen tiedon mukaan, me olemme kaikki etnisiä venäläisiä.

Aiheesta puhuttiin seminaarissa : ”Paluumuuton 20 vuotta: Näkökulmia venäjänkielisten kotoutumiseen", joka pidettiin Helsingissä Valotalon Eurooppa-salissa 3.4.2012.,
josta kirjoitin blogin. Jos kiinnostaa, niin linkin takana löytyy. Olkaa Hyvä!

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102440-ovat...

Pjotr Hadermann

#6
Heikki räjäytti pankin. Onko Heikillä miten vankka mandaatti päättää Suomessa asuvien ihmisten lähettämisestä muualle asumaan?

Minussa Suomi herättää tunteita. Suomi on valtaosaltaan ihan peestä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Tuollaisille ainakaan kansalaisuutta pidä antaa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pjotr Hadermann kirjoitti : "Onko Heikillä miten vankka mandaatti päättää Suomessa asuvien ihmisten lähettämisestä muualle asumaan?",

- ei ole Heikillä eikä monella muullakaan russovobisella suomalaisella mandaattia siihen, mutta runsaat 20 vuoden ajan asuessani Suomessa olen kuullut tällaisia "ehdotuksia" useamman kerran, jos vain uskallat puuttua järjestelmän epäkohtiin ja hieman kritisoida.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #25

Tuollaisella asenteella kuin sinulla on ... et voi odottaa muuta kuin kyräilevää vastaanottoa. - Etkö ylemmyydentunnossasi huomaa, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #28

"Kiitollisuus" on muuten jotain sellaista, mitä kaikkien suomalaisten pitää maataan kohtaan tuntea; sellainen nöyryys on ehto sille, että voi tulla hyväksytyksi suomalaiseksi. - Jos et tätä ymmärrä ... niin ymmärrä edes että sinussakin voi ilmeisesti olla vikaa.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Viola Heistonen

"Siis emme ole Inkerin alkuperäisasukkaita vaan olemme niiden suomalaisten 1600–1700 -luvulla Venäjälle maahanmuuttaneiden jälkeläisiä tai samalla mitalla ehkä voi sanoa, että ruotsalaisten jälkeläisiä, joten kuka tietää jospa meissä olisi DNA tutkimuksen mukaan ruotsalaista perimää enemmän kuin suomalaista. Ainakin tunnen monen paluumuuttajan, jolla alkuperäinen sukunimi viittasi ruotsalaisuuteen."

Muuten ansiokkaassa kirjoituksessa erikoinen loppupäätelmä. Sukunimen ruotsalaisuudesta ei voi tehdä mitään etnisyyteen liittyviä päätelmiä. Ruotsinkieliset papit merkitsivät kirkonkirjoihin ruotsinkieliset sukunimet niille, joilla ei sukunimeä ollut. Samoin etunimet väännettiin ruotsinkieliseen muotoon.

Mistä se inkeriläisten ruotsalainen geeniperimä tulisi, kun kolumnisti itsekin toteaa, että Inkerin alueelle (ja ns. Vanhaan Suomeen) muutti 1600-luvulla pääosin savolaisia (savakkoja) ja muualta itäisestä Suomesta lähtöisin olevia (kuten Sistosen karttaliitekin osoittaa).

Jos Viola Heistoselle on tärkeää identifioitua ruotsalaiseksi ja muuttaa Ruotsiin, se on hänen asiansa. En usko, että suomalainen yhteiskunta jää häntä kaipaamaan.
Kannattaa teetättää geenitutkimus, ettei tarvitse tarpeettomasti hävetä suomalaisuuttaan.

Mauno Koiviston alulle panema inkeriläisten Suomeen ottaminen oli aivan tarpeeton toimenpide. Inkeriläisten olisi ollut paljon parempi pysyä Venäjällä, eikä tulla tänne itkemään ja häpeämään.

Pjotr Hadermann

Hyvä Antero!

''Mauno Koiviston alulle panema inkeriläisten Suomeen ottaminen oli aivan tarpeeton toimenpide. Inkeriläisten olisi ollut paljon parempi pysyä Venäjällä, eikä tulla tänne itkemään ja häpeämään.''

Kyllä Afrikasta ja muualta saadaan parempaa ja kiitollisempaa väkeä Suomeen. Pidän itsekin Koivistoa vain jäsenkirjademarina.

Pjotr Hadermann

Viola.
Olen asunut sinua kauemmin Suomessa ja voin vakuuttaa, että fixuja suomalaisia on harvassa, harvaan asutussa maassa.

Tyhmän isän tyhmin poika on jo vuosisatoja jäänyt tänne. Kaikki välkyt ovat muuttaneet pois jo aikoja sitten.

Asialla on hyväkin puoli. Muualla ihan keskiverto on Suomessa älykäs.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Ai sinä vai. - Kuulostat kyllä vähän ääliöltä.

Ei yhtään tuollaisia tänne lisää. Meillä on jo ruotsinkieliset, ei tarvita uutta bättrefolk-rälssiä.

- Venäjällä muuten on sellainen perinne että fiksuimmat tapetaan.

Pjotr Hadermann

#23
Nyt Heikki sekoittaa suomalaisten ihannevaltion Neuvostoliiton Venäjään.

Heikki jatkaa omalla linjallaan.

Petri Haapa

Voi, voi. Pienoista katkeruutta havaittavissa Petjalla

Käyttäjän RiittaKlemettiLilja kuva
Riitta Klemetti Lilja

Sen voin ihan tuosta vain sanoa että paluumuuttajaksi Violaa ei täällä Ruotsissa laskettaisi eikä kukaan viranhaltija suostuisi keskustelemaan edes asista, mutta maahanmuuttajaksi ilman muuta eikä kukaan pistäisi hanttiin tänne muutossa. Kiitollisuuttakaan tuskin kukaan vaatisi. Paluumuuttajilla ei kyllä muuten olekaan sen enempää Suomessa kuin Ruotsissakaan mitään erityisoikeuksia muuhun kansaan verrattuna.

Seuraavassa en tarkoita missään tapauksessa Violaa tai edes inkeriläisiä, vaan ihan yleisesti tuota maahanmuuttoa.
Sodan melskeistä ja kauhuista pakolaisstatuksella tulleen voisi ihan todellakin odottaa olevan edes hivenen lojaali ja kiitollinen vastaanottajamaalleen, mutta muiden kohdalla se on hieman toisin.

Siltikin omakohtaisesti totean että minusta "maassa maan tavalla" on edelleen järkevä ja hyvä perussääntö. Ei siinä vaadita uskontonsa vaihtamista tai mitään muutakaan kummallista, vain se sellainen perusfiksuus ettei nokita syyttä suotta kansaa joka sen leivän hankkimisen työnteon avulla mahdollistaa.

Ihan yleisesti eivät lennä pyyt suoraan suuhun oikein minkään maan omille työttömille, vähävaraisille ja muille syrjäytyneille, joten kyllä se vain tuntuu toisinaan kohtuuttomalta tulomaan mollaamiselta ne kaikenlaiset vikinät ja valitukset maahanmuuttajien taholtakin. Hävetti aikanaan ne suomalaisetkin täällä Ruotsissa, joille mielestään kuului sitä ja tätä päivääkään työtä tekemättä. Vinkuvirret opittiin kyllä äkkiä. Tämän päivän meininkiin verrattuna hekin kyllä tuntuvat jopa erittäin vaatimattomilta näin jälkikäteen ajatellen hyvinkin pienine toiveineen.

Pjotr Hadermann, mukava järkevä usarin kirjoittaja, sortuu tuohon suomalaisten halveksuntaan tässä blogissa. Voihan sinulla olla huonoja kokemuksia, mutta turhaan nyt koko kansaa mollaat kun rajoitettuhan sen yhteyspiirisi on kuitenkin oltava, ei suinkaan koko kansaa kattava.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Riitta Klemetti Lilja

"Pjotr Hadermann ... sortuu tuohon suomalaisten halveksuntaan tässä blogissa."

Aina tänne Suomeen yksi jurodivi ( юродивый ) mahtuu. Olihan niitä tsaarien hoveissakin.

Käyttäjän RiittaKlemettiLilja kuva
Riitta Klemetti Lilja

No kyllä vain Pjotrin pitää mahtua. Mielestäni onkin ihan mainio mies ja usein peukutan hänen kannanottojaan ja toisinaan hymyilenkin leveästi. Johan toki sitä ääntä tänne mahtuu, mutta tällaisena yli 4 vuosikymmentä maasta poissa olleena olen huomioinut aivan toisenlaisen seikan suomalaisissa.

Vapauttavaa ja viehättävää on jotenkin se suorasanaisuus, vai epädiplomatiaakohan se sitten lie, ja siltikin melkoinen fiksuus sanavalinnoissa näissä Uusi Suomi blogeissakin. Onhan täällä sitä puoluehömppää ja vastapuolen aiheetontakin kärventämistä, mutta pääasiassa pidän näitä keskusteluja hyvinkin korkeatasoisina.

Korkeatasoistahan minulle ei ole se että vain asintuntijat ja "kuuluisuudet" keskustelevat, vaan se että koko tämä kansa on näin kertakaikkisen hyvää kirjallista persoonallista ulosantia tuottava yhteiskunta. Seuraan näitä keskusteluja ihastuksella ja totean Pjotrista poiketen että kyllä sinne Suomeen on älykkäitä jäänyt jäljelle maasta muutosta huolimatta.

Pjotr Hadermann

#26

Antero hyvä.

Minä en halveksi suomalaisia. Suomalaiset ovat hauskoja, mutta ikävä kyllä eivät kovin viisaita.

Ajattelumaailma on hyvin rajoittunut.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #37

Kommentistasi huomaa, että oma ajattelumaailmasi ei ole pelkästään rajoittunut, vaan se on suorastaan suppea.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen Vastaus kommenttiin #37

Pjotr Hadermann

"Suomalaiset ovat hauskoja, mutta ikävä kyllä eivät kovin viisaita.
Ajattelumaailma on hyvin rajoittunut."

Olet oikeassa siinä, että hyvin suurella osalla suomalaisia ajattelumaailma (lähinnä maailmankuva) on eräässä suhteessa kovin rajoittunut; käsitys Venäjästä ja venäläisistä.

Se ei tietenkään merkitse sitä, etteivätkö suomalaiset olisi älykkäitä.
Viisaus ja älykkyys eivät näet ole synonyymejä; sinäkin saatat olla teoreettisesti älykäs, mutta et kovin viisas, kun puret kättä, joka ruokkii sinua.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Riitta Klemetti Lilja kirjoitti : " Sen voin ihan tuosta vain sanoa että paluumuuttajaksi Violaa ei täällä Ruotsissa laskettaisi...",

- enhän minä ihan nyt siinä vakavissaan ollut. Olen suomalainen ja Suomen kansalainen ja pysyn täällä! Kunhan annoin ajatuksen lentää, kun hurmasi tuo Ingegardin tarina ja muutenkin ne ajat tuolta historian syvyyksistä. Muuten Jaroslavilla ja Ingegardilla oli neljä tytärtä, freskamaalaukseessa löytyvät kuvatkin. Täytyy linkittää:

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Daughters_o...

En minä, eikä varmasti kukaan muu inkeriläisten paluumuuttajista, vaati täällä Suomessakaan erikoisoikeuksia.Kyse on kansan ja sen nimen säilyttämisestä.Vaikea sanoa kuinka kauan se olisi säilynyt Venäjällä, mutta kuitenkin se oli historiallinen synnyinseutumme.

M Sjostrom

Jaroslavin ja Ingegerdin tytärten lukumäärästä ovat tutkijat, etenkin keskiajan sukututkijat, kiistelleet jo pidempään.
Vähimmillään ja kiistattomia tyttäriä oli vain kolme. Neljättä ja viidettäkin on ehdotettu.

Tulisi olla hyvin varovainen eikä rämäyttää jotakin lukumäärää (kuten neljä) noin varmalla kirjoitussävyllä.

Siitä nimittäin viattomimmillaankin voi seurata ilkeänpuoleinen kysymys: Kuka oli se neljäs tytär.

Poikia heillä oli viisi.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #56

M Sjostrom kirjoitti : "Jaroslavin ja Ingegerdin tytärten lukumäärästä ovat tutkijat, etenkin keskiajan sukututkijat, kiistelleet jo pidempään.
Vähimmillään ja kiistattomia tyttäriä oli vain kolme. Neljättä ja viidettäkin on ehdotettu...",

- Tosi hienoa, että tulitte kommentoimaan asiaa. Tein väärin, että "rämäytin", että heillä oli neljä tytärtä. Ajattelin itsekin, että olivatko ne tyttäret vai olisiko ollut siinä myös äiti Ingegerd, koska Google löysin sen freskan "Ingegerd" nimellä.

En ole itse sen tasoinen "tutkija", en ole ollenkaan tutkija, että olisin tietänyt viidestä pojasta.
Olihan se, sen ajan, varmasti hieno ja kaunis tarina. Näin luulisin.
Kiitos kommentistanne!

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kiitos Viola hyvästä blogista.
Itse olen tutustunut Inkerinpakolaisiin lähinnä Ruotsissa enkä todellakaan ole huomannut mitään asenneongelmaa. Heidän perheensä olivat tulleet sodan jälkeen koska muuten olisivat luovutettu neukkuihin.
Lasken itsenikin vähän inkeriläiseksi koska minulla on kaksi inkeriläispoikaa.
Jotain on kai sitten mennyt pieleen 90-luvulla, Manninen vihjailee jotain. Tai sitten persut ja muut oikeistolaiset vaan tykkää haastaa etnistä riitaa.
On se outoa että Inna Ylimielinen mikä Pupukova se on tai Patraskova saa peukkuja ja sinä joka koskaan et ole ilmaissut mitään ylimielistä saat outoja hyökkäyksiä niskaasi.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos Sini, positiivisesta kommentistasi! Nyt on hyvä lähteäkin nukkumaan!

Hyvää yötä kaikille tälle sivulle piipahtaneille ja kantaa asiaan ottaneille.Palaan kommentteihin huomenna!

Petri Haapa

Jossain Anjalankosken tietämillä on sellainen paikkakunta kuin Inkeroinen. Mistähän nimi lienee peräisin?

M Sjostrom

Tiedän ainakin sen, että Inkeroinen oli maanviljelysyhteiskunnan aikana vielä pelkästään suurenpuoleisen Mämmälän kylän yksi talo. Inkeroisten talo näyttää sittemmin 1800-luvulla siirtyneen teollisuusfirman omistukseen, eräälle paikalle rakennettiin tehdas, ja ympärille syntyi vähitellen tehdasväen taajama. Tehdas sai kiinteistönsä (talon) nimen.
Mämmälän kylähistoriasta on olemassa teos Häkkinen & Sippu.

Kymenlaaksossa on toisessakin paikassa, nimittäin Valkealan alueella, sellanenkin pieni kylä kuin Inkerilä. Sen paikan osalta nimistöntutkija Sauli Kepsu viittaa paikalle 1500-luvulla tms tulleen siirtolaisen oletettuun taustaan.

Joachim Seetaucher

Ketjussa on monta kommenttia, joiden yhteyteen olisin tämän "purkaukseni" voinut pukata, joten laitettakoon se aivan erikseen tänne alas.

Olen jo aiemminkin ihmetellyt näissä Violan blogeissa tuota katkeruutta, joka kohdistuu Mauno Koivistoon ja Suomen valtioon ylipäätään. Se ei ole lainkaan loogista.

Toisaalta ollaan katkeria siitä, että sodan jälkeen eivät inkeriläiset saaneet jäädä Suomeen ja toisaalta siitä, että 80-luvun lopulla heille annettiin mahdollisuus tulla Suomeen. Aika vaikea ymmärtää miten sitten olisi pitänyt menetellä. Suo siellä vetelä täällä, aina tekee väärin.

Mahdollisuuden antaminen Suomeen muuttamiseen ei ole etnistä puhdistusta. Se on kaukana siitä. Pikemminkin etnisen puhdistuksen vastakohta. Se oli humanitääörinen ele ja kädenojennus kärsimään joutuneelle kansanosalle, joka vielä siinä vaiheessa eli totalitaristisessa valtiossa. Kukaan ei inkeriläisiä pakottanut muuttamaan ja kukaan ei estä heitä muuttamasta takaisin.

Ei Suomikaan syytä Ruotsia Suomen etnisestä puhdistuksesta vaikka täältä sai 60- ja 70-luvuilla sankoin joukoin ihmisiä muuttaa Ruotsiin.
Kerro nyt vielä, että kuinka olisi pitänyt menetellä ja perustele se niin loogisesti kuin humanitäärisetkin näkökohdat huomioiden. Tuntuu, että kun Suomi ei olekaan ollut "seitsemäs taivas" tai "paratiisi", koska sellaista ei täällä maan päällä missään ole, niin inkeriläisistä osa on katkeria Suomeen päin omasta elämäntuskastaan johtuen. Ei muusta. Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, seisköön havainnoija sitten kummalla puolella hyvänsä.

Juhani Putkinen

Olen seurannut tätä Violan artikkelin kommentointia melkoisen raskain sydämin. Pitänee pistää vielä lusikkani tähän soppaan:

1. Vielä Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 ja hieman sen jälkeenkin inkeriläiset olivat hyvinkin puhtaasti suomalaisia - jotka asuivat Inkerinmaalla.

2. Venäjä pakkovenäläisti ja murhasi inkeriläisiä sen kuin vain ennätti - joten inkeriläisiä pakeni suurin joukoin Suomeen turvaan Venäjän sorrolta. He olivat edelleen suomalaisia, mutta syntyneet itsenäisen Suomen rajojen ulkopuolella Inkerinmaalla.

3. Inkeriläisiä osallistui Suomen ja Venäjän välillä käytyihin sotiin molemmilla puolilla rintamaa. Uskallan olettaa, että enemmistö vapaaehtoisena Suomen riveissä ja osa pakotettuna Venäjän joukoissa Suomea vastaan. Varmaan on ollut inkeriläisissä myös harhaanjohdettuja kommunisteja, jotka ovat taistelleet innolla "valkosuomalaisia" vastaan.

4. Saksan valloittamilta Inkerin alueilta Suomi pelasti Jatkosodan aikana suuren joukon inkeriläisiä Suomeen. Suomessa näillä inkeriläisillä oli taatusti parempi olla kuin kotiseuduillaan.

5. Jatkosodan rauhansopimuksessa Suomi valitettavasti suostui inkeriläisten pakkopalauttamiseen Venäjän orjuuteen. Osa inkeriläisistä palasi vapaaehtoisesti luullen pääsevänsä kotiseudulleen, mutta sitä Venäjä ei sallinut. Ilmeisesti Suomen päättäjätkin luulivat inkeriläisten pääsevän takaisin kotiseudulleen ja ihan normaaliin elämään (mikäli sellainen oli yleensäkään mahdollista neukkulassa).

6. Inkerin kansan kohtalo oli kova - pakkovenäläistäminen jatkui, nuoret eivät enää osanneet suomea. Osa ei ehkä halunnut tietääkkään mitään "fasistisista" juuristaan.

7.Kun neukkula romahti, niin Suomi antoi inkeriläisille mahdollisuuden muuttaa Suomeen olettaen sen olevan heille itselleen parempi kuin venäläistyä lopullisesti. Oikeiden suomensukuisten inkeriläisten ohella Suomeen muutti kuitenkin paperinsa väärentäneitä puhtaasti venäläisiä rikollisia ja vakoojia pilaten inkeriläisten nimen. Suomi ei suinkaan pyrkinyt mihinkään etniseen puhdistukseen, vaan antamaan suomensukuisille paremman tulevaisuuden.

8. Inkerinmaalle jääneillä inkeriläisillä ei ole koskaan ollut muuta mahdollisuutta kuin venäläistyä - eikä ole nytkään. Sama kohtalo on esimerkiksi heimokansoillamme mareilla, nenetseillä, jne. Uskallan olettaa, että inkeriläisillä Suomessa on kuitenkin parempi elämä kuin inkeriläisillä Venäjällä (tai Venäjän miehittämillä alueilla).

-----

Olen pahoillani, jos pahoitan tällä inhorealismillani jonkun inkeriläisen mielen. Kunnioitan korkealle esimerkiksi Suomen vapauden puolesta imperialistista Venäjää vastaan taistelleiden inkeriläisten uhrauksia.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juhani Putkinen.

Olette tiivistäneet Inkerin kansan historian vaiheittain. Inkeriläisten venäläistäminen aloitti jo Pietari suuri, joka pakkosiirsi alueelle venäläisiä kyliä asukkaineen, viljeilijät saivat oikeudet ottaa omistuksensa uutta maata jos he asettivat asumaan sinne venäläisiä talonpoikia...jne.

Monessa paikassa olen samaa mieltä kansanne jossain hieman eri mieltä, mutta mielestäni periaatteessa hyvä Inkerin kansan historian läpileikkaus.

Erityisesti haluan itsekin sen paikan korostaa, että inkeriläisten siivillä tänne tuli paljon "valeinkeriläisiä".

Tietenkin kun avautui mahdollisuus, niin Suomeen veti luonnollisesti parempi elintaso ja elämisen laatu yleensäkin, sekä mahdollisuus tarjota tuleville sukupolville parempi ja turvallisempi elämä.Se toteutui nuorten sukupolven kohdalla.

Kiitos kommentistanne. Palaan niihin vielä myöhemmin.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #68

On tietenkin täysin totta, että inkeriläisiä venäläistettiin ja sorrettiin jo Pietari Suuren aikana - silloin ei kuitenkaan ollut itsenäistä Suomen valtiota, joka olisi voinut mitenkään vaikuttaa asiaan.

Näkökulmani on siten rajoittunut Suomen itsenäisyyden aikaan ja Suomen valtion tekemisiin sekä tekemättä jättämisiin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juhani Putkinen kirjoitti :
" 1. Vielä Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 ja hieman sen jälkeenkin inkeriläiset olivat hyvinkin puhtaasti suomalaisia - jotka asuivat Inkerinmaalla.",

- tuo vuosi "1917 ja hieman sen jälkeen", on kausi Inkerin suomalaisten historiassa, joka vaatisi pidemmänkin kommentin.
Ennen sitä jo Venäjällä maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen (1861) inkerinsuomalaiset pääsivät kohottamaan kielensä ja uskontonsa painoarvoa.
Vuonna 1863 syntyi Venäjän evl.kirkon toimesta Kolppanan seminaari, mikä tietenkin vaikutti Inkerin kouluelämään ja kansanvalistukseen yleensäkin...Esimerkiksi inkeriläiset opettajat perustivat vuonna 1917 oman ammattiyhdistyksen...oli ajatus muodostaa itsenäisen kunnallishallinnon suomalaisten asuttamilla alueilla.
Venäjän helmikuun vallankumous herätti toiveita saada oikeutuksia kansalliselle toiminnalleen, mutta ilmapiiri maassa kiristyi syksyn 1917 edetessä ja poliittinen vastakkainasettelu kärjistyi syksyllä myös Inkerissä...Lähestyi Lokakuun vallankumous Venäjällä...

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #72

Leninhän julisti petollisesti, että kansoilla on oikeus itsenäisyyteen - se herätti varmasti toiveita itsenäisyydestä tai ainakin autonomiasta.

Todellisuudessa se oli Leniniltä vain taktinen veto ja tarkoituksena oli venäläistää pakolla kaikki kansat, jotka joutuvat elämään Venäjän vallan alla:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Eroam...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #73

Juhani Putkinen kirjoitti : " Leninhän julisti petollisesti, että kansoilla on oikeus itsenäisyyteen - se herätti varmasti toiveita itsenäisyydestä tai ainakin autonomiasta.",

- niin, toiveet olivat varmaankin isot ja haaveilu omasta autonomiasta, mutta Inkerin suomalaisten taistelu itsenäisyydestä ja autonomiasta paljasti heidän heikon valveutuneisuuden tason ja he jäivät terrorin ja kansalaissodan jakoihin.

Kiitos kommentista ja linkistä taas!

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #74

Viola: "Inkerin suomalaisten taistelu itsenäisyydestä ja autonomiasta paljasti heidän heikon valveutuneisuuden tason ja he jäivät terrorin ja kansalaissodan jakoihin."

Niin, suomalaiset ja virolaiset käyttivät tilaisuutta hyväkseen, julistautuivat itsenäisiksi ja voittivat vapaussotansa Venäjää vastaan. Valitettavasti Vienan ja Aunuksen karjalaiset sekä inkeriläiset eivät toimineet samaan aikaan ja koordinoidusti.

Sekä karjalaiset, että inkeriläiset nousivat aseelliseen vastarintaan Venäjää vastaan, mutta vasta myöhemmin ja erillisinä yrityksinä, joten hävisivät taistelun. Yhteistyö olisi ollut poikaa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Täällä Itä-Suomessa on hyvin yleinen sukunimi Nevalainen ja liekö tuolla jotain tekemistä Nevajoen ranta-alueisiin ja eikös se ole hieman sama kuin venäjäksi Nevski?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Nevalainen olisi "sattunut" muuttua Venäjällä "Nevskiksi" ja päinvastoin.Vaikka Nevski on harvinainen sukunimi Venäjälläkin.

Taisi olla viime vuonna Interfaxin raportin mukaan Venäjällä äänestettiin "Nimi Venäjän" niin päähenkilöksi oli julistettu Venäjän historian pyhä ruhtinas Aleksanteri Nevski, joka voitti siis ruotsalaiset Tshud-järven ( Чудское озеро)taistelussa vuonna 1242...Näin kauan-kauan sitten historian tapahtuma heijastuu nykypäivään.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Aihepiiri on mielenkiintoinen. Meillä oli Espoossa historiakerho, jossa aihetta käsiteltiin. Vetäjänä kerhoilloissa oli VTM kirjailija Sinikka Paavilainen, joka on kirjoittanut inkeriläisten historiaa käsittelevän kirjan (Kyynelvaunut 2013). Arvelen, että kirjallisuuden myötä ja historiasta siten tietoisempana on mahdollista saavuttaa sellainen tietämys, että voi alkaa suhtautua asiaan menneisyyden asiana ja rakentavasti. Inkeriläiset näyttävät suhteessa historiaan olevan ikään kuin vedenjakajana Suomen ja Venäjän välillä. Toivon rauhaa ja rauhallista suhtautumista asioihin. Asioiden kärjistämisestä ei ole kenellekään hyötyä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tarja Kaltiomaa kirjoitti : "Toivon rauhaa ja rauhallista suhtautumista asioihin. Asioiden kärjistämisestä ei ole kenellekään hyötyä",

- Viisaat sanat, mutta näkemykseni mukaan, ei kukaan tässä ole etsimässäkään hyötyä! Ei haittaakaan mielestäni ole siitä, että asioista puhutaan avoimesti. Minulle henkilökohtaisesti on tärkeätä punnita nykypäivinä näitä inkeriläisiin kohdistuvia asioita, ja erityisesti kantasuomalaisten väestön kanssa asiallisesti ja rakentavasti, että saisimme sen raskaan taakan, joka on harteillamme hieman kevennetyksi.
Kiitos kommentistasi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset